Iltapäivän yhteistä työskentelyä pohjustivat napakat puheenvuorot eri näkökulmista. Katsaukset yhteistyön tilasta ja mahdollisuuksista kuultiin työllisyysalueen työllisyysasiantuntijalta, hyvinvointialueen palvelujohtajalta aikuisten sosiaalipalveluista, Hankasalmen kunnanjohtajalta sekä Sininauhaliiton suunnittelijoilta.
YYO fasilitoi työpajapöytää, jonka teemana olivat hyvät esimerkit työllisyyden edistämisessä meiltä ja muualta.
Rinnallakulkijuus ja monipuoliset menetelmät
Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua, jossa todettiin, että työllisyyden ekosysteemissä tarvitaan kaikkia toimijoita. Esimerkiksi järjestösektorin toiminnoille tyypilliset matala kynnys, rinnallakulkijuus, kokonaisvaltaisuus ja monipuoliset menetelmät tukevat ja täydentävät julkisia palveluja.
Tilaisuudessa korostettiin polkuajattelua. Polkujen mahdollistaminen erilaisille ihmisille todettiin erittäin tärkeäksi. Yksilön tilanteesta riippuen polku voi sisältää monia erilaisia keinoja. Esimerkiksi alueen yhteiskunnallisessa yrityksessä Väentuvalla polku saattaa alkaa päihdekuntoutuksesta ja uuden elämänhallinnan rakentamisesta.
Jokainen polun vaihe kuitenkin vie yksilöä kohti lopullista tavoitetta eli sopivaa työkykyä, osaamista ja työllisyyttä. Tällä hetkellä jaettu kokemus on, että yleinen taloudellinen tilanne haastaa sujuvien polkujen mahdollistamista.
Yrityksille matalampia kynnyksiä
Myös yrityksiä tulee rohkaista ja madaltaa työnantajien rekrytointikynnystä erilaisten kohderyhmien osalta. Työolosuhteiden järjestelytuki ja työkokeilu ovat usein hyviä keinoja.
Toimivana mallina nostettiin työpaikalle jalkautuva tuki, mikä on hyödyllistä sekä valmentautujan, työntekijän että myös työnantajan näkökulmasta. Esimerkiksi Saarijärvellä toteutetaan jalkautuvaa maahanmuuttaneiden työhönvalmennusta. Karstulassa puolestaan on saatu hyviä työllistymistuloksia esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen mallista, joka sisältää työssä oppimista päivän viikossa. Näin kotoutujalla ja yrityksellä on jatkuva, pitkäaikainen ja säännöllinen kontakti toisiinsa, mikä tukee luottamuksen rakentumista.
Taloustilanne haastaa etsimään uusia keinoja
Keskusteluissa pohditutti palkkatukeen ja kuntalisiin liittyvät asiat, kuten rajaukset, kohdennukset sekä alueellinen vaihtelu. Kiinnostusta keskustelijoissa herätti Lahdessa hiljattain käyttöönotettu malli, joka tukee työttömien palkkaamista yhdistyksiin. Lahden kaupunki maksaa avustuksen työllistäjälle könttäsummana jo etukäteen.
Hankasalmen kunnan suunnalta kiiteltiin hedelmällistä yhteistyötä 4H:n kanssa kesätyöllistämiseen liittyen. Hankasalmen 4H välittää yli 14-vuotiaita nuoria työntekijöitä paikallisiin yrityksiin, yhteisöihin ja yksityistalouksiin. Kesätyöt ovat luoneet monelle nuorelle jatkopolkuja.
Myös osuuskuntien potentiaalia nostettiin esiin. Työosuuskunta on malli, jossa jäsenet työllistyvät osuuskunnassa. Osuuskunta hankkii toimeksiantoja, solmii asiakassopimukset ja hoitaa työnantajavelvoitteet työsuhteessa tehtävässä työssä. Esimerkiksi paikallisen yhteiskunnallisen yrityksen Työosuuskunta Värkkäyksen tavoitteena on työllistää jäseniä ja edistää työllisyyttä tarjoamalla joustavia työnteon mahdollisuuksia. Alueella on myös pilotoitu tuettua osuuskuntaa erityistä tukea tarvitsevien parissa lupaavin tuloksin.
Yhteistyöllistämisen mallit ja mahdollisuudet kiinnostivat myös ja keskusteluissa muisteltiin, että Onnenlaaksossa Saarijärvellä olisi tehty teemaan liittyvä kokeilu. Asiaa voisi kuitenkin tarkastella uudelleen ja käyttää hyödyksi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä koottua tietoa yhteistyöllistämisestä.
Hyvät kokemukset ja työllistämisen keinot kiertoon
Keskusteluissa nousi esiin monia hyviä hankkeissa ja kokeiluissa löydettyjä tapoja auttaa työllistymisessä. Joskus haja-asutusalueilla kohderyhmä tarvitsee yhdessä työskentelyä tuetusti. Esimerkiksi Kinnulassa pilotoitiin hankerahan turvin niin sanottua kyytipalvelua yhteiselle työtoimintapaikalle. Ideassa on samaa henkeä kuin Tampereen Kerkkäpolussa tai Piällysmiehen (nykyinen SavonLuotsi Leader) muutaman vuoden takaisessa hankkeessa, jossa osallistujille järjestettiin kuljetukset luonnonvara-alan työpaikoille.
Karstulassa pilotoidaan tällä hetkellä valmennussopimusta yrityksiin. Tavoitteena on edistää nuorten työpajatoiminnan työelämäyhteistyötä ja nuorten työllistymistä. Työpajalla oleva nuori voi mennä yritykseen osana valmennustaan. Valmentautujan on turvallista kokeilla siipiään yrityksessä, koska hän voi aina palata takaisin pajalle. Ideassa on samaa ajatusta kuin Salon Kolmituotteen Kolmiresurssi-mallissa, joka on pitkäaikaistyöttömien turvattu vuokratyömalli.
Saarijärvellä työllisyystoimijoiden kesken on käytössä hieno yhteisen keskustelun foorumi, työkvartti. Osallistuva verkosto on laaja ja tapaamisia on säännöllisesti. Muistioita ei tehdä, sillä työkvartti on vapaamman jakamisen ja tiedonvaihdon kanava.
Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue, Väentupa ry:n Bottom Up -hanke (ESR+), Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Live-säätiö osana YYO:ta ja Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanketta (ESR+) sekä Sininauhaliitto.