Tukea ja työkaluja yhteiskunnallisille yrityksille

Yhteiskunnallinen yritys perustetaan ratkaisemaan jotakin yhteiskunnallista haastetta. Sen lisäksi, että yhteiskunnallisen yrityksen perustava yksilö, tiimi tai järjestö haluaa luoda yritystoiminnallaan muutosta maailmaan, tarvitaan myös liiketoimintaosaamista. Sen kehittäminen on jatkuvaa oppimista ja ajantasaisen tiedon hyödyntämistä. Erityisen tärkeää on tuntea toimintaympäristö ja erityisesti se tarve tai haaste, johon yhteiskunnallinen yritys aikoo toiminnallaan vaikuttaa.

Hyödyllisiä työkaluja:

• Perustietoa yhteiskunnalliselle yrittäjälle
• Muutoksentekijän työkirja – menetelmiä ja työvälineitä oman liikeidean kehittämiseen, kohderyhmän ja asiakkaiden ymmärtämiseen, ekosysteemin kartoittamiseen ja rahoituslähteiden tunnistamiseen
• Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalli – täytettävä pohja
• Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ideointityökirja – RYHTI-hankkeessa toteutettu työkirja tukee yhteiskunnallisen yrityksen liikeidean ja kestävän liiketoimintamallin kehittämisessä

Tutustu myös:

• OBCD:n yhteiskunnallisen yrittäjyyden avoimet verkkokurssit – omat kokonaisuudet yhteiskunnallisessa yrityksessä työskenteleville tai perustamista suunnitteleville sekä johtajille ja kehittäjille
• Uusyrityskeskuksen Yrityksen perustamisopas
• Opin.fi – suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen palvelu, jossa avoimia opintoja muun muassa yrittäjyydestä, tuotteistamisesta ja markkinoinnista
• Yrittäjät-akatemia – yritystoimintaa tukevia webinaareja ja verkkokursseja, joista osa kaikille avoimia ja maksuttomia
• Suomen Yrityskummit – maksuttomia webinaareja pienyrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä aiheista

Yhdistys ja säätiö ovat yhteiskunnallisia yrityksiä silloin, kun ne harjoittavat liiketoimintaa. Elinkeinotoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan tulee olla käytännössä ja kirjanpidollisesti eriytetty toisistaan. Toimintaa voidaan harjoittaa myös muilla tavoin, kuten kahden yhteisömuodon, esimerkiksi osakeyhtiön ja yhdistyksen tai säätiön yhdistelmällä, jolloin liiketoiminta on osakeyhtiössä ja yleishyödyllinen toiminta yhdistyksessä tai säätiössä.

Kannattava liiketoiminta tukee yhdistyksen ja säätiön tavoitteita pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat osa kestävää taloutta. Niiden päätökset eivät perustu pelkästään lyhyen aikavälin markkinavaihteluihin, vaan niitä ohjataan arvopohjaisesti. Tämä kasvattaa resilienssiä muutoksissa ja tätä kautta vahvistaa organisaatioita.

Hyödyllisiä materiaaleja:

• Webinaaritallenne: Järjestöjen palvelutuotanto
• Webinaaritallenne: Liiketoiminnan yhtiöittäminen
• Webinaaritallenne: Rahoituspolkuja kolmannelle sektorille – liiketoiminnan mahdollisuudet
• Yhdistystoimija-itseopiskelumateriaalin Taloushallinto-jakso esittelee taloushallinnon perusperiaatteet (Opintokeskus Sivis)
• Yhdistyksen liiketoiminnassa huomioitavaa (kuva)
• Organisaation liiketoimintaedellytysten kartoitus
• Raportti: Auttaako liiketoiminta sote-järjestöjä sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin? – Alustavia havaintoja (2025)

Vaikuttavuus on yhteiskunnallisen yrityksen keskeinen menestyksen mittari. Vaikuttavuutensa mittaamisella ja arvioinnilla yritys kertoo, missä määrin se saa toiminnallaan aikaan tavoitteensa mukaista muutosta yhteiskunnassa, ihmisten hyvinvoinnissa tai ympäristön tilassa.

Vaikuttavuusketju on yleisesti käytetty työkalu vaikuttavuuden mallintamiseen. Sopivien mittareiden ja jatkuvan seurannan avulla yhteiskunnallinen yritys voi todentaa, minkälaista muutosta toiminnan kautta syntyy. Vaikuttavuus liiketoiminnan päämääränä erottaa yhteiskunnallisen yrityksen muista, joten vaikuttavuuden viestintään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Hyödyllisiä työkaluja:

• Vaikuttavuusketju – täytettävä pohja
• Yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa yritystoimintaa -koulutus – itseopiskelumateriaali yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, sen todentamisesta ja viestimisestä
• Mittaripankkeja vaikuttavuuden mittaamiseen
• Vaikuttavuusviestinnän työkirja (Hyvän Mitta-hanke)
• Vaikuttavuuden askelmerkit (Sitra) – työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille

Tutustu myös:

• Artikkeli: Vaikuttavuusketju – työkalu vaikuttavuuden mallintamiseen ja arviointiin

Yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen tarvitsee aina rahoitusta. Yritykset tarvitsevat rahoitusta toiminnan käynnistämiseen, uusien palveluiden sekä tuotteiden kehittämisen ja kasvuun. Yhteiskunnallisille yrityksille ei ole omia rahoitusmekanismeja, vaan yhteiskunnallinen yritys rahoitetaan samoin kuin muutkin yritykset.

Oman rahoituksen lisäksi rahoitusta voi saada yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Yksityiseen yritysrahoitukseen kuuluvat esimerkiksi lainat, sijoitukset ja rahankeräys. Julkinen rahoitus sisältää avustuksia ja tukia valtiolta, ministeriöiltä ja EU:lta. Yhteiskunnallinen yrittäjä voi saada myös starttirahaa.

Tutustu:

• Rahoitusratkaisuja yhteiskunnallisille yrityksille
• EU:n rahoitusohjelmat yhteisötalouden organisaatioille
• EU Funding Toolkit – opas EU:n rahoituskenttään
• EU Rural Toolkit – EU:n rahoitus maaseutualueille
• Selvitys: Vaikuttavuussijoittaminen yhteiskunnallisten yritysten rahoitusmuotona
• Artikkeli: Yhteiskunnallisen innovaation rahoitusmahdollisuudet

Julkiset hankinnat tarjoavat yhteiskunnallisille yrityksille merkittävän markkinapotentiaalin. Hankintoihin osallistumalla yhteiskunnalliset yritykset pystyvät myös toteuttamaan tavoitteitaan. Tämä kuitenkin edellyttää hankintaosaamisen, sekä hankintayksiköiden osto- että tarjoajien myyntiosaamisen vahvistamista sekä tiivistä yhteistyötä eri osapuolten välillä.

Myynti julkisille organisaatioille (hankintayksiköille) eroaa merkittävästi yksityissektorin myynnistä. Päätöksentekoa ohjaavat hankintalain periaatteet: tasapuolisuus, syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuus sekä muut lain säädökset ja usein myös hankintayksikön omat ohjeistukset. Menestyminen tarjouskilpailuissa edellyttää prosessien tuntemista ja pitkäjänteistä työtä.

Julkisten hankintojen kansallinen kilpailutusraja riippuu siitä, mitä hankitaan. Tavaroissa ja palveluissa raja on yleensä 60 000 €, mutta esimerkiksi sote-palveluissa yleisesti 400 000 €. Monelle pk-yritykselle kansallisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat ovat merkittäviä.

Yhteiskunnallisten yritysten kannattaa olla keskusteluyhteydessä sekä myydä ja tarjota palveluitaan hankintaorganisaatioille. On tärkeää, että ostajat tuntevat myös pienemmät tarjoajat. Hankintayksiköille on hyödyllistä hajauttaa hankintoja kustannusten hillitsemiseksi sekä riittävän tarjoajamäärän varmistamiseksi.

Tutustu:

• Opas: Myynti julkisille organisaatioille – näin pääset alkuun (Hankinta-Suomi)
• Hankinta-Suomi-uutiskirje – ajankohtaista tietoa ja tilaisuuksia tarjoajille
• Suomen Yrittäjien maksuton ja kaikille avoin hankintaneuvonta