Suomeen halutaan lisää yhteiskunnallisia yrityksiä, ja niiden vaikuttavuudelle on ladattu paljon toiveita ja odotuksia. Osaamiskeskuksen avajaisia seurasi 26.1.2022 lähes neljäsataa osallistujaa.
Yhteiskunnallinen yrittäminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun haetaan uusia tapoja luoda hyvinvointia, ihmislähtöisiä ja vaikuttavia palveluita sekä kehittää vastuullista bisnestä. Esimerkiksi suurin osa opiskelijoiden uusista yritysideoista ratkoo yhteiskunnallista tai ekologista haastetta.
– Tarkoituksena on lisätä yhteiskunnallisten yritysten määrää ja tehdä ne tunnetuksi ja samalla kehittää niiden liiketoiminta- ja vaikuttavuusosaamista. Tavoitteena on elinvoimainen yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemi. Yksi tavoite on työllistää osatyökykyisiä ihmisiä ja niitä, jotka ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa, sanoi työministeri Tuula Haatainen avajaisissa.
Osaamiskeskuksen perustaminen liittyy Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin, joihin kuuluvat työllisyyden lisääminen ja se, että yhteiskunnallisen yrittämisen edellytyksiä parannetaan Suomessa. Vuoden 2021 aikana valmistui yhteiskunnallisten yritysten strategia ja hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa tehtiin päätös yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen perustamisesta.
– Yhteiskunnallisten yritysten strategian toimeenpano vaatii vuoropuhelua yksityisen, kolmannen sektorin, julkisen ja koko kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tästä syystä hallitus päättikin kehysriihessä verkostomaisen osaamiskeskuksen perustamisesta, kertoi ministeri Haatainen.
Osaamiskeskus aloitti toimintansa työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän rahoituksen turvin lokakuussa. Osaamiskeskuksen konsortion muodostavat Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kuntoutussäätiö sr, Osuustoimintakeskus Pellervo ry, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Vates-säätiö sr sekä Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry, joka myös luotsaa hanketta.
Osaamiskeskuksen avajaisissa 26.1.2022 olivat puhujina työmarkkinaneuvos Tuija Oivo, työministeri Tuula Haatainen sekä yrittäjä Daniel Rahman, joka on edistänyt maahanmuuttajien työllistymistä, Arvoliiton toimitusjohtaja Ulla Nord ja kehitysjohtaja Katja Anoschkin sekä Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindberg.
Suomesta yhteiskunnallisten yritysten mallimaa
Yhteiskunnalliset yritykset ovat yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka käyttävät valtaosan voitoistaan jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen.
– Yhteiskunnallisilla yrityksillä ollut merkittävä rooli osatyökykyisten henkilöiden työllistämisessä. Näiden työhön integroivien mallien levittämiseen tarvitaan uutta vaihdetta. Yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa on hyödyntämätöntä potentiaalia, kertoi kehitysjohtaja Katja Anoschkin.
Ongelmana on ollut se, ettei yhteiskunnallisen yrittämisen liiketoimintamallia oikein tunneta, ja tietoa tai neuvontaa ei ole helposti saatavissa. Uusi osaamiskeskus vastaa muun muassa näihin haasteisiin. Se tarjoaa maksutonta valtakunnallista ohjausta niin nykyisille kuin tuleville uusille yhteiskunnallisille yrityksille. Yhteisön yritysmuodolla tai toimialalla ei ole merkitystä.
– Tällä hetkellä Suomessa on noin 1700 yhteiskunnallista yritystä. Suurin osa niistä tuottaa työllisyyden tai sote-alan palveluja julkiselle sektorille. Yhteiskunnallisia yrityksiä on kuitenkin enemmän kuin ajattelemme. On paikallisia hoivapalvelujen tuottajia, kierrätystoimijoita, valtakunnallisia asuntotuotannon järjestäjiä, it-palvelun tuottajia ja niin edelleen, kertoi kehitysjohtaja Katja Anoschkin ja jatkoi:
– Visiona on tehdä Suomesta yhteiskunnallisten yritysten mallimaa.
Uusia ratkaisuja ja sosiaalisia innovaatioita
Työministeri Tuula Haatainen lataa paljon odotuksia yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle ja avajaisia viettävän osaamiskeskuksen toiminnalle.
– Tämä aika haastaa meitä. Sosiaalisilla innovaatioilla voidaan löytää uusia ratkaisuja, jotka oikeasti parantavat kansalaisten palveluita. Ne voivat tuoda hyvinvointia ja voimavaroja selviytyä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat meille iso voimavara polttavien kysymysten ratkaisemiseksi, uskoo Haatainen.
Sosiaalisilla innovaatioilla voi olla suuri merkitys hoivapalveluiden toteuttamisessa. Yhteiskunnalliset yritykset ovat iso mahdollisuus palvelutuotannon monipuolistamiselle.
– Kuntien ja yhteisöjen on pakko kehittää uusia tapoja, jos esimerkiksi palvelujen kilpailutuksessa ei tule ollenkaan tarjouksia, huomautti Haatainen.
– Tarvitsemme hyvinvointipalvelujen turvaamiseen monenlaisia toimintamalleja, jotka haastavat palvelujen tuottajat miettimään, miten sitä tuottavauutta voidaan nostaa ja palvelujen vaikuttavuutta lisätä, hän sanoi.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys on nähty uutena mahdollisuutena myös maaseudun kehittämisessä, ja toisaalta kiertotaloudessa voi se tuottaa uusia työpaikkoja. Niillä on tärkeä rooli myös osatyökykyisten työllistämisen hoitamisessa ja siinä, miten työvoiman ulkopuolelta olevat ihmiset mukaan työelämään.
– Osatyökykyiset henkilöt ovatkin yksi suuri mahdollisuus työmarkkinoilla, mutta nyt he jäävät varjoon. Emme näe näitä ihmisiä siten, kuin meidän tulisi nähdä ja tunnistaa heidän osaamisensa, sanoi Haatainen.
Hän uskoo, että työmarkkinoiden murros vaikuttaa myös yrittäjyyden monimuotoistumiseen. Nuorille työelämässä merkitsevät työn sisällöt ja mahdollisuus vaikuttaa muun elämän ja työn yhteensovittamiseen. Eettiset kysymykset ja arvomaailman muutos näkyvät myös kulutuskäyttäytymisessä.
Yhteisötalous vahvistuu koko EU:n tasolla
Kun Suomesta halutaan rakentaa yhteiskunnallisten yritysten mallimaa, tukee tätä tavoitetta myös joulukuussa 2021 julkistettu EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelma. Siinä rakennetaan asialle tiekarttaa ja luodaan suositukset EU-komissiolle vuonna 2023.
Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo kertoi osaamiskeskuksen avajaisissa, että suunnitelma lähtee siitä, että yhteiskunnalliset asiat menevät talouden edelle – ihminen ensin.
– Euroopassa on 2,8 miljoonaa yhteisötalouden toimijaa, jotka työllistävät noin 13,6 miljoonaa ihmistä. Teema ei ole uusi, mutta nyt halutaan kirkastaa sitä, että yhteisötaloudessa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, painotti työmarkkinaneuvos Tuija Oivo.
Yhteisötalous on yhteiskunnallisia yrityksiä paljon laajempi käsite. EU:n toimintasuunnitelmassa se linkittyy esimerkiksi hyvinvointitalouteen, sosiaalipalveluihin ja kestävään kehitykseen.
– Tämä ei ole yhden poliitiikkalohkon asia, vaan tässä on ymmärrettävä niin työllisyyden, sosiaali-, koulutus- kuin elinkeino- ja teollisuuspolitiikan näkökulmaa, kuvasi Oivo.
Yhteisötalous on tunnistettu myös EU:n teollisuusstrategiassa, joka uudistettiin viime vuonna ja luotiin 14 ns. teollisuusekosysteemiä. Oivo pitää erittäin tärkeänä sitä, että yksi niistä on juuri lähipalvelujen ja yhteisötalouden ekosysteemi. Toisaalta kaikilla teollisuuden sektoreilla on mahdollisuus toimia myös esimerkiksi yhteiskunnallisen yrittäjyyden kautta.
Yhteisötalous edistää osatyökykyisten työllistymistä
Tuija Oivo kertoi, että EU:n yhteisötalouden toimintaohjelma jakautuu kolmeen pääkokonaisuuteen. Ensimmäinen koskee yhteisötalouden toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on vaikuttaa säädöksiin ja politiikkoihin liittyen esimerkiksi verotukseen, julkisiin hankintoihin ja valtiontukijärjestelmään.
Esimerkiksi ns. ryhmäpoikkeusasetuksella pyritään saamaan tukea vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palkkaamiseen sekä lisäämään sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja mm. tiedottamisella.
– Ei saa unohtaa harvaan asuttujen alueiden tukea ja kansainvälistä yhteistyön lisäämistä myös EU.n ulkopuolella, listaa työmarkkinaneuvos Tuija Oivo.
Toinen kokonaisuus liittyy yhteisötalouden kehittämiseen, jossa keinoina ovat rahoitusratkaisut, sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskus ja osaamiskumppanuudet. Oivon mukaan rahoituksessa keskeinen viesti on ollut, että kehittämisessä hyödynnettäisiin EU-ohjelmia nykyistä ennakkoluulottomammin ja rahoitusarsenaaleja kehittämällä. EU:ssa ollaan perustamassa vuonna 2023 kumppanuutta edistävä verkkopalvelu, jossa tulee olemaan tietoa EU-rahoituksesta, aloitteista, ohjelmista, verkostoista jne.
Kolmantena kokonaisuutena toimintasuunnitelmassa on ylipäänsä yhteisötalouden ja sen erityispiirteiden tunnetuksi tekeminen koko EU:n alueella.
Pakolaiskiiristä syntyi yhteiskunnallinen yritys
Integrify Oy:n perustaja Daniel Rahman kertoi avajaistilaisuudessa oman yritysesimerkkinsä kautta, miten yhteiskunnallinen yrittäjyys voi olla vastaus tämän päivän yhteiskunnan haasteisiin ja kuinka se voi lisätä monimuotoisuutta työelämässä.
Kun vuonna 2015 puhkesi pakolaiskriisi, Eurooppaan saapui 1,3 miljoonaa ihmistä. Rahman näki tilanteessa kuitenkin myös suuren mahdollisuuden. Nimittäin samaan aikaan Euroopassa oli miljoonan teknologia-alan osaajan työllisyysvaje, ja hän näki tässä selkeän kohtaanto-ongelman. Rahman alkoi kouluttamaan maahanmuuttajista koodareita ja tehdä yhteistyötä eri osapuolien kanssa.
– Olen myös teknologiaoptimisti. Monet Eurooppaan tulleet maahanmuuttajat ovat korkeakoulutettuja ja englannin kielen taitoisia. Koska teknologia-alan yrityksissä käytetään englantia, ajattelimme, että maahanmuuttajat olisivat nopeasti integroitavissa yhteiskuntaan.
– Meillä aloitti 300 henkilöä koulutuksen, joka on ollut henkilön koko elämänpolkua muuttava asia. Koulutettava sai viiden kuukauden pikakoulutuksen ja työllistymisen myötä myös uuden aseman yhteiskunnassa.
– Halusimme tuoda esiin pakolaiskriisin keskellä myös mahdollisuudet, joita tilanne tarjosi. Meidän oma tausta oli start up -teknologiassa ja yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä, kertoi Rahman.
– Nyt yritys on kouluttanut viidessä maassa lahjakkaita maahanmuuttajia työelämään. 400 heistä on siirtynyt täydestä työttömyydestä tai alityöllisyydestä joukkoon, jossa he työskentelevät sovelluskehittäjinä erilaisissa teknologiayrityksissä. Toiminta on kovassa kasvussa.
Rahman on laskenut, että maahanmuuttajien koulutuksesta pelkästään Suomessa olisi saatu 36 miljoonan euron yhteiskunnalliset säästöt. Hän listasi avajaisissa asioita, miten yhteiskunnalliset yritykset voivat tänä päivänä menestyä.
Hän uskoo, että työntekijöiden rekrytointi helpottuu, kun on samaan missioon uskovia henkilöitä. Puhutteleva missio auttaa myös jaksamaan vaikeiden vaiheiden yli. Rahmanin kokemuksen mukaan rahaa löytyy myös sijoittajilta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Toisaalta myös suhtautuminen epäonnistumiseen on muuttunut. Hän korostaa, että yritystoiminnan pitää joka tapauksessa olla tuottavaa, jotta toiminta on kestävää.
Osatyökykyisten työllistämisen ytimessä
Yhteiskunnallisella yrittäjyydellä on jo pitkään edistetty osatyökykyisten henkilöiden työllistämistä. Keistä lopulta puhutaan, kun puhutaan osatyökykyisistä tai vammaisista henkilöistä työelämässä. Tätä asiaa valaisi Vammaisfoorumin pääsihteeri Anni Kyröläinen, joka on myös yksi esteettömyysasioihin erikoistuneen Riesa Consultative Oy:n perustajista.
– Alun perin vammaispuhe on nojautunut lääketieteeseen, jossa vammaisuus perustuu vikaan, vammaan tai toimintarajoitteeseen, ja ajattelu painottui kuntoutukseen. Nykyisin vammaisuus nähdään pikemmin yhteiskunnan vuorovaikutuksessa syntyvänä asiana.
Vammaisuutta ei määritä pelkästään henkilön toimintakyky vaan myös ympäristön ja yhteiskunnan esteet, asenteet sekä tapa, miten asiasta puhutaan.
– Ennen osatyökykyisyyden käsitettä käytettiin vajaakuntoisuuden käsitettä. Nyt puhutaan työkyvystä, ja nykyisin esiin on noussut myös täsmätyökyky, kertoo Kyröläinen.
– Osatyökykyisyyden käsite on hyvin moniulotteinen. Osa vammaisista voi olla osatyökykyisiä, mutta ei automaattisesti. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaissairaat, elämänkriisin kokeneet, työttömät, ja se voi olla pysyvää tai ajoittaista. Vaikka olisi osatyökykyinen, käytössä on silti osa työkyvystä. Henkilö on osatyökykyinen, kun käytössä on osa työkyvystä ja haluaa osallistua työelämään. Esimerkiksi työn muotoilu on yksi keino tuoda se esiin.
Oikeassa työssä ja oikeilla tukitoimilla myös jollakin tavoin toimintarajoitteinen voi olla täysin työkykyinen mahdollisine puutteineen. Osatyökykyisyydessä voi olla kysymys siitä, että palvelut, työtehtävät ja osaaminen eivät kohtaa.
Anni Kyröläinen on ollut tekemässä työ- ja elinkeinoministeriölle selvitystä siitä, millaisia vammaisia henkilöitä työelämän ulkopuolelle rajaavia esteitä ja käytäntöjä on olemassa. Selvitys tunnistaa rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä esteitä, jotka asettavat vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan työelämään osallistumisessa.
Kyröläinen painotti kuntien vastuulla olevien vammaispalvelujen merkitystä osallisuuden mahdollistamisessa ja työkyvyn määrittelyssä. Vammaispalvelut kulkevat yksilön elämässä läpi elämän.
– Sellaisia ovat esim. kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu ja tulkkipalvelu. Lisäksi palvelujen tulisi tukea entistä paremmin työllistymistä. Esteenä työllistymiselle voivat olla työnantajan asenne tai kynnys rekrytoida vammainen henkilö, sanoi Kyröläinen.
– Esteettömyyden valtavirtaistaminen on välttämätöntä, jotta osatyökykyisillä henkilöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja heidät saadaan samalla viivalle työllistymisessä. Haasteena ovat asenteet ja tiedon puute esimerkiksi vammaisen henkilön suorituskyvystä.
– Asenteet näkyvät siinä, miten vammaiset henkilöt kohdataan kokonaisvaltaisesti tai millaista kuvausta ja sanastoa käytetään tai millaista viestintää ja rekrytointiviestintää työnantajat käyttävät.
– Yhteiskunnalliset yritykset ja osaamiskeskus pystyvät omalta osaltaan vaikuttamaan tähän, totesi Anni Kyröläinen.
Tekstitetty tallenne avajaistilaisuudesta julkaistaan YYO:n YouTube-kanavalla.
Teksti: Tiina Jäppinen
Kuvat: Elisa Pesonen