Perhevapaalta työelämään

Perhevapaalta työelämään –mallin avulla perhevapaalla olevat vanhemmat saivat tukea, tietoa ja ohjausta työelämään siirtymisen helpottamiseksi, ja työnantajat saivat tietoa perhevapaiden ja perheystävällisten käytäntöjen soveltamisesta työpaikoilla. 

  • Kohderyhmä: Lapsen kanssa kotona olevat vanhemmat, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta tai joiden työsuhteen jatkumiseen liittyi epävarmuuksia 
  • Kehittäjä: Uudenmaan Ely-keskus  
  • Yhteistyökumppanit: Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kela, THL, alueelliset perhekeskukset, kunnat ja kuntayhtymät 
  • Hanke, jossa malli kehitetty: Perhevapaalta työelämään -hanke 
  • Toteutusaika: 2019–2022 
  • Rahoittajat: STM 2019–2020, TEM 2020–2022 

Mallin esittely

Perhevapaalta työelämään –hankkeen kehittämä malli keskittyy helpottamaan työvoiman ulkopuolella olevien perheellisten henkilöiden siirtymistä lähemmäs työelämää valmennusten ja digitaalisten palveluiden avulla sekä lisäämään kohderyhmän näkyvyyttä ja tietoisuutta palveluverkostossa. 

Malli toimi valtakunnallisesti, ja palveluntuottajina toimivat työllisyyteen ja koulutukseen erikoistuneet organisaatiot. Lisäksi työnantajille tuotettiin materiaalia ja tietoa perhevapaiden ja perheystävällisten käytäntöjen soveltamisesta työpaikoilla. 

Keskeiset toimenpiteet

Valmennuksissa tarjottiin sekä yksilö- että ryhmämuotoista tukea työelämään siirtymiseen, osaamisen tunnistamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä itsetuntemuksen vahvistamiseen.  Maahanmuuttajataustaisia tuettiin lisäksi suomen kielen harjoittelussa. Vertaistuki ja verkostoituminen olivat olennainen osa valmennuksia. 

Työnantajayhteistyötä vahvistettiin tuottamalla opas perhevapaauudistuksesta ja perheystävällisistä käytännöistä sekä järjestämällä paneeleita ja koulutuksia, joissa työnantajat jakoivat kokemuksiaan. Digitaalisten palveluiden osalta OmaPerhe-portaaliin tuotettiin sisältöjä, jotka tukivat perhevapaalta työelämään siirtymistä ja ohjasivat käyttäjiä työllisyys- ja koulutuspalveluihin. 

Mallissa panostettiin laaja-alaiseen jalkautumiseen ja kohderyhmän tavoittamiseen vierailemalla leikkipuistoissa, perhekahviloissa, vastaanottokeskuksissa ja maahanmuuttajayhteisöjen tiloissa sekä järjestämällä pop up-tapahtumia kauppakeskuksissa ja muissa julkisissa ympäristöissä. Tiedon saavutettavuutta vahvistettiin omakielisellä materiaalilla ja tulkkeja hyödyntämällä. Markkinointia ja viestintää tukivat sosiaalisen median kanavat, järjestöjen WhatsApp-ryhmät sekä striimit, ja digitaalista saavutettavuutta lisäsivät valmentavat videot ja OmaPerhe-sivuston sisällöt. Kohderyhmän tavoittaminen jalkautumalla perheiden kohtaamispaikkoihin ja verkostoihin oli tehokasta, sillä kyseessä oli motivoitunut, mutta usein palveluissa väliinputoava ryhmä. 

Tulokset

Hankkeen tuloksia arvioitiin Vaasan yliopiston Levón-instituutin toimesta asiakkaille suunnatun alku- ja loppukyselyn avulla. Osallistujien työnhakutaidot ja tieto työllisyyspalveluista kasvoivat merkittävästi: esimerkiksi uraohjauksen tunsi ennen valmennusta hyvin vain 11 prosenttia, mutta 70 prosenttia sen jälkeen. Työhön palaamisen aikomukset vahvistuivat selvästi, ja valmennus auttoi poistamaan epävarmuuksia. Lähes 90 prosenttia kertoi valmennuksen vaikuttaneen myönteisesti tulevaisuuden suunnitelmiin, ja monet suunnittelevat opintoja, työkokeiluja tai kokevat olevansa valmiimpia palaamaan työelämään.  

Mallin vahvuudet

  • valmentajien yksilöllinen ja kannustava ohjaus 
  • laaja yhteistyö palveluntarjoajien, verkostojen ja työnantajien kanssa 
  • konkreettiset ratkaisut, jotka tukivat perhevapaalla olevia vanhempia osaamisen tunnistamisessa, työelämään siirtymisessä ja työn ja perheen yhteensovittamisessa. 

Mallin käyttöönotossa tai skaalaamisessa huomioitavaa

  • Avoimissa palautteissa korostui vahvasti valmentajien yksilöllinen ja lämmin kohtaaminen