Live-säätiö on Uudenmaan suurin ammatillinen erityisoppilaitos ja se tarjoaa asiakkailleen myös koulutuksen, valmennuksen ja konsultoinnin sekä työllistymisen asiantuntijapalveluita. Toiminnan tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan joko työn kautta tai mikäli asiakkaan toimintakyky ei mahdollista työntekoa, hänen kiinnittymisensä johonkin sopivaan yhteisöön. Live-säätiön palveluksessa työskentelee noin 800 asiantuntijaa.
Pystyäkseen toimimaan tarkoituksensa mukaisesti Live tarvitsee syvää ymmärrystä asiakaskohderyhmästä sekä toimintansa vaikuttavuudesta.
– Kaikki on lähtenyt tarpeesta ymmärtää asiakkaita ja saada työmme tavoitteet ja tulokset näkyviksi sekä johtaa tekemistä tiedolla. Haluamme myös kertoa toiminnan yhteiskunnallisista hyödyistä sidosryhmille, kertoo Liven vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Leena Hallamaa.
Näistä syistä aloitettiin viisi vuotta sitten rakentaa Live Impact -mallia. Se on validoitu vaikuttavuusmalli, joka perustuu vaikutusketjuun ja matemaattiseen laskentaan. Malli sisältää:
- Liven vaikutusten määrittelyn ja kuvauksen vaikuttavuusketjuista
- Ihmislähtöisen tarpeenmäärityksen ja kohdejoukon kuvauksen eri asiakasprofiileittain.
- Seurannassa tarvittavat mittarit ja tietolähteet
- Vaikuttavuuteen perustuvan jatkuvan kehittämismallin
- Viestintää varten visualisoidut tulostaulut, joille kootaan inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset
Malliin on koottu laajasti erilaista dataa
Mallin laskentakaava mittaa asiakkaiden osallisuuden ja toimintakyvyn sekä työllistymistodennäköisyyden muutoksia, inhimillistä vaikutusta yksilölle ja taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Kaavaan sisältyvät asiakkaan tarve, taustamuuttujat, erilaiset asiakasprofiilit, toimenpiteet ja aikaansaadut tulokset.
Taustalla ovat tarkkaan kuvatut vaikutusketjut ja asiakkaiden profilointi viiteen pääryhmään niiden muuttujien perusteella, jotka määrittävät heidän kiinnittymistään yhteiskuntaan. Asiakkaan tilannetta lähdetään tarkastelemaan aivan arjen tasosta:
- Millaiseen perheeseen ja lähiyhteisöön asiakas on kiinnittynyt?
- Millainen koti ja asuminen, eläminen siellä yksityiselämän puolella on?
- Mitä tunteisiin ja terveyteen liittyviä asioita täytyy huomioida?
- Mitä talouteen ja vapaa aikaan liittyviä asioita pitää huomioida?
Lisäksi malliin määriteltiin keskeiset mittarit ja tiedonlähteet. Mittaritietoa käytetään sekä lähtötilanteen arvioinnissa että asiakkaan poistuessa palveluiden piiristä.
– Olemme saaneet kerättyä paljon erilaista dataa eri lähteistä ja datapisteistä. Meillä on aika paljon dataa jo siinä alkuvaiheessa, kun asiakas tulee meidän palveluiden piiriin. Käytettävissä on erilaista oppilaitosdataa aikaisemmista opinahjoista ja lisäksi Kelalta ja TE- palveluilta saadaan tietyn tyyppistä dataa, mutta ehkä merkittävintä on THL:ltä ostettu kohorttidata.
Kuva 1. Live Impact koulutus- ja urapolku työkalu.
– Käytämme hyväksi Kykyviisaria ja ammatillisten erityisoppilaitosten Ruori-kyselyä. Mittaamme myös työllistymistodennäköisyyden prosentuaalista muutosta. Vipusesta saamme seurantatietoa opiskelijoiden sijoittumisesta ja myös tulorekisteri on kytketty mukaan laskentamalliin. Nämä eri elementit yhdessä ja erikseen tuottavat meille haluamme tiedon, sanoo Hallamaa.
Ekosysteemiajattelu on myös mukana
Livessä on myös tunnistettu, ettei vaikuttavuus synny yksin heidän toiminnastaan, vaan asiakkaan ympärillä on laaja ekosysteemi; julkiset palvelut, yritykset, järjestöt, vapaaehtoistoiminta. Mallissa pyritään erottamaan Liven tuottama vaikuttavuus muun ekosysteemin yhteisvaikutuksesta.
Kuva 2. Live Impact ekosysteemi.
Monet rahoittajat ovat kiinnostuneita siitä, miten organisaatiot pystyvät todentamaan tekemisensä vaikuttavuuden. Malli auttaa Liveä käymään keskusteluja heidän kanssaan.
– Laskentamallin avulla pystymme kertomaan toimintojen ja palvelujen kustannusvaikuttavuuden eri rahoittajatahoille sekä laskemaan eri asiakasryhmien tai kokonaisen toiminnon kustannusvaikutukset, toteaa Hallamaa. Pystymme myös arvioimaan yksittäisten palvelujen kannattavuutta sekä resursoimaan vaikuttavuusperusteisesti eri kohteisiin. Lisäksi saamme pitkäkestoisemman näkymän asiakkaidemme hyvinvoinnin kehittymiseen ja osallisuuden vahvistumiseen sekä asiakasryhmiemme odotettuun elinkaarihyötyyn.
Sitä mukaa kun mallia on saatu vietyä eteenpäin, on ihmistyön määrä tiedontuottamisessa vähentynyt ja tietojärjestelmät ovat alkaneet tuottaa tarvittavaa datamassaa. Haasteita on vaikeavammaisten asiakkaiden kohdalla, heidät on vaikea saada ilmaisemaan muutosta kokemassaan hyvinvoinnissa ja osallisuudessa. Myös oppivelvollisuusiän nosto vaikuttaa – nyt Liven koulutuksiin tullaan käytännössä suoraan peruskoulusta.
– Mallinnus on auttanut meitä kokoamaan dataa yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta pystymme johtamaan vaikuttavuutta ja sen kehittymistä. Se on luonut meille työkalun hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, millaisia palvelut aidosti ovat meidän asiakkaillemme ja toisaalta myös mitä yhteiskunta hyötyy toiminnasta. Jatkuvaa parantamista ei voi silti koskaan väheksyä, mallin täytyy elää ajassa meidän erilaisten palvelujen ja asiakasryhmien kehittymisen mukaan, tiivistää vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Leena Hallamaa.
Kirjoittaja Jari Karjalainen. Artikkeli perustuu viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Leena Hallamaan haastatteluun sekä Live-säätiön materiaaliin.