EAKR tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on tukea alueiden kehittämistä erityisesti elinkeinojen, innovaatioiden ja kestävän kasvun näkökulmasta. Rahoitusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka kehittävät yritystoimintaa ja työllisyyttä, tukevat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, edistävät digitalisaatiota sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteita tai helpottavat yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille.
EAKR-rahoitusta myönnetään sekä yritysten kehittämishankkeisiin että toimintaympäristön kehittämishankkeisiin.
Yritysten kehittämisavustus on pk-yrityksille tarkoitettu suora tuki, jonka avulla yksittäinen yritys voi esimerkiksi kehittää uutta tuotetta tai palvelua, pilotoida ja testata olemassa olevaa ratkaisua, kasvattaa liiketoimintaansa tai laajentua kansainvälisesti. Joissakin hauissa tukea voidaan myöntää myös investointeihin, kuten rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin tai aineettomiin investointeihin. Kehittämistulokset eivät tällöin ole yleisesti käytettävissä, eikä avustusta tarvitse maksaa takaisin, mikäli hanke toteutetaan suunnitelman mukaisesti.
Toimintaympäristön kehittämisavustus puolestaan kohdistuu yritysten toimintaympäristön parantamiseen, ei yksittäisen yrityksen kehittämiseen. Rahoitusta myönnetään voittoa tavoittelemattomien julkisten ja yksityisten yhteisöjen sekä säätiöiden hankkeisiin, joiden tulosten tulee olla yleisesti hyödynnettävissä ja aluetta laajasti palvelevia. Kehityskohteita voivat olla esimerkiksi yritysekosysteemit ja klusterit, pilotointiympäristöt, verkostot, yrityspalvelujen kehittäminen tai innovaatiotoiminnan rakenteet. Tyypillisiä hakijoita ovat kunnat, maakuntaliitot, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja kehitysyhtiöt, mutta myös yhdistykset ja säätiöt.
– EAKR-rahoituksen myöntäminen on aina harkinnanvaraista. Tukisummaa koskevat prosenttiosuudet vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti investointiavustus on 10–40 prosenttia ja kehittämisavustus 50–60 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakuaikataulut löytyvät rakennerahastot.fi-verkkopalvelusta, ja apua hakemiseen on myös saatavilla, Wuorinen kertoo.
Tuet maksetaan pääsääntöisesti jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Tietyin ehdoin hankkeille voidaan myöntää myös ennakkoa.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on ollut toiminnassa vuodesta 2022. Sen tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän kielteisiä vaikutuksia erityisesti niillä alueilla ja toimialoilla, joihin muutos kohdistuu voimakkaimmin.
Suomessa JTF-rahoituksella kompensoidaan turpeen energiakäytön puolittamisesta aiheutuvia sosioekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia. Rahoitus kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemään maakuntaan sekä Etelä-Pohjanmaalle, Satakuntaan, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon, Pohjanmaalle ja osaan Pirkanmaata. Hakijoina voivat olla kunnat ja kaupungit, kehitysyhtiöt, oppilaitokset ja korkeakoulut, yhdistykset, säätiöt sekä yritykset.
JTF-hankkeissa työvoiman uudelleenkoulutus- ja työllistämistoimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti turvesektorilta työttömiksi jääneisiin tai työttömyysuhan alla oleviin henkilöihin, erityisesti nuoriin. Turveyrittäjien osaamista ja valmiuksia kehitetään esimerkiksi puunkorjuun ja turvesoiden ennallistamisen parissa uuden liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Lisäksi turvetuotannosta poistuvia alueita kunnostetaan, ennallistetaan ja otetaan uuteen käyttöön ympäristö- ja päästövaikutusten vähentämiseksi sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi.
Uusi rahasto ReArm
Poikkeuksellinen turvallisuustilanne on vaikuttanut myös alue- ja rakennepolitiikan painopisteisiin. Ohjelmakauden väliarvioinnin yhteydessä ohjelmavaroja päätettiin kohdentaa uudelleen vastaamaan esiin nousseisiin haasteisiin. Valtioneuvoston lokakuussa 2025 tekemän päätöksen perusteella EAKR:n ja ESR+ -rahoitusta kohdennetaan uusiin puolustusinvestointeihin liittyviin erityistavoitteisiin noin 300 miljoonan euron edestä.
Uuden ReArm-ohjelman tavoitteena on vahvistaa puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuden kapasiteettia sekä kehittää sotilaallista liikkuvuutta edistävää, kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria. Käytännössä rahoitus kohdistuu toimintaan, jossa tuotteet, ohjelmistot tai teknologiat soveltuvat sekä siviili- että sotilaalliseen käyttöön tai ovat muutettavissa vastaamaan puolustustarpeita kriisitilanteissa.
– ReArmin avulla ei rahoiteta aseita tai ammuksia, vaan luodaan kaksikäyttöisyyteen perustuvaa toimintaa. Yrityksille tämä avaa uusia rahoituskanavia puolustus- ja turvallisuushankkeisiin, mutta samalla perinteinen EAKR-yritysrahoitus vähenee, Wuorinen toteaa.
Lisätietoja:
Alueellinen neuvonta ja alueelliset yrityspalvelut
Kirjoittaja Heidi Similä. Hän toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Pohjois-Pohjanmaan aluesuunnittelijana.