Työllistymistä edistävä organisaatio tarvitsee erittäin laajaa osaamista pystyäkseen vastaamaan osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen edistämiseen kokonaisvaltaisella palvelulla.
Keskeisiä osaamisalueita ovat laajapohjaisen monikanavarahoituksen hallitseminen sekä palveluiden integrointi yksilö- ja tarvelähtöisesti rahoituksen ehtoja noudattaen.
Mitä tulee ottaa huomioon palvelukokonaisuutta rakennettaessa?
Käytännössä vastaan tulee paljon ratkaistavia kysymyksiä. Palveluun ja hankkeeseen käytettävä työ ja aika tulee erottaa toisistaan sekä käytännön työssä että kirjanpidossa. Joissakin tapauksissa myös esimerkiksi tilat on eriytettävä toisistaan.
Eri palveluihin saattaa liittyä myös palvelun käyttäjän näkökulmasta erilaisia etuuksia, jotka tulee selvittää etukäteen. On hyvä varmistaa, millaista etuutta on oikeus saada tiettyyn palveluun tai hanketoimintaan osallistuttaessa sekä tarkistaa tapaturma- ja vastuuvakuutusten voimassaolot kaikissa tilanteissa.
Tärkeimpiä periaatteita on se, että samaan toimintaan ei voi ohjata päällekkäistä rahoitusta. Eri palveluiden toiminta ja talous on pidettävä erillään eikä julkisella tuella saa miltään osin subventoida palveluntuotantoa.
Pääsääntöisesti tämä on helppoa: eri palvelut tuotetaan yleensä eri henkilöstön voimin tai selkeästi eri ajankohtiin sijoitettuna.
Laaja-alainen rahoituspohja vaatii erityistä huomiota myös kirjaamiskäytäntöihin, kirjanpitoon, rahoitukseen ja verotukseen. Kirjaamisessa täytyy huomioida kunkin palvelun ja rahoittajan päätösten mukaiset toimintatavat. Esimerkiksi työaikojen osalta täytyy kirjata riittävän tarkasti tehdyt tehtävät, jotta jälkikäteen pystytään todentamaan rahoituksen oikea kohdentuminen.
Lähde: Salmi & Kumlander & Uotila (tulossa). Missiona työllistyminen. Diak.
