URAOHJAIN+

URAOHJAIN+ on uudenlainen kestävän työllistymisen malli. Se koostuu yksilöllisestä työllistymistä tukevasta palvelusta, jossa yhdistyvät osaamisen kehittäminen, urasuunnittelu, systemaattinen työnhaku ja hyvinvointi.   

  • Kohderyhmät: Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaina olleet media- ja IT-alojen työnhakijat 
  • Kehittäjät: Stadin ammattiopisto, Laurea AMK, Metropolia AMK 
  • Yhteistyökumppanit: Helsingin työllisyyspalvelut, yritykset 
  • Hanke, jossa malli kehitetty: URAOHJAIN+  
  • Toteutusaika: 2023–2025 
  • Rahoittaja: ESR+ 

Mallin esittely

URAOHJAIN+-hanke keskittyi osaavaa työvoimaa etsivään IT-alaan sekä moniosaamista vaativaan media-alaan. Pääkaupunkiseudulla aloille koulutettuja työttömiä oli hankkeen aikana useita tuhansia. Samaan aikaan työvoiman tarve etenkin IT-alalla oli valtava. Hankkeen tavoitteena oli vastata näiden alojen työvoiman kohtaanto-ongelmiin ja rekrytointihaasteisiin sekä työntekijöille asetettuihin koulutus- ja osaamisvaatimuksiin. 

Hankkeessa kehitettiin ohjauskäytänteitä kestävän työllistymisen ja asiakkaiden pidempikestoisten urapolkujen luomiseen lisäämällä erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja yhteistyömalleja toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen, yritysten ja työllisyyspalveluiden välillä.  

Työnhakijan etu on ylläpitää omaa osaamista. Hankkeessa kehitetty kestävän työllistymisen malli ohjaa työnhakijan urasuunnitelmia tukevien opintojen pariin. Hyvinvoinnin tarkastelu kokonaisuutena puolestaan ehkäisee työ- ja toimintakyvyn laskua, ja siten estää työllistymistä pitkittävien ongelmien kasautumista. 

Keskeiset toimenpiteet

URAOHJAIN + -kestävän työllistymisen mallin ytimessä ovat työnhakijan yksilöllinen ohjaus, toimialakohtainen asiantuntemus ja ohjauksen tukena toimiva digitaalinen alusta. Mahdollisuutta hyvinvointikeskusteluun tarjottiin osallistujille ja osa koki sen tärkeäksi tueksi työnhakuunsa, kun taas toiset keskittyivät ensisijaisesti muuhun ohjaukseen. 

Jokaisen hankeosallistujan kanssa tehtiin voimavarapainotteinen itsearviointi. Puolet heistä osallistui toimintakyvyn edistämisen yksilö- ja/tai ryhmämuotoiseen toimintaan. Jokainen teki myös oman osaamisen arvioinnin ja suunnitelman oman osaamisen täydentämiseksi. Puolet hankkeen kohderyhmästä ilmoittautui täydentäviin verkko-opintoihin ja osallistui opintojen ohjaukseen. 

Lisäksi hankkeessa kehitettiin työmarkkinoiden osaamistarpeisiin perustuvia itseopiskeltavia sisältöjä, kuten mikrokursseja, joita opiskelemalla työllistymisen edellytykset paranivat. 

Tulokset

Palautekyselyn perusteella työ- ja toimintakykyä edistävään toimintaan osallistuneilla kokemus omasta työkyvystä parantui. He olivat löytäneet ratkaisuja edistää omaa sosiaalista, psyykkistä, kognitiivista tai fyysistä toimintakykyään. 

Loppukyselyn vastausten perusteella hankkeessa kehitetty palvelu oli hyödyllinen suurimmalle osalle osallistujista, parantaen heidän hyvinvointiaan ja osaamistaan. Palvelu auttoi osallistujia selkeyttämään uratavoitteita ja kehittämään työnhakutaitoja. Lähes kaikki (yli 70 %) kertoivat kyselyssä olevansa tyytyväisiä Uraohjain-jaksoon. 

Vaikutuskaavio ja lisätietoa toteutetuista kyselyistä Innokylässä. 

Mallin vahvuudet

  • Koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö ja kokonaisvaltaisuus: esimerkiksi eri oppilaitosten koulutustarjonnasta ja ohjausosaamisesta räätälöitiin jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen yhdistelmä. 
  • Mallin kokonaisvaltaisuus: esimerkiksi hyvinvointikeskustelun yhdistäminen ura- ja opinto-ohjaukseen oli toimivaa. 
  • Panostaminen palvelujen monipuolistamiseen ja samanaikaisuuteen sekä pyrkimys kestävään työllistymiseen. 
  • Yhteistyö kaupungin ja yritysten kanssa. 

Mallin käyttöönotossa tai skaalaamisessa huomioitavaa

  • Kehitettyä mallia voi hyödyntää monilla eri aloilla ja alueilla. Malli on kuvattu ja julkaistu monipuolisesti eri tavoin hyödynnettäväksi – yhtenä kokonaisuutena sekä eri teemoihin jaoteltuna.  
  • Mallia kehitettäessä oppilaitos- ja opiskelijayhteistyö oli keskeistä. Hyvinvointikeskustelut toteutettiin ns. kustannustehokkaasti toimintaterapeutti- ja sosionomiopiskelijoita hyödyntäen.​ 
  • Kehittäjien mukaan malli skaalautuu ja mukautuu hyvin. Minimissään mallista on otettava käyttöön ura- ja opinto-ohjaus sekä hyvinvointikeskustelu, jotta mallilla olisi haluttua vaikutusta.