Eteläsavolainen työllistymisen malli

Eteläsavolainen työllistymisen malli jäsentää alueellista yhteistyötä työn ja tekijöiden kohtaamisessa. Mallissa työvalmentaja ja yritysyhteistyön kehittäjä muodostavat työparin, joka tukee samanaikaisesti työnhakijoita ja työnantajia työllistymisen edistämiseksi.

  • Kohderyhmät: Työttömät,  pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset henkilöt sekä työnantajat
  • Kehittäjät: Kuntoutussäätiö, Etelä-Savon Yrittäjät ja Uutta Elämää Group
  • Yhteistyökumppanit: Työllisyysalueiden toimijat, työnantajat, oppilaitokset ja hyvinvointialue
  • Toteutusaika: 2024–2025
  • Rahoittaja: Etelä-Savon ELY-keskus

 

Mallin esittely

Eteläsavolainen työllistymisen malli kehitettiin vuosina 2024–2025 osana ESR-rahoitteista Tehdään yhdessä tulevaisuuden työelämää Etelä-Savoon -hanketta. Malli syntyi tilanteessa, jossa Etelä-Savossa pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista oli korkea. Myös ikääntyneiden ja osatyökykyisten työnhakijoiden suhteellinen määrä oli suuri samalla, kun työnantajilla oli vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa.

Malli pyrkii vastaamaan sekä työnhakijoiden että työnantajien tarpeisiin yhdistämällä yksilöllisen työllistymisen tuen ja aktiivisen työnantajayhteistyön. Kehittämistyöhön osallistettiin laajasti alueen työllisyys-, koulutus- ja hyvinvointitoimijoita sekä yrityksiä, mikä loi pohjaa yhteiselle toimintatavalle työn ja tekijöiden kohtaamisessa.

 

Toimintamallin keskiössä on työparityöskentely, jossa työnhakijan tuki ja työnantajayhteistyö etenevät rinnakkain. Tavoitteena on löytää työnhakijoille heidän osaamistaan ja työkykyään vastaavia työmahdollisuuksia sekä samalla tukea työnantajia monimuotoisempien työyhteisöjen rakentamisessa.

Keskeiset toimenpiteet

  • Työvalmentajan tai työkykykoordinaattorin tarjoama yksilöllinen ohjaus
  • Työnhakijan osaamisen, työkyvyn ja toimintakyvyn kartoittaminen
  • Tuki työnhaussa ja osaamisen kehittämisessä
  • Työpaikkojen soveltuvuuden arviointi yhdessä työnhakijan kanssa
  • Tuki työsuhteen alussa ja tarvittaessa työsuhteen aikana
  • IPS-mallin periaatteiden hyödyntäminen asiakastyössä
  • Iisisti töihin -hankkeessa kehitettyjen työn muotoilun käytäntöjen soveltaminen
  • Yritysyhteistyön kehittäjän toteuttama työnantajatarpeiden kartoitus
  • Työllistämisen tukimuodoista tiedottaminen työnantajille
  • Sopivien työnhakijoiden etsiminen ja osaamisen esittely työnantajille anonyymisti
  • Työnhakijoiden ja työnantajien aktiivinen kohtaannuttaminen

Mallissa työvalmentaja ja yritysyhteistyön kehittäjä muodostavat työparin, joka tekee yhteistyötä koko työllistymisprosessin ajan. Tämä mahdollistaa työnhakijan tilanteen sekä työnantajan tarpeiden huomioimisen samanaikaisesti.

Tavoitteet

  • Juurruttaa sektorirajat ylittävä monialainen toimintamalli alueen toimijoiden käyttöön
  • Tukea vaikeasti työllistyvien henkilöiden etenemistä työelämään tai koulutukseen
  • Vahvistaa työnhakijoiden työelämävalmiuksia ja työmarkkinaosallisuutta
  • Lisätä työnantajien valmiuksia työllistää osatyökykyisiä ja muita tukea tarvitsevia työnhakijoita
  • Edistää monimuotoisia työyhteisöjä ja työtehtävien joustavaa muokkaamista
  • Parantaa työn ja tekijöiden kohtaamista alueella

Tulokset

Vaikuttavuutta arvioitiin hankkeen päätoteuttajan arviointiraportissa hyödyntäen kyselyjä, haastatteluja sekä hanketoimijoiden keräämää seurantatietoa.

Keskeisiä tuloksia olivat:

  • Yritysyhteistyön 112 yhteydenotosta 11 prosenttia johti työllistymiseen tai työkokeiluun joko palkkatuella tai ilman tukea.
  • Työhönvalmennukseen osallistuneista 54 asiakkaasta 24 prosenttia siirtyi työkokeiluun tai työsuhteeseen.
  • Yhteiskehittämiseen osallistuneet alueelliset sidosryhmät arvioivat mallin hyödylliseksi ja jatkokehittämisen arvoiseksi.

Vaikka toimintamalli ei jäänyt sellaisenaan käyttöön hankkeen päätyttyä, kehittäjien arvion mukaan laaja yhteiskehittäminen vahvisti alueellista yhteistyötä ja loi perustaa pidempiaikaisille rakenteellisille muutoksille.

Rahoitus

Eteläsavolainen työllistymisen malli kehitettiin ESR-rahoitteisessa hankkeessa. Malli ei ole tällä hetkellä käytössä sellaisenaan, mutta sen toimintaperiaatteita voidaan hyödyntää osana alueellisia työllisyyspalveluja ja monialaista yhteistyötä.

Mallin vahvuudet

  • Työvalmentajan ja yritysyhteistyön kehittäjän roolit on kuvattu selkeästi.
  • Yhdistää työnhakijoiden tukemisen ja työnantajayhteistyön samaan toimintamalliin.
  • Perustuu käytännönläheiseen ja helposti omaksuttavaan toimintatapaan.
  • Korostaa työnantajien tukemista, neuvontaa ja asennevaikuttamista.
  • Yrittäjäjärjestön aktiivinen rooli työnantajayhteistyössä tuo malliin uudenlaista näkökulmaa.
  • Soveltuu erityisesti toimintaympäristöihin, joissa halutaan vahvistaa työn ja tekijöiden kohtaamista sekä hyödyntää erilaisia työllistämisen tukimuotoja.

Mallin käyttöönotossa tai skaalaamisessa huomioitavaa

  • Toimiva tiedonkulku eri toimijoiden välillä on välttämätöntä.
  • Asiakastietojen jakamisen tulee olla mahdollista lainsäädäntö huomioiden tai käytössä tulee olla yhteensopivia toimintatapoja.
  • Monialainen yhteistyö edellyttää selkeitä vastuita ja yhteisiä tavoitteita.
  • Toimintamallin juurruttaminen vaatii pitkäjänteistä kehittämistyötä sekä toimijoiden sitoutumista.
  • Pysyviin rakenteisiin integroiminen vahvistaa toiminnan jatkuvuutta hankerahoituksen päättymisen jälkeen.
  • Luottamuksen rakentaminen yhteistyökumppaneiden välille on keskeinen onnistumisen edellytys.