Seija Kotomäki, 59, kulkee työkseen kodista kotiin tarjoamaan sitä apua, mitä kulloinkin tarvitaan. Suurin osa hänen asiakkaistaan on ikääntyneitä vanhuksia. Joku tarvitsee apua siivoukseen ja toinen asiointiin. Kolmas kaipaa apua pihan hoidossa, kun oma kunto ei anna enää myöten sen kuopsutteluun.
− Välillä tuuraan myös omaishoitajien vapaapäiviä. Tämä on merkityksellistä, vastuullista ja monipuolista työtä, jossa viihdyn hyvin, Kotomäki kertoo.
Kotomäki tekee tällä hetkellä kahta osa-aikaista työtä rinnakkain. Iltaisin hän siivoaa ja huoltaa välineitä Saarijärven keskustassa sijaitsevalla hammaslääkäriasemalla. Päiväaikaan hän työskentelee Osuuskunta Värkkäyksen palkkalistoilla kotipalvelutehtävissä.
− Vaikka työ on itsenäistä, Värkkäyksestä saa toimitusjohtajan ja työyhteisön tuen esimerkiksi haastavan asiakastilanteen selvittämiseen tai omiin eettisiin pohdintoihin, Kotomäki sanoo.
Asiakkaan näkökulmasta etu on myös se, että samasta paikasta saa joustavasti avuksi eri alojen osaajia. Kotomäen havaintojen mukaan kotiin tilattavan avun tarve on lisääntymässä.
Liikkeelle 400 euron alkupääomalla
Osuuskunta Värkkäyksen tarina alkoi vuonna 2017, kun kahdeksan yksityishenkilöä istui alas saman pöydän ääreen ja päätti perustaa matalan kynnyksen työosuuskunnan. Osuuskunnan tarkoitus on työllistää jäseniään ja tukea alueen ihmisten työllistymistä.
Aloite osuuskunnan perustamiseen tuli alun perin Saarijärven kaupungilta, joka oli vuotta aiemmin selvittänyt yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa, kannattaisiko Saarijärvelle perustaa työosuuskunta, joka auttaisi työllistymään ja tuottaisi palveluja niitä tarvitseville.
− Jäsenet toivat käteisenä 50 euron jäsenmaksunsa. Maksoin omalta tililtäni kaupparekisteriin osuuskunnan perustamismaksun eli 380 euroa. Siinä oli meidän budjettimme alussa, Värkkäyksen toimitusjohtaja Pia Reipas naurahtaa.
Osuuskunta sai ELY-keskuksesta 35 000 euron perustamistuen, ja sen jälkeen se on pyörinyt omillaan. Nykyisin Värkkäyksen palkkalistoilla on noin 40 henkilöä kuukausittain. Toimiala on työvoimanvuokraus, mutta käytännössä Värkkäys on paljon enemmän.
Oikea ihminen tavattavissa
Keskeisiä Värkkäyksen toimialoja ovat sosiaaliala, teollisuuden alihankintatyöt sekä erilainen kotiin vietävä apu siivouksesta puutarhanhoitoon ja pieniin kunnostushommiin. Värkkäys esimerkiksi tekee yhteistyötä paikallisten hoiva-alan yritysten kanssa. Osa Värkkäyksen hoiva-alan työntekijöistä voi olla muualla kokoaikaisessa työssä, ja he tekevät lisäksi ilta- ja viikonlopputöitä joustavasti Värkkäyksen työntekijänä yhteistyökumppanien yksiköissä.
Joustavuus onkin yksi Värkkäyksen toiminnan keskeisiä periaatteita. Työntekijän on helppoa tarttua töihin siinä määrin kuin omaan elämäntilanteeseen sopii. Värkkäyksen kirjoissa sen voi tehdä turvallisesti, kun tietää paperihommien pyörivän ammattimaisesti ja itse voi keskittyä työntekoon.
− Moni arvostaa sitä, että meillä on oikea ihminen tavoitettavissa eli ei tarvitse keskustella pelkästään koneen kanssa. Laskutuspalveluyrityksissä ei näin ole. Minut saa kiinni ja voimme tavata työntekijöiden kanssa myös nokatusten, Reipas kertoo.
Joustavuus näkyy myös siinä, että palkanmaksupäivän pystyy Värkkäyksessä toivomaan nopeallakin aikataululla. Monelle työntekijälle tämä on merkittävä asia varsinkin uuden työn aloitusvaiheessa.
Vastuullisuus näkyy myös siinä, että uusien työntekijöiden elämäntilanne ja osaaminen kartoitetaan aina ennen kuin uusi työntekijä otetaan Värkkäyksen listoille.
− Ihmisiä ei heitetä kentälle tuosta vaan. Työhön saa aina tarvittaessa perehdytyksen ja tuen. Mietimme jokaisen kohdalla yksilöllisesti, millaista työtä hän haluaa tehdä ja miten paljon.
Hyvät yhteistyösuhteet luovat jatkuvuutta
Keskeinen kumppani Osuuskunta Värkkäykselle on myös Saarijärven kaupunki, jonka kanssa on tehty yhteistyötä esimerkiksi ympäristöpuolella ja työllisyydenhoidon palveluissa. Lisäksi Värkkäys pyörittää kaupungin omistaman kivikauden kylän toimintaa yhteistyössä Saarijärven museon kanssa.
Kivikaudenkylän tavoitteena on uusimman arkeologisen tiedon välittäminen yleisölle elämysten ja kokeilun avulla. Lisäksi Värkkäys hallinnoi ympäristöön liittyviä hankkeita, joista jää pieni siivu rahaa osuuskunnalle.
− Yksin ei Värkkäys pystyisi toimimaan, vaan salaisuus on hyvissä yhteistyösuhteissa, joita olemme rakentaneet moneen suuntaan, Reipas arvioi.
Värkkäyksellä on myös yhteistyösopimuksia seutukunnan teollisuusyritysten kanssa työvoiman vuokrauksesta.
− Joskus ajatus on alussa, että meidän työntekijämme käy vähän auttelemassa silloin tällöin. Käytännössä ihminen onkin työllistynyt pitkäksi aikaa samaan yritykseen, Reipas sanoo.
Vahingossa yhteiskunnalliseksi yritykseksi
Mikä on Värkkäyksen yhteiskunnallinen päämäärä? Ainakin se tuottaa Saarijärven seudulle työllistämisen ja työllistymisen helppoutta. Työtävuokraavan osuuskunnan palkkalistoilla on helppoa kokeilla erilaisia työtehtäviä ja tehdä niitä oman elämäntilanteen sallimissa rajoissa.
− Meidän kauttamme pystyy myös kokeilemaan omaa liikeideaa, jos on tarkoituksena perustaa yritys. Omaa palvelua voi testata meillä osa-aikaisessa työsuhteessa ja tutkia, miten hyvin se otetaan vastaan ja lähtee kantamaan. Kynnys perustaa oma y-tunnus on välillä korkea, Reipas pohtii.
Käytännössä Pia Reipas on huomannut, että ihmisillä on halua ja kiinnostusta tehdä töitä. Moni kuitenkin pelkää työkeikan vastaanottamisen hankaloittavan omaa elämäntilannetta, jos oma toimeentulo perustuu esimerkiksi äitiyspäivärahaan, työttömyysetuuksiin tai asumistukeen.
− Asioiden selvittäminen on usein aika työlästä. Pelisääntöjen pitäisi olla niin selkeät, että me kaikki ymmärrämme ne samalla tavalla. On surullista, jos yhteiskunnan kannattelevat tukijärjestelmät ehkäisevät ihmisten omaa aktiivisuutta, Reipas pohtii.
− En ole tullut aiemmin ajatelleeksi, että olisimme yhteiskunnallinen yritys. Nyt kun olen tutustunut asiaan tarkemmin, huomaan, että meistä on vähän vahingossa tullut sellainen.
Sopisiko työosuuskuntamalli myös sinun kotikuntaasi?
Paikallistaloutta vahvistava työosuuskuntamalli sopii erityisesti pienempiin kuntiin ja kaupunkeihin. Yritysneuvonnan kehittämispäällikkö Jarmo Hänninen Osuustoimintakeskus Pellervosta vinkkaa, miten kunta voi osaltaan mahdollistaa ja edistää työmahdollisuuksia avaavan ja palveluja tarjoavan työosuuskunnan perustamista.
1. Tee napakka selvitys työosuuskunnan edellytyksistä
Jos työosuuskuntamalli kuulostaa kiinnostavalta, toiminnan edellytyksiä kannattaa alkuun selvittää. Löytyykö omalta paikkakunnalta ihmisiä, jotka hyötyisivät osuuskunnan tarjoamasta matalan kynnyksen työllistymismahdollisuudesta? Millaista kysyntää yksityishenkilöillä, paikallisilla yrityksillä tai kunnan omilla yksiköillä olisi osuuskunnan suuntaan?
2. Etsi perustettavalla työosuuskunnalle sitoutunut vetäjä
Menestyvien työosuuskuntien takana on usein tulisieluinen vetäjä, joka pitää pyörät pyörimässä ja innostaa muitakin mukaan.
3. Kokoa ydinryhmä, jossa on toisiaan täydentävää osaamista
Työosuuskunnan etu on siinä, että eri ihmisten erilainen osaaminen parhaimmillaan täydentää toisiaan. Kun yksi hallitsee taloushallinnon kiemurat, toinen ihmisten johtamisen, kolmas markkinoinnin ja neljäs kehittämisen, se antaa vahvan pohjan yhteiselle yritykselle.
4. Varmista, että kunta sitoutuu työosuuskunnan kumppaniksi
Kumppanuus kunnan kanssa muodostaa usein työosuuskunnalle selkärangan ja tuo toimintaan jatkuvuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyösopimuksia jostain kunnan aiemmin itse tuottamasta kokonaisuudesta tai vähimmillään tiedon levittämistä työosuuskunnan palveluista esimerkiksi kotona asumiseen tukea tarvitseville.
5. Hae tarvittaessa tukea osuuskunnan käynnistämiseen
Työosuuskunnan perustamiseen on mahdollista hakea tukea maaseutualueilla Leader-toimintaryhmästä, laajemmin ELY-keskuksesta tai maakuntaliitosta. Tukea voi hakea mm. selvitykseen tai kehittämishankkeeseen, jossa järjestetään paikallisille toimijoille valmennusta työosuuskunnan perustamiseen. Jollain alueilla tukea voi hakea myös suoraan osuuskunnan perustamiseen.
