Raportti: Liiketoiminta voi auttaa sote-järjestöjä selviämään toimintaympäristön muutoksista, mutta tukea tarvitaan

Uudessa raportissa tarkastellaan, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt voisivat hyödyntää liiketoimintaa sopeutuessaan valtionavustusten leikkauksiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Järjestöt näkevät liiketoiminnassa potentiaalia, mutta sen käynnistäminen vaatii pääomaa, osaamista ja riskinsietokykyä. Lisäksi tarvitaan hallitukselta ja STEAlta selkeä viesti siitä, että liiketoiminta on hyväksyttävä tapa hankkia rahoitusta.


Tutkimuksessa on mukana 19 järjestöä, jotka edustavat melko kattavasti STEA-avustusten saajia. Raportti antaa yleiskuvan lähtötilanteesta vuosina 2024–2026 toteutettavalle tutkimukselle.

Vaikka sote-järjestöjen valtioavustusten leikkaukset nähdään ennen kaikkea uhkana, muutokset herättävät myös uusia ideoita. Tarve järjestöjen tuottamille palveluille ei ole katoamassa – päinvastoin. Siksi monet etsivät uutta suuntaa liiketoiminnan kautta.

Kohderyhmän tuntemus ja verkostot valttina, taloudelliset riskit jarruttavat

Monissa järjestöissä on jo perustettu erillisiä ryhmiä valmistelemaan liiketoimintaa. Järjestöt ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisessa asemassa. Osa on panostanut vuosia liiketoiminnan kehittämiseen, osa on aivan alkuvaiheessa.

Myönteisinä ajureina liiketoiminnalle koetaan tiivis kosketus kohderyhmään sekä ymmärrys sen erityispiirteistä ja -tarpeista sekä tunnettuus ja laajat verkostot julkisen sektorin ja alueellisten järjestöjen kanssa. Järjestöjen liiketoimintaa ei ohjaa voitontavoittelu yksityisille henkilöille tai yrityksille, vaan voitot käytetään yleishyödyllisen mission hyväksi.

Haasteet ovat kuitenkin merkittäviä. Uusi liiketoiminta oletetaan alkuvuosina tappiolliseksi, ja järjestöjen kyky kantaa taloudellista riskiä on heikko. Lisäksi liiketoiminnan suunnittelu ja kasvattaminen vaativat osaamista, resursseja ja aikaa, jota nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on niukasti.

Liiketoiminta voi toimia keinona turvata järjestöjen elinvoima. Kehittämisen alkuvaiheessa olevat järjestöt tarvitsevat kuitenkin rahallista tukea, jos niiden halutaan realisoivan liiketoiminnan mahdollisuudet.

– Raportti antaa arvokasta tietoa sote-järjestöjen tilanteesta ja kehittämisajatuksista. Myös ensimmäinen tarvittava toimenpide on selkeä. Sote-järjestöt ansaitsevat selkeän viestin siitä, että liiketoiminta on hyväksyttävä tapa hankkia rahoitusta yleishyödylliseen työhön, eikä liiketoiminta tee järjestöstä avustuskelvotonta, tiivistää Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Lue raportti tästä >>

Lisätiedot:

Susanna Kallama, toimitusjohtaja, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry, puh. 040 587 2445
Saila Tykkyläinen, tutkija, LUT-yliopisto, puh. 050 329 7795

Raportin on tuottanut LUT-yliopiston tutkimusryhmä (Annu Kotiranta, prof. Kaisu Puumalainen, Helena Sjögrén, Saila Tykkyläinen) osana Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen (ESR+) –koordinaatiohanketta. Raportti tarjoaa yleiskuvan vuosina 2024–2026 toteutettavan tutkimuksen lähtötilanteesta, ja se perustuu vuoden 2024 loka-joulukuussa toteutetun ensimmäisen haastattelukierroksen haastatteluihin.