Monet yhteiskunnan ongelmista ovat niin monimutkaisia, ettei niihin löydy ratkaisuja yhden toimijan voimin. Työllisyys, osallisuus, väestön monimuotoistuminen, alueellinen elinvoima ja kestävän kasvun rakentaminen vaativat uudenlaista yhteistyötä, ja juuri tässä yhteiskunnallisilla yrityksillä on paljon annettavaa. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on kasvuhalua, kunhan niiden merkitys tunnistetaan, ja niiden tarpeet otetaan päätöksenteossa huomioon, korosti Ia Poikulainen, ARVO ry:n kehityspäällikkö.
Pirkanmaan kehittämisen ytimessä yhteisöllisyys ja osallisuus
Pirkanmaalla maakunnan kehittämisessä korostuvat tavoitteet, jotka liittyvät yhteisöllisyyden vahvistamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, osaavan työvoiman saatavuuteen ja alueen elinvoiman turvaamiseen. Samalla etsitään uusia ratkaisuja tilanteessa, jossa julkiset resurssit ovat rajallisia ja toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Pirkanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Jari Kolehmaisen mukaan Pirkanmaan vahvuus syntyy toimijoita yhdistävistä tavoitteista, yhteistyöstä ja yhteisistä näkemyksistä. Ajatus kiteytti koko päivän hengen: elinvoimaa ei rakenneta harvojen onnistumisilla, vaan mahdollistamalla mahdollisimman monen osallistuminen kehittämiseen ja yrittäjyyteen.
Esimerkiksi Nekalabin kaltaiset yhteisöt vahvistavat yksinyrittäjien ja pienten yritysten toimintakykyä samalla, kun ne luovat alueelle kulttuurista ja taloudellista elinvoimaa. Nekalabin operaattori Livelaboratorio Tampere Oy on sitoutunut palvelemaan myös vähemmälle huomiolle jääviä kohderyhmiä, kuten nuoria, ikääntyneitä sekä erilaisia kulttuurivähemmistöjä. Livelaboratorio Tampere Oy:n ohjelmapäällikkö Jaani Haapasalo ja ravintolatoimenjohtaja Pauliina Rask kertoivat, että Livelaboratorion toiminnassa paikallisyhteisöt nähdään voimavarana.
Murrosten keskellä tarvitaan uusia väyliä työhön
Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden kehittämispäällikkö Harri Katajisto korosti, että työelämän, yhteiskunnan ja tekoälyn murrokset edellyttävät uusia toimintatapoja, esimerkiksi uudenlaisia yrityspalveluja, startup-tyyppistä innovointia sekä älykkäitä verkostoitumisratkaisuja.
Katajiston mukaan erityisesti pitkään työttömänä olleiden työllistymisessä ja vaihtoehtoisten työelämäpolkujen tarjoamisessa yhteiskunnallisilla yrityksillä nähdään merkittävä rooli. Silta-Valmennusyhdistyksen johtaja Maija Schellhammer toi puheenvuorossaan esiin yhteistyön merkityksen vaikuttavien ja skaalautuvien toimintamallien rakentamisessa. Hän muistutti, että vaikka toiminnan tavoitteena on yhteiskunnallinen hyöty, myös yhteiskunnallisten yritysten ja toimijoiden on toimittava taloudellisesti kestävällä pohjalla voidakseen toteuttaa tehtäväänsä pitkäjänteisesti.
Madalletaan kynnyksiä vaikuttavaan yrittäjyyteen
Paneelikeskustelussa nousivat esiin yrittäjyyskasvatus, yhteisön merkitys sekä matalan kynnyksen tukipalvelut yrittäjyyden edistäjinä. Pirkanmaalla yrittäjyyttä tuetaan monin tavoin eri elämänvaiheissa, esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen ”taaperosta tohtoriin” -mallin sekä Kesäyrittäjyyssetelin avulla. Vertaistuen ja sparrauksen merkitys korostuu erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa, ja esimerkiksi Proakatemian yhteisölliset mallit koettiin hyviksi.
Uusyrityskeskus Ensimetrin nuorten yrittäjyysvalmentaja ja projektipäällikkö Jenna Ahlstedt muistutti, ettei yrittäjyyden tarvitse välttämättä olla heti täysipäiväistä loppuelämän työtä vaan erilaiset kokeilut ja lyhyt- tai osa-aikaiset yrittäjyyden muodot tulee ottaa huomioon. Kesäyrittäjyys näyttäytyy Pirkanmaalla monen etenkin nuoren ensi kosketuksena yrittäjyyden maailmaan. Yhteisökoordinaattori Ira Salminen Tampereen yliopiston kestävän yrittäjyyden (HUBS) tiimistä nosti keskusteluun vastuullisen yrittäjyyden ja tämän teeman opintojen tärkeyttä. Vastuullisuusnäkökulmat tulisikin ottaa huomioon läpileikkaavasti kaikissa yrittäjyysopinnoissa.
Anna Pesonen, toimitusjohtaja ja yksi Elda Solutions Oy:n perustajista, toi esiin myös yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen liittyviä haasteita. Missiolähtöisen toiminnan voi olla alkuvaiheessa vaikea saada rahoitusta, vaikka vaikuttavuus ja liiketoiminnan tavoitteet eivät olekaan ristiriidassa keskenään. Päinvastoin, taloudellisesti vakaa yritys pystyy kasvattamaan yhteiskunnallista vaikutustaan. Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden yrityskoordinaattori Paula Yrjänheikki muistutti, että yhteiskunnallinen yrittäjyys lähtee missiosta, mutta sen on oltava myös taloudellisesti kannattavaa.
Vaikuttavuuden osoittaminen vahvistaa kasvun mahdollisuuksia
Tampereen yliopiston apulaisprofessori Hannele Mäkelä käsitteli vastuullisuus- ja kestävyysraportointia yhteiskunnallisen yrittäjyyden näkökulmasta. Kun vastuullisuus ja vaikuttavuus tehdään raportoinnin kautta näkyviksi, se auttaa yhteiskunnallisia yrityksiä osoittamaan yrityksen yhteiskunnallisen merkityksen, tukee johtamista ja sidosryhmäyhteistyötä sekä voi avata uusia mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen.
Ratkaisurahasto Effektin Senior Partner Stephanie Sinclair-Lappi ja Linnan Kehityksen toimitusjohtaja Riku Heino kannustivat rohkeisiin käytännön pilotointeihin ja uudenlaisiin toimintamalleihin. Vaikuttavuusinvestointien nähtiin tarjoavan mahdollisuuden saavuttaa mitattavia yhteiskunnallisia tuloksia kestävällä tavalla. Keskustelussa nostettiin esiin myös näkemys siitä, että vaikuttavuusperusteiset hankinnat voivat olla julkiselle sektorille jopa perinteisiä toimintamalleja riskittömämpi vaihtoehto.
Yhdessä eteenpäin
Päivän päätteeksi Sisä-Suomen Elinvoimakeskuksen kehittämisasiantuntija Sanna Kulmala esitteli työelämän kehittämisen uusia verkostoja ja strategisia painopisteitä. Työelämän kehittämisen lähtökohtana on ajatus siitä, että osaava, tuottava ja hyvinvoiva työelämä luo perustan sekä työpaikoille että talouskasvulle, ja verkostojen merkitys tavoitteiden savuttamisessa on ratkaiseva.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Pirkanmaan aluekoordinaattori ja päivän juontaja Elsa Pardonen kiteytti lopuksi päivän annin toimialat ylittävän yhteistyön ja uuden kehittämisen tarpeesta, ja kannusti aiheesta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä paikallisilla kehitysajatuksilla tai isompien – valtakunnallisten tai esimerkiksi Euroopan laajuisten ideoiden kanssa.
Yhteisötalouden päivä osoitti, että Pirkanmaalla on vahva tahtotila rakentaa tulevaisuutta yhdessä yli toimiala-, organisaatio- ja sektorirajojen. Monimutkaisiin haasteisiin tarvitaan yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita ja eri toimijoiden osaamisen yhdistämistä.
Teksti: Ia Poikulainen
Kuvat: Marika Kokko
Tapahtuman järjestivät Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke), Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut, Ensimetri Oy ja Tampereen korkeakouluyhteisö.