Toiminnanjohtaja Markus Raivio perusti Kukunori ry:n kollegansa kanssa vuonna 2012 edistämään kestävämpää ja vastuullisempaa mielenterveystyötä. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Kukunori edustaa 43:a mielenterveys-, päihde- ja kehitysvammajärjestöä. Se omistaa myös muutostoimisto Ikinorin, joka tarjoaa koulutus- ja viestintäpalveluita sekä muutosmuotoiluprosesseja.
– Emme ole Kukunorin kautta rikastumassa vaan luomassa maailmaa paremmaksi paikaksi. Yhteiskunnallinen yrittäjyys lähtee sen ymmärtämisestä, että järjestelmää täytyy muuttaa, sanoo Raivio.
– Ennakkoluulot ja väärät käsitykset mielenterveyskuntoutujista on korjattava ja sen eteen teemme töitä. Eteenpäin on menty, mutta vielä ei olla maalissa, hän jatkaa.
Hyvät toimintamallit jakoon
Kulttuurin ja hyvinvoinnin liitto Kukunorilla on parhaillaan käynnissä 15 eri kehittämishanketta, joissa kehitettyjä sosiaalisia innovaatioita pyritään levittämään myös kansainvälisesti.
Isoin projekti on GFP-kulttuuripajat, joita on kehitetty Suomessa jo pitkään. Mallissa Kukunori ja sen jäsenjärjestöt kouluttavat mielenterveyskuntoutujia ohjaamaan toiminnallisia ryhmiä, joissa samasta aiheesta kiinnostuneet ihmiset voivat kokoontua sen äärelle. Fokus ja ryhmissä saatu vertaistuki liittyvät toimintaan ja voimavaroihin, eivät osallistujien mielenterveysongelmiin.
– Kysyimme nuorilta kuntoutujilta, mitä he toivoisivat elämäänsä. Vastaus oli: ”mielekästä tekemistä ja sitä, ettei tarvitsisi olla yksin”, Raivio kertoo. – Meidän roolimme on fasilitoida toimintaa. Kutsun jokaista omaa ryhmää ohjaavaa toipujaa muutoksentekijäksi.
Raivion mukaan nykypäivän mielenterveyshaasteiden taustalla on yhteisöjen hajoaminen. Ihmiset kokevat merkityksettömyyttä ja yksinäisyyttä.
– Jotta ongelmaan saadaan ratkaisu, hyvien toimintamallien täytyy levitä. Meille kasvu tarkoittaa sitä, että mallimme leviää eri toimijoille ja sitä kautta yhteiskunnallinen hyvä kasvaa. On lottovoitto, jos joku varastaa ideamme, toteaa Raivio.
Maailman suurin yhteiskunnallisten yrittäjien ja muutoksentekijöiden verkosto Ashoka valitsi 2022 Raivion ensimmäiseksi suomalaiseksi jäsenekseen. Raivio liittyy valinnan myötä yli 3800 maailman johtavan yhteiskunnallisen yrittäjän joukkoon. Verkostossa ovat mukana muun muassa mikrolainojen kehittäjä Nobel-palkittu Muhammad Yunus sekä Wikipedian kehittäjä Jimmy Wales.
Parhaat ratkaisut vielä keksimättä
Raivio ajattelee, että yhä useampi yritys haluaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden olevan koko liiketoimintansa ydin.
– Monella on halu luoda hyvää enemmän kuin tehdä rahaa. Se ei tarkoita sitä, etteikö myös yhteiskunnallisen yrityksen tarvitsisi olla kannattava. Voitot vain käytetään siihen, että saadaan tuotettua enemmän yhteiskunnallista hyvää, pohtii Raivio. – Jotta tämä onnistuu, yhteiskunnallisissa yrityksissä tarvitaan osaamista strategian, talouden, viestinnän ja henkilöstön johtamisesta.
Raivio kokee, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on hyvä mahdollisuus vetää puoleensa osaajia, sillä merkityksellisen työn tekeminen on yhä useammalle tärkeä työpaikan valintakriteeri.
– Kukunorissa parikymmentä ihmistä kehittää uusia ajatuksia siihen, miten yhteiskunnan pitäisi toimia paremmin. Itse luen joka aamu lehden ja yritän keksiä lukemani perusteella kaksi ideaa, joilla maailmaa voitaisiin parantaa. Mielestäni tämä on maailman paras duuni, Raivio kuvaa.
Raiviolle motivaatiota luo se, että maailma ei ole vielä valmis.
– Maailmassa mielenterveyden häiriöistä kärsii n. 1.3 miljardia ihmistä. Ei ole olemassa sellaista julkisen palvelun mallia tai resurssia, jolla kaikkia mielenterveysongelmaisia voitaisiin auttaa. Parhaat ideat ovat siis vielä kehittämättä tai skaalaamatta, hän päättää.
