Linnanen: Kestävyysmurrosta on ohjattava oikeudenmukaisuutta ja yhteisötaloutta tukien
Keynote-puheessaan professori Lassi Linnanen totesi, että meneillään on monikriisi. Elonkirjon tuhonta jatkuu, fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa, taloudellinen epätasa-arvoistuminen jatkuu ja tiedevastainen populismi valtavirtaistuu, tiivisti Linnanen epätoivottuja kehitystrendejä. LUT-yliopiston professori Linnanen toimii Suomen Kestävyyspaneelin puheenjohtajana.
Linnasen mukaan emme muodosta oikeaa tilannekuvaa meneillään olevasta monikriisistä, koska kasvuriippuuvuus ohjaa yhteiskuntia.
– Meidän pitää hakea vaihtoehtoisia ajatusmalleja vastuullisuudesta ja yhteisötaloudesta, jotta pääsemme irti talouskasvuajattelusta.
Pääsy yhteisiin resursseihin kuten maa, vesi ja ilma, on liian helppoa ja niitä on liian helppoa pilata. Mitä suurempi varallisuus yksilöllä tai yhteisöllä on, sitä suurempi ympäristöjalanjalki sillä on, Linnanen kertoi tutkimustulosten pohjalta. Meillä on ollut viimeisen 35 vuotta yksi talousideologia, valtiovetoinen kapitaali-ismi, pääomien tuottojen ohjailemana. Linnanen tiivisti, että tarvitsemme vaihtoehtoisia ajatusmalleja kapitaali-ismille, kuten yhteisötalouden ja kohtuutalouden.
– Velkaannumme koko ajan sosiaalisesti ja ekologisesti vielä vakavammin kuin taloudellisesti, tiivisti Linnanen.
Kohtuutaloudella kohti kestävyysmurrosta
Linnanen korosti, että pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen vaatii toisiinsa kietoutuneiden kestävyysvajeiden nopeaa umpeen kuromista eli kestävyysmurrosta. Linnanen tarjoaa vaihtoehdoksi kohtuutaloutta.
– Kohtuus on tila, jossa tarpeisiin vastataan ilman puutetta tai liiallisuutta, ja jossa toiminta pysyy luonnon kantokyvyn sekä yhteisön asettamien oikeudenmukaisten rajojen puitteissa.
Positiivisena Linnanen näkee, että tutkimusten mukaan enemmistö ihmisistä toivoo sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta.
– Tulevaisuuden on mahduttava maapallon rajoihin.
Tässä yhtälössä valtionhallinnon oleellinen tehtävä on asettaa sitovat tavoitteet ja samalla ohjata murrosta hallitusti, oikeudenmukaisesti ja yhteisöllisyyttä tukien.
– Meidän on aika kasvaa aikuiseksi ja asettaa rajat, siirtyä yhteisötalouteen ja kohtuusajatteluun. Meidän on vahvistettava aktiivista toimijuutta ja etsittävä yhteisiksi koettuja myönteisiä tulevaisuuskuvia, tiivisti Linnanen.
Kumlander: yhteisötalous on osa ratkaisua
Yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden keskeisiä tehtäviä on kirittää yhteiskunnallista keskustelua, totesi Silta- ja Valo-Valmennusyhdistysten toimitusjohtaja Kimmo Kumlander. Hän kertoi itse olevansa sarjayrittäjä. Hän on nähnyt yhteiskunnallisena yrittäjänä sekä stigman yrittämisen epäonnistuessa että sen kun yritysidea on briljantti ja toimii hyvin. Täytyy myös osata luopua, oppia ja yrittää uudelleen.
– Yhteisötalouden piiristä voidaan varmasti löytää osa ratkaisua, kun puhutaan mm. turvallisuudesta, talouskasvusta, työllisyydestä, hyvinvoinnista ja kestävyydestä, tiivisti Kumlander.
Riesa Consultativen esteettömyysasiantuntija Ella-Riikka Isometsä kertoi miten yritykset voivat saada jopa 20 % laajemman asiakaskunnan kehittämällä esteettömyyttä. Nykyisin kuitenkin 85:ssä prosentissa julkisia tiloja on eriasteisia estettömyysongelmia.
– Muutos voi alkaa pienestä, helpointa on päivittää nettisivuille tieto miten esteettömiä omat tilat ovat. Esteettömyys ei ole riesa.
Miten reilu ja raaka yritysmaailma kohtaisivat?
Miten yhteiskunnallinen yritys voisi löytää sijoittajia, pohti Trainshare Universal Oy:n toimitusjohtaja Oki Tåg. Tågin mukaan se on yksinkertaista: menet pyörimään oman alan tapahtumiin ja annat kohderyhmällesi syyn kuunnella sinua.
– Kerro sijoittajille, mikä sinulle on merkityksellistä ja millaista muutosta pyrit saamaan aikaan.
Sijoittajat arvioivat sijoituskohteitaan monelta kantilta, mutta erityistesti arvopohjaisessa toiminnassa myös potentiaalisten sijoittajien kriittinen tarkastelu on tärkeää ja siinä pitää olla hereillä ajoissa.
– Varmistu, että haluat tämän sijoittajan ja selvitä portfoliosta millaista arvomaailmaa taho edustaa.
– Kun sijoittaja alkaa askel kerrallaan siirtyä sinun puolellesi pöytää, alatte katsoa yhdessä millaista muutosta haluaisitte yhdessä viedä eteenpäin. Näin vastakkainasettelu reilu ja raaka jää taakse, rohkaisi Tåg.
McDonalds –käyrä tutuksi
Via kutsuu talouden ylä- ja alamäkiä McDonalds-kurveksi, kertoi viittomakielen tulkki Outi Huusko Osuuskunta Viasta. Viassa on opittu joustamaan käyrän alapäässä ja ennakoimaan käyrän yläpäässä, että alamäkiäkin on tulossa. Yhteen puhaltava osuuskunta pystyy paremmin reagoimaan taloudellisiin haasteisiin. Arvopohja tuo myös resilienssiä vaikeina aikoina, ihmisten voidessa luottaa työpaikkansa pysyvyyteen.
Kansainvälisesti kasvava Annie Advisor pohtii eettisiä kysymyksiä
Annie Advisor Oy tarjoaa opiskelijoille tukea Suomessa ja kansainvälisesti.
– Olemme estäneet 5000 dropouttia, mutta tavoitteena on ehkäistä 100 000 koulupudokasta, kertoi toimitusjohtaja Miska Noponen.
Annie Advisor on törmännyt kasvun ja arvojen ristiriitaan. Noponen kertoi että joillakin oppilaitoksilla on eetosta, että voisitteko auttaa meitä seulomaan huonoja opiskelijoita pois. Yrityksen arvona on taas auttaa opiskelijoita pärjäämään hyvin opinnoissa ja estää koulupudokkuus. Myös asiakkaita pitää osata valita.
Kansainvälisesti kasvava yritys on joutunut myös miettimään minkälaisia sijoittajia he haluavat mukaan – osuvatko arvot yksiin?
Asiantuntijapaneeli: Rohkeasti kasvuun kaikin keinoin?
Paneelikeskustelussa todettiin, että yrityksen kasvun ja vahvan mission ei tarvitse olla keskenään ristiriidassa. Niillä yhteiskunnallisilla yrityksillä, joiden myönteinen jälki maailmaan kasvaa samalla kun tulot kasvavat, on huikeat mahdollisuudet menestyä.
Vaikuttavuuden voimistaminen, työpaikkojen luominen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat tekijöitä, joiden vuoksi myös yhteiskunnalliset yritykset tavoittelevat kasvua. Eettisesti kasvaville, myönteisiä vaikutuksia ja innovaatioita yhteiskuntaan tuottaville yrityksille pitäisi löytyä helpommin julkista rahoitusta, todettiin paneelissa. Toinen kasvun edellytys on yhteistyö, jonka osalta kulttuurissa riittää vielä kehitettävää. Onko nyt korkea aika alkaa rikkomaan arvopohjaisen toiminnan ja liiketoiminta-ajattelun välisiä rajoja?
Paneelissa olivat mukana Ville Pellinen (Lapinlahden Lähde), Rikard Korkman (Uudenmaan ruoka osuuskunta), Salla Vainio (BAC Business Advisors Circle), Annu Kotiranta (LUT-yliopisto) ja juontajana Susanna Kallama (YYO, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry).
Miia Rossi-Gray EU:n komissiosta kertoi yhteistalouden ajankohtaisista kulumisista, mm. EU:n yhteisötalouden väliarvioinnista. Yhteisötalous on edelleen EU:n asialistalla.
Kuulimme myös yhteiskunnallisten yrittäjien videotervehdyksiä. Sie & mie osuuskunta Rovaniemeltä on toiminut yli 10 vuotta. BioAnglers on perustettu puolestaan Etu-Töölön lukion yrittäjyyskurssila. Mothers in Business -järjestö (MIB) yhdistää 5000 suomalaista äitiä.
Sosiaalineuvos Markus Seppelin STM:stä kokosi päivän saldoa yhteen: haasteina ovat käsitteistö ja termit. Minkälaiset toimijat kuuluvat yhteisötalouden puitteisiin? Miten seurataan kehitystä, jos ei ole rajaavia kriteereitä? Seppelin kysyi myös pitäisikö olla jokin jatkuvampi rakenne kun hanke päättyy.
Kiinnostuitko? Tallenne tapahtumasta on nähtävillä kahden viikon ajan: https://enchant.fi/yyo/yhteiskunnallisten-yritysten-paiva-2025.
