Usein kysyttyjä kysymyksiä
Mikä on yhteiskunnallinen yritys? Mitä tarkoitetaan osatyökykyisellä henkilöllä? Mihin tarvitaan sosiaalisia innovaatioita? Pyrimme tässä vastaamaan usein kysyttyihin kysymyksiin.
Yleisiä kysymyksiä
Yhteiskunnallinen yritys on yritys, jonka liiketoiminnan ensisijainen päämäärä on tehdä yhteiskunnallista hyvää. Yhteiskunnalliset yritykset ovat yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita ja ne käyttävät valtaosan voitoistaan niiden tavoitteen mukaisten päämäärien toteuttamiseen.
Yhteiskunnalliset yritykset ovat yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntijoita ja ratkaisijoita, ne ovat sitoutuneita kehittämään pitkäjänteisesti ympäröivää yhteiskuntaa ja asiakkaidensa hyvinvointia.
Yhteiskunnallinen yritys ei ole rajattu mihinkään yhtiömuotoon, se voi olla osakeyhtiön lisäksi esimerkiksi osuuskunta tai liiketoimintaa harjoittava säätiö tai yhdistys.
Yhteiskunnallinen päämäärä voi olla mikä tahansa päämäärä, joka edistää hyvinvointia, ratkaisee yhteiskunnallisia ongelmia tai esimerkiksi parantaa ympäristön tilaa.
Yhteiskunnallinen yritys määrittelee yhteiskunnallisen päämääränsä itse. Se liittyy tyypillisesti ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen, vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistämiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa, maaseudun elinvoiman ylläpitämiseen ja ekologisiin kysymyksiin.
Oleellista on, että yrityksen ensisijainen päämäärä on joku muu kuin taloudellinen voitontavoittelu ja se on kirjattu yhtiöjärjestykseen.
Millä tahansa alalla. Tyypillisimmin suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset toimivat sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa, hyvinvointipalveluissa ja kiertotaloudessa. Yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu esimerkiksi osatyökykyisten työllistämiseen ja paikallisyhteisöjen kehittämiseen.
Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia monilla eri aloilla
Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on toimia taloudellisesti kannattavasti, jotta ne pystyisivät tuottamaan omalla liiketoiminnallaan yhteiskuntaan entistä enemmän positiivisia vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen yritys käyttää aina valtaosan voitostaan yhteiskunnallisen päämääränsä edistämiseen, esimerkiksi toiminnan kehittämiseen, vaikuttavuuden kasvattamiseen, maksuttomien palveluiden rahoittamiseen tai lahjoituksiin.
Eivät. Yhteiskunnallisen yrityksen erottaa muista yrityksistä sen ensisijainen päämäärä: liiketoimintaa ja voittoa tehdään ensisijaisesti jonkin yhteiskunnallisen päämäärän vuoksi. Tämä periaate on myös kirjattuna yrityksen yhtiöjärjestykseen, säätiön säädekirjaan tai osuuskunnan tai yhdistyksen sääntöihin.
Ei välttämättä. Jos järjestöllä tai säätiöllä on liiketoimintaa, voidaan sitä kutsua yhteiskunnalliseksi yritykseksi.
Yhteiskunnallinen yritys ei rajoitu mihinkään toimialaan tai yhtiömuotoon.
Monimutkaistuvassa maailmassa tarvitaan erilaisia ongelmanratkaisutapoja. Yhteiskunnalliset yritykset uudistavat ja täydentävät hyvinvointivaltion palvelurakenteita ja toimivat inhimillisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Ne tuottavat palveluita tehokkaasti ja kehittävät uutta yhteistyössä muiden toimijoiden, esimerkiksi kuntien ja kaupunkien kanssa. Yhteiskunnalliset yritykset ratkaisevat myös työllistymisongelmaa. Ne työllistävät osatyökykyisiä henkilöitä ja ovat siten tärkeitä työhön integroijia. Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat myös sosiaalisia innovaatioita.
Yhteisötalouden merkitys kasvaa
Yhteiskunnallisia yrityksiä tarvitaan juuri nyt
Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat yhteiskunnallisen yrityksen myyntivaltteja
Yhteiskunnallinen yritystoiminta on liiketoimintamalli, jonka ensisijainen tehtävä on jonkun yhteiskunnallisen tai ekologisen päämäärän edistäminen. Tämä päämäärä on kirjattu yhtiöjärjestykseen. Yhteiskuntavastuuta mikä tahansa yritys toteuttaa toiminnassaan, mutta sen ensisijainen tavoite on maksimoida taloudellista voittoa. Liiketoiminta voi toki perinteiselläkin yrityksellä perustua jonkun yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, asumisessa tai kiertotalouden ratkaisuissa. Mutta yhteiskunnallinen yritys on asettanut tämän haasteen ensisijaiseksi päämääräkseen ja käyttää suurimman osan ylijäämästään tai voitostaan tämän tavoitteen edistämiseen.
Mitä eroa on yrityksen yhteiskuntavastuulla ja yhteiskunnallisella yritystoiminnalla?
Yhteiskunnallinen Yritys -merkki on Suomalaisen työn liiton myöntämä rekisteröity yhteisömerkki. Se viestii siitä, että yrityksen toiminnan ytimessä on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen ja että yritys tuottaa liiketoiminnallaan yhteiskunnallista hyvää käyttämällä yli puolet voitostaan tämän tavoitteen edistämiseen.
Puolueettomista asiantuntijoista koostuva toimikunta käsittelee hakemukset, joiden perusteella Suomalaisen Työn Liitto myöntää merkin. Merkki myönnetään pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvontaa ja ohjausta koskevia kysymyksiä
Neuvonta- ja ohjauspalveluissamme voimme sparrata ideaasi ja antaa vinkkejä liiketoiminnan suunnittelun toteuttamiseen. Mikäli ideasi toteuttaminen edellyttää hanketoimintaa, voimme sisällöllisesti tukea hankesuunnittelua. Käsittelemme yhteydenotot päivittäin ja vastaamme kolmen arkipäivän sisällä. Ota yhteyttä ja sovitaan tämän jälkeen tunnin neuvontatapaaminen. Ennen neuvontatapaamista tutustu yrittäjille suunnattuihin materiaaleihin.
Liiketoiminnan sparrauksen ja hankkeistamisen lisäksi voimme auttaa yritys- ja organisaatiomuodon valinnassa, yhteiskunnallisen hyödyn määrittelyssä, vaikuttavuusmallien rakentamisessa ja rahoituskysymyksissä. Voimme yhdessä pohtia myös yhteiskunnallisen yrityksen hallinnon järjestämistä sekä yhtiöjärjestys- ja sääntökirjauksia.
Yrityksen perustamista ja käynnistämistä koskevat kysymykset
Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ja osuuskunnan säännöissä määrätään toiminnan tarkoitus ja toimiala. Tässä yhteydessä on mahdollista mainita yrityksen toimivan yhteiskunnallisena yrityksenä, mutta olennaisinta on kirjata yrityksen yhteiskunnallinen toiminnan tarkoitus ja miten yritys tätä toteuttaa. Yhteiskunnallisen yrityksen toinen keskeinen erityispiirre on se, että sen tulee käyttää suurin osa voitostaan tai ylijäämästään yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Tämä on varminta kirjata yhtiöjärjestykseen ja sääntöihin voiton- tai ylijäämänjakoa koskevaan kohtaan.
Yritysmuodon valinnassa tulee huomioida etenkin yrityksen omistuspohjaan ja rahoitukseen liittyvät seikat. Näitä ovat mm. perustajien ja tulevien omistajien määrä, vaihtuvuus ja erilaiset roolit suhteessa yritykseen. Pääomarakenteen ja tarvittavan rahoituksen kannalta on syytä selvittää tarkemmin, onko yritysmuodolla merkitystä mm. lainojen vakuusjärjestelyissä.
Osatyökykyisten työllistämiseen liittyviä kysymyksiä
Osatyökykyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössä osa työkyvystään ja halu kyvyn käyttämiseen. Osatyökykyisyys voi johtua esimerkiksi sairaudesta, vammasta tai elämänkriisistä. Myös pitkäaikaistyöttömyys voi aiheuttaa osatyökykyisyyttä. Osatyökykyisyys voi olla tilapäistä tai pysyvää – jokaisen työkyky vaihtelee elämän aikana.
Osatyökykyisyys -termin rinnalla on alettu käyttää termiä täsmätyökykyisyys. Tuolloin näkökulma on itse työssä: työkyky riippuu aina työstä ja sen vaatimuksista. Kun työtehtävä on henkilön osaamisen ja työkyvyn mukaisesti määritelty, onkin osatyökykyinen henkilö täystyökyinen kyseisessä tehtävässä. Tämä termi tuo myös näkyväksi sen, että “osatyökykyinen” ei suinkaan aina tee osapäivätyötä tai työskentele osatehoisesti vaan hän voi tehdä täyttä työpäivää ja täyttä työtä.
Työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys eroaa muista yhteiskunnallisista yrityksistä siten, että sen tavoite on työllistää osatyökykyisiä henkilöitä ja/tai edistää osatyökykyisten henkilöiden työllisyyttä.
Tavoitteena on pitkäaikainen työllistäminen, mikä edellyttää sitä, että työhön integroidaan työllistymistä edistäviä elementtejä kuten osaamisen tai muuta työvalmiuksien kehittämistä.
Työhön integrointi tukee yhteiskuntaan integroitumista ja osallisuutta. Työhön integrointi ei ole toimialariippuvaista vaan yrityksen toimiala voi olla mikä vain.
Asiantuntijalta-sarja: Työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys – mitä ihmettä?
Osatyökykyisten työllistämistä voi yritystoiminnassa lähestyä ainakin kolmella tavalla:
- Yritys palkkaa osatyökykyisiä oman liiketoiminnan toteuttamiseen.
- Yritys voi auttaa osatyökykyisiä henkilöitä työllistymään eli tukee heidän osaamisensa lisäämistä ja parantaa työelämävalmiuksia.
- Yritys tuottaa työllistämispalveluita ja tavoitteena on, että osatyökykyinen henkilö siirtyy seuraavaan työpaikkaan.
Edellä mainittujen yhdistämisessä on kyse ns. työhön integroivasta yhteiskunnallisesta yrityksestä.
Mieti mikä näistä lähestymistavoista on lähinnä ideaasi. Liiketoimintaideaa ja taloutta suunnitellessa selvitä yrityksellesi mahdolliset työllistämiseen liittyvät tuet.
Suunnittelen yritystä, joka työllistää osatyökykyisiä – mitä ottaa huomioon?
Osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamisesta on paljon hyviä kokemuksia. Pitkään työtä etsineillä on usein kova motivaatio ja halu päästä työelämään. Osatyökykyisen työntekijän palkkaukseen ja työtehtävien muokkaamiseen on mahdollista saada taloudellista tukea. Esimerkiksi työkokeilun ja työhönvalmentajan tai työkykykoordinaattorin tuella rekrytointiriski on pienempi.
Palkatessa osatyökykyistä kannattaa selvittää tarjoaako kuntasi työllistämispalkkioita. Usein osatyökykyiset saavat myös toimeentuloaan muualta, joten he voivat, ja usein haluavat työskennellä joustavasti, esimerkiksi osa-aikaisesti. Osassa yrityksissä on usein myös tarvetta kausittaiselle työvoimalle, joten esimerkiksi tällöin kannattaa huomioida myös osatyökykyisten mahdollisuudet tarjota omaa työpanostaan.
Osatyökykyisen palkkaamalla yritys voi kantaa omaa yhteiskuntavastuutaan ja työpaikasta tulee monimuotoisempi. Monimuotoisuus edistää parhaimmillaan koko työyhteisön ratkaisukykyä ja tukee kaikkia työntekijöitä työyhteisössä. Työyhteisön erilaisuus on voimavara ja kilpailuetu.
Osatyökykyisen henkilön rekrytoimiseen on tarjolla erilaisia tukia ja apukeinoja niin työnhakijalle kuin työnantajallekin. Niiden tavoitteena on madaltaa kynnystä palkkaukseen ja tukea onnistunutta, taloudellisesti kannattavaa rekrytointia niin työllistyvän, työnantajan kuin työyhteisönkin näkökulmasta.
Rahallisia tukia ovat mm. palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki ja kuntien työllistämispalkkiot. Ota huomioon, että tuet ovat yleensä harkinnanvaraisia ja ne katsotaan työnantajalle tuloksi. Työllistämisen edistämisen välineitä ovat myös esimerkiksi työkokeilu ja oppisopimuskoulutus.
Tukimuodot ja niihin liittyvät ohjeet muuttuvat, ajantasaiset tukimahdollisuudet kannattaa selvittää aina ennen työntekijän palkkaamista. TE-palvelut pystyvät parhaiten opastamaan tukiin liittyvissä asioissa. Ota yhteys oman alueesi TE-palvelujen yrityspalveluihin tai työkykykoordinaattoriin.
Työnantaja voi saada tukea osatyökykyisen työllistämiseen TE-palveluiden työhönvalmentajilta ja työkykykoordinaattoreilta.
Työhönvalmentaja/työkykykoordinaattori tukee työnantajaa ja työntekijää työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Hän etsii ratkaisuja, jos työtehtäviin tai työoloihin tarvitaan mukautuksia.
Apua voi saada myös hankkeista, joita järjestävät esimerkiksi järjestöt ja oppilaitokset.
Löydät osatyökykyisiä työnhakijoita ottamalla yhteyttä oman kuntasi TE-palveluihin. Osatyökykyisiä työntekijöitä voi löytää myös paikallisten järjestöjen ja oppilaitosten hankkeiden kautta.
Voit työnantajana ilmoittaa TE-palveluihin ja/tai työeläkeyhtiöille, että yritykselläsi on tarjolla tehtäviä osatyökykyisille.
Hankkeet etsivät usein yrityksiä yhteistyökumppaneiksi, yritys voi ilmoittaa halukkuuden yhteistyöhön myös mm. työpaikkailmoituksissaan, verkkosivuillaan tai sosiaalisessa mediassa.
Palkkatuki ei sinänsä vaikuta työtehtäviin, jos koulutustaso ja työkokemus ovat riittävät kyseisiin palveluihin. Palkkatukea haettaessa tulee kuitenkin ilmoittaa, käytetäänkö henkilöstöä elinkeinotoiminnassa. Jos tätä ei ilmoita, henkilöä ei voi käyttää kilpailutetussa palveluntuotannossa. Palkkatuen ehdot myös riippuvat siitä, onko työnantaja yritys- vai yhdistysmuotoinen.
Kilpailutuksissa voidaan käyttää hankintakriteerinä työllistämistä. Työllistämisehdossa voi olla esimerkiksi edellytyksenä, että työntekijöistä tietty prosenttimäärä tai henkilöstökuluista tietty euromäärä kuuluu vaikeasti työllistyvien ryhmään. Käytännössä tätä voi toteuttaa palkkaamalla henkilöitä töihin yritykseen esim. palkkatuella.
Jos toimija on yhdistys ja saa 100 % palkkatukea, työllistetty voi työskennellä vain yhdistyksen yleishyödyllisissä tehtävissä.
EU on katsonut, että tuki on määrältään niin pieni, ettei se vääristä kilpailua tai vaikuta vahingollisesti EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämän vuoksi tuki on nimeltään vähämerkityksinen tuki eli de minimis -tukea.
Yhteiskunnan tuet eivät voi koskaan olla päällekkäisiä ja jos palkkatuettu henkilö työskentelee esimerkiksi avustus- tai hanketoiminnassa, palkkatuki tulee merkitä hankkeelle tuloksi.
Osatyökykyisellä henkilöllä voi olla oikeus opiskella oppisopimuksella palkkatuella tai joissain tilanteissa työeläkeyhtiöt maksavat palkan uudelleenkouluttamisen ajalta.
TE-toimen kautta voi myös suorittaa lupakorttikoulutuksia maksuttomana työvoimakoulutuksena, jos henkilöllä on tiedossa työpaikka tai työkokeilupaikka. TE-toimi ei kuitenkaan maksa koulutuksia työsuhteen aikana.
Pätevyyden hankkimiseen oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto kaikilla työntekijöillä. Oppisopimuskoulutuksella voi suorittaa koko ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia.
Työnantaja voi tehdä opiskelijan kanssa myös koulutussopimuksen, jossa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla. Opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa.
Osa korkeakoulututkinnoista on tarkoitettu työn ohessa suoritettavaksi esimerkiksi avoimen korkeakoulun kautta.
Opintojen yksilölliseen etenemiseen opiskelija saa tukea oppilaitoksesta.
Oppilaitosten palvelut rekrytoinnin tueksi
Osaamisen kehittäminen
Työnantajalla voi olla oikeus saada TE-palvelujen myöntämää työolosuhteiden järjestelytukea, jos työntekijä tarvitsee työympäristön muutoksia suoriutuakseen tehtävistään työpaikalla. Työolosuhteiden järjestelytuella voi hankkia esimerkiksi työvälineitä tai tehdä työpaikalla tarvittavia muutoksia. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua.
Työyhteisössä on hyvä käydä läpi uuden työntekijän työtehtäviä ja vastuita töiden organisoimisen näkökulmasta ja epäselvyyksien välttämiseksi. On tärkeää huomioida, että osatyökykyinen henkilö saa itse määritellä missä määrin hän haluaa kertoa työkykyään rajoittavista tekijöistä työyhteisölle (yksityisyyden suoja). Olipa osatyökykyisyyden syy mikä tahansa, tulija voi olla aloitustilanteessa epävarma omista kyvyistään ja joillakin kokemus työelämästä voi olla vähäistä.
Perehdyttäminen työtehtäviin on tärkeä osa työntekijän työn aloittamista ja työtehtävien sisäistämistä. Perehdytysvastuuta voi jakaa esim. esihenkilön lisäksi työyhteisön muiden jäsenten kesken. Työyhteisöllä ja esihenkilöllä on hyvä olla tilanteessa myös tarvittavaa joustavuutta ja kykyä tunnistaa mahdollinen ulkopuolisen avun tarve, jota esimerkiksi työterveyshuolto tai työhönvalmentaja voivat tarjota työkyvyn tukemiseen.
Vates: Onnistunut perehdytys – osatyökykyinen osaksi työvoimaa
Ihmisen työkyky voi heilahdella ja muuttua elämän eri vaiheissa. Osatyökykyisyys voi olla luonteeltaan myös hetkellinen ja ohimenevä tila. Osatyökykyisen henkilön työkyky siis riippuu työstä ja sen vaatimuksista. Henkilö saattaa olla toisiin tehtäviin täysin työkykyinen mutta joihinkin tehtäviin hän saattaa tarvita mahdollisesti työnantajalta tukea. Keskeinen tukitoimi on työn muokkaus yhdessä työntekijän kanssa keskustelemalla. Jos tämä ei onnistu, voidaan aloittaa yhteistyö työterveyden kanssa.
Työtehtävien ja työprosessien muutokset ja mukauttaminen henkilön työkyvyn mukaan auttavat jaksamaan työssä eri elämänvaiheissa. Työntekijän työsuhteen pysyvyyttä voi parantaa oikein valittu ja mitoitettu työ, työtehtävien ja -ympäristön muokkaus sekä riittävä osaaminen ja koulutus.
Ympäristöä muuttamalla voidaan usein parantaa työntekijän oppimista ja toimintakykyä. Erilaiset työjärjestelyt voivat olla tehokkaita ja kustannuksiltaan edullisia. Suositeltavia ovat esimerkiksi rauhallinen työtila keskittymistä vaativiin tehtäviin, mahdollisuus keskittyä yhteen työtehtävään kerrallaan tai työtoverilta saatava apu tiettyyn työtehtävään. Työtehtäviä voidaan myös organisoida uudelleen työpaikan sisällä tai sopeuttaa työaikoja ja työnteon muotoja.
Sosiaaliset innovaatiot
Sosiaaliset innovaatiot ovat uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Innovaatioissa tunnistetaan uusia kumppanuuksia olemassa olevien toimintojen ja organisaatioiden välille ja tuotetaan näitä verkostoja hyödyntäen palveluita tai tuotteita suoraan kohderyhmälle. Jalkautuminen kohderyhmän pariin on tärkeää, jotta pilotoidut innovaatiot pystyvät vastaamaan arkityössä esiintyviin haasteisiin ja juurtuvat siten pysyvään käyttöön. Sosiaalinen innovaatiotoiminta edellyttää kohderyhmän osallistamista kehittämistyöhön. Avoin, ketterä ja muutosvalmis toimintaympäristö on sosiaalisen innovaatiotoiminnan elinehtoja.
Innovaatiotoiminnalla ratkotaan ihmisten eriarvoistumiseen, syrjäytymiseen, yksinäisyyteen sekä päihde- ja mielenterveyden ongelmiin liittyviä haasteita. Sosiaalisia innovaatioita tarvitaan sosiaali- ja terveyssektoreiden lisäksi yhä enemmän myös esimerkiksi turvallisuuden, ruokajärjestelmien, kiertotalouden ja kaupunkien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Menestyneisiin innovaatioihin kuuluvat esimerkiksi neuvolat, Ohjaamot, TYKO työkykykoordinaattori-toimintamalli, maahan muuttaneita IT-alalle kouluttava Integrify, kuntouttavan työtoiminnan asiakaslähtöinen työtoimintamalli Digipaja, Yhteinen pöytä -toimintamalli ja Siivouspäivä-tapahtuma. Laajempiin yhteiskunnallisiin innovaatioihin lukeutuvat arkipäiväiset asiat kuten sosiaaliturva, terveydenhuolto ja koulutus. Parhaimmillaan ihmisten tasolla toteutuvilla sosiaalisilla innovaatioilla on systeemitasoa muuttavia vaikutuksia.
Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot?
Mitä mahdollisuuksia sosiaaliset innovaatiot tarjoavat liiketoimintaan?
Sosiaalisia innovaatioita voivat kehittää mitkä tahansa eri kokoiset yritykset, organisaatiot tai yhteisöt. Sosiaaliset innovaatiot hyödyttävät samanaikaisesti niitä kehittäviä toimijoita ja koko yhteiskuntaa. Innovaatioita voidaan hyödyntää paikallisesti tai skaalata laajemmalle alueelle.
Sosiaaliset innovaatiot ovat keskeinen osa yhteiskunnallisten yritysten toimintaa. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus saattaa yhteen toimijoita yli sektorirajojen niin, että yhteiskunnallisten yritysten sosiaalinen innovaatiotoiminta laajenee ja sen vaikuttavuus ja näkyvyys paranevat.
Sosiaaliset innovaatiot tuottavat ratkaisuja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Jatkuvalla kehittämistyöllä pystytään vastaamaan nouseviin haasteisiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Innovaatiotoiminnassa tarkastellaan erilaisten kohderyhmien tarpeita herkällä korvalla ja kehitetään niihin ihmislähtöisiä ratkaisuja.
Yhteiskunnalliset yritykset vahvistavat talouden sosiaalista ulottuvuutta. On arvioitu, että talouskasvusta merkittävä osa tulee innovaatioista eli uuden tiedon luomisesta ja käytöstä. Lisäksi on voitu osoittaa, että esimerkiksi terveyshyödyillä on yhtä suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille kuin talouskasvulla.
Teknologistenkin innovaatioiden onnistunut käyttöönotto ja kehitys edellyttävät sosiaalisia innovaatioita. Erityisesti yhteiskunnallisilla yrityksillä on mahdollisuus kytkeä toisiinsa sosiaalista ja teknologista innovaatiotoimintaa.
Sosiaalisille innovaatioille on laaja ja yhä kasvava kysyntä. Tarvitsemme innovaatioita ja innovaatiopolitiikkaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, jotka vaikuttavat ihmisten, yritysten ja yhteisöjen elämään. Tarpeet ja mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi pandemioihin, ilmaston lämpenemiseen, koulutusjärjestelmiin, julkisiin palveluihin ja liikenteeseen. Ruoka- ja energiajärjestelmät ja asuinympäristömme edellyttävät innovaatioita kehittyäkseen kestävästi. Globaali köyhyys koskettaa myös meitä suomalaisia. Tutkimus- ja innovaatiotoiminta on sen ratkaisemisessa välttämättömyys.
Johtaessa sosiaalisia innovaatioita tulee kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, verkostoihin sekä toimiala- ja sektorirajojen ylittämiseen.
Oman innovaatioidean ja tavoitteiden selkeyttäminen helpottaa sopivien rahoitusratkaisujen löytämistä. Ennen rahoitushakemuksen tekemistä on syytä keskustella rahoitusta myöntävän tahon kanssa sekä omasta ideasta että rahoitukseen liittyvistä yksityiskohdista.
Mikäli oman idean lähtökohtana on yrityksen perustaminen tai olemassa olevan yrityksen puitteissa tehtävä sosiaalinen innovaatio, on sopiva rahoituslähde muun muassa pankki, Finnvera, ELY-keskus tai Business Finland. Jotta yhteisö voisi saada tukea sosiaaliseen innovaatioon kaupallisen liiketoiminnan kehittämistä edistäviltä tahoilta, tulee yhteisön osoittaa sosiaalisen innovaation kaupallinen potentiaali. Pelkkä yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen ei näissä yhteyksissä riitä.
Mikäli rahoitusta etsii järjestö tai muu yleishyödyllinen toimija, on rahoitusta mahdollista hakea esimerkiksi STEA:lta, julkiselta sektorilta tai EU:lta.
Sektorirajat määrittelevät haettavissa olevia rahoitusmahdollisuuksia. Vaikka yhteistyöllä pyrittäisiinkin edistämään yhteiskunnallisia päämääriä, ei kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyö ole aina mahdollista yleishyödyllisille toimijoille suunnattujen avustusten turvin.
Monissa rahoituslähteissä, kuten julkisissa avustuksissa ja hankerahoituksissa, rahoitusta ei ole mahdollista kohdentaa varsinaisen kehittämistyön jälkeisiin innovaatioprosessin vaiheisiin. Näihin vaiheisiin sisältyy muun muassa kehitetyn toimintamallin tai palvelumallin jalostaminen kaupalliseksi tai muutoin laajemmin hyödynnettäväksi tuotteeksi, tai selvitetään syntyneen konseptin oikeuksia ja suojaamisen mahdollisuuksia. Kehitettyjen toimintamallien skaalaus ja juurruttaminen ovat yksi sosiaalisten innovaatioiden kehittämisen suurimpia haasteita. Julkista hankerahoitusta käytettäessä haasteeksi voivat muodostua myös kaupallistetun tuotteen tai palvelun omistusoikeudet.
Mitä rahoitusmahdollisuuksia innovaatiotyöhön voi hyödyntää?
Kehitetyt mallit voidaan jakaa kaikkien yhteisöjen vapaaseen käyttöön tai suojata teollis- ja tekijänoikeuksilla eli IPR-oikeuksilla. Sosiaaliseen innovaatiotoimintaan liittyy lähtökohtaisesti avoimuus ja innovaation mahdollisimman laajamittainen leviäminen. Avoimuus ja levittäminen saattavat olla ristiriidassa suojaamisen kanssa tai asettaa erityishaasteita suojaamiselle.
Suojaamisen avulla saavutetaan brändi- ja tunnettuushyötyjä alkuperäisen sosiaalisen innovaation kehittäjäyhteisölle. Kehitetty palvelu tai konsepti saattaa olla mullistava, ja siihen voi liittyä sellaisia laatukriteereitä, että alkuperäinen kehittäjäyhteisö katsoo suojaamisen välttämättömäksi. Sosiaalisen innovaation ideaan liittyy avoimuus sekä mahdollisimman laaja innovaation hyödyntäminen ja levittäminen. Alkuperäisen tuotoksen kehittäjä saa näissä tapauksissa hyötyjä kuitenkin vain silloin, kun se tunnistetaan jatkokehitetyn tuotteen levittämisessä.
Sosiaalisen innovaation lisensointi on harvinaista, mutta siitä on kansainvälisiä esimerkkejä. Suomessa sosiaalinen innovaatio on yleensä maksuton sen jatkokäyttäjille, mutta alkuperäinen kehittäjä voi edellyttää innovaation nimen mainitsemista käytön yhteydessä. Silloin sosiaalista innovaatiota ei lisensoida eikä lisenssimaksuilla haeta suoria taloudellisia hyötyjä. Tuotoksen kehittänyt yhteisö voi kuitenkin saada paljon brändiarvoa suojaamisen kautta, kun sen nimi mainitaan alkuperäisenä kehittäjänä. Tällä voi olla vaikutuksia uusiin kehittämiskumppanuuksiin ja mahdollisesti myös rahoitukseen, kun yhteisön kehittämä palvelu ja innovatiivisuus tunnistetaan.
Tavaramerkillä voi suojata tuotteen tai palvelun nimen, mutta ei sen sisältöä. Tämä on olennainen asia sosiaalisessa innovaatiossa, joka lähtökohtaisesti sisältää muutoksen, joka liittyy esimerkiksi sosiaalisen eli ihmisten kanssakäymisen toimintatapoihin. Merkki tuo luotettavuutta ja painoarvoa tuotokselle. Tavaramerkki helpottaa ja edistää näin tuotoksen tai toimintamallin markkinointia. Suojauksessa tulee huomioida, onko haettavalle tuotteelle tai palvelulle jo olemassa yleiseen käyttöön juurtunut käsite tai nimike, jolloin suojaaminen ei ole mahdollista. Sosiaalisissa innovaatioissa tällainen ongelma voi olla varsin tyypillinen.
Suojaaminen edellyttää myös jälkikäteisvalvontaa, josta tavaramerkin haltijan on vastattava itse. Sosiaaliseen innovaatiotoimintaan kuuluu lähtökohtaisesti avoimuus ja pyrkimys innovaation laajaan levittämiseen. Alkuperäisen innovaation kehittäjän voi kuitenkin olla vaikea huolehtia kehittämänsä palvelun tai konseptin laadusta ja laatukriteerien täyttymisestä, kun sitä aletaan hyödyntää laajasti uusissa toimintaympäristöissä. Tavaramerkin haltijan on tärkeää pohtia etukäteen, mitä edellytyksiä alkuperäisellä kehittäjäyhteisöllä on luovuttaa tavaramerkkiä tietoisesti muiden yhteisöjen käyttöön ja miten se voi seurata merkin hyödyntämistä ja laatua. On myös hyvä pohtia strategisesti, onko tällaiseen kontrollointiin ja laadun tarkkailuun edes tarvetta vai annetaanko sosiaalisen innovaation levitä orgaanisesti.
Sosiaalisen innovaation suojaamista kannattaa pohtia strategiselta kannalta. Mitä hyötyä suojaamisesta on alkuperäiselle kehittäjäyhteisölle, ja ovatko siihen liittyvät kustannukset suhteessa saatuihin hyötyihin? Saavutetaanko suojaamisella riittävät brändihyödyt? Miten voidaan valvoa tai varmistua suojatun palvelun tai konseptin laadusta, kun sitä jatkokäytetään? Onko jälkikäteisvalvontaan resursseja? Tulisiko tähän rakentaa laadunvarmistusmekanismi, ja kuinka se voisi toimia? Mitä jatkohyödyntäjiltä voi tässä suhteessa edellyttää; esimerkiksi osallistumista laatuauditointiin tai muuhun laadunvarmistukseen?
Sosiaalisen innovaation suojaaminen voi olla strategisesti viisasta ja perusteltua, mutta siihen ei kannata ryhtyä ilman, että pohtii yhteisölle koituvien hyötyjen ja toisaalta kustannusten välistä suhdetta. Vaikka palvelulle tai konseptille saadaan suojaus, voi sen aukoton valvonta olla mahdotonta. Edelläkävijyyden saavuttaminen ja jatkuva uudistaminen on suojaamista tärkeämpää.
Asiantuntijalta-sarja: Kuinka antaa suojaa sosiaalisille innovaatioille?
Mitä tulee ottaa huomioon omaa sosiaalista innovaatiota suojatessaan?