Ammatilliseen kehittymiseen liittyvä osaamisen kehittäminen on aina suunnitelmallista ja tavoitteellista. Yrityksen osaaminen koostuu yksilöiden osaamisesta. Yhteiskunnallisen yrityksen tulokset ja vaikuttavuus syntyvät niiden toimenpiteiden kautta, joita työntekijät suorittavat osaamisensa avulla.
Valmentava johtaminen, työssä oppiminen ja työhyvinvointi muodostavat toisiaan vahvistavan ja tukevan kehämäisen kokonaisuuden. Työhyvinvointiin ja jatkuvaan oppimiseen liittyen on saatavilla paljon materiaalia.
Yrityksissä osaamista voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: yrityksen ja yksilön. Yritys tarvitsee oikeanlaista osaamista sekä jatkuvaa osaamisen kehittämistä vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Jatkuva osaamisen kehittäminen on yrityksen kannalta olennainen kilpailuvaltti. Yksilölle osaamisen kehittäminen on osa työhyvinvointia ja –motivaatiota sekä yksilön kilpailuvaltti työmarkkinoilla. Yksilön näkökulmasta työssä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä kutsutaan jatkuvaksi oppimiseksi.
Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan tarkoituksena voi olla työpaikan luominen henkilöille, joilla olisi muuten haasteita työn löytämisessä. Tällaisissa yrityksissä voi tavoitteena olla myös työntekijän siirtyminen urallaan eteenpäin, vähemmän tuettuun työhön. Ennen uralla etenemistä on hyvä varmistaa, että osaaminen ja työelämän perustaidot ovat tulevan työn vaatimalla tasolla. Työhön integroivassa yhteiskunnallisessa yrityksessä on valmentavan työntekijän valmennus- ja ohjausosaaminen osa ammatillista osaamista.
Voit aloittaa aiheeseen tutustumisen esimerkiksi näistä:
Osaamisen kehittämisen voi toteuttaa perehdytyksen, lisäkoulutusten ja/tai työtehtävien räätälöinnin kautta. Koulutuksista osan voi toteuttaa sisäisinä koulutuksina osan mahdollistuessa julkisen sektorin tarjoamien koulutusten tai koulutusyhteistyön kautta. Tietyt osaamiskokonaisuudet, kuten esimerkiksi hygieniapassi edellyttää kouluttautumista auktorisoitujen maksullisten koulutusten kautta.
Yritys voi saada monenlaista taloudellista tukea osaamisen kehittämisen aikana ja hakea tukea työtehtävien järjestelyyn osatyökykyisille. Nämä etuudet helpottavat yrityksen toimintaa tilanteessa, jossa työntekijä on vielä kehittämässä osaamistaan ollakseen täysipainoinen yrityksen työntekijä.
Monimuotoisessa työyhteisössä, jonka jäsenillä on osaamisen kehittämiselleen hyvin erilaiset lähtökohdat, korostuu osaamisen kehittämisessä ekosysteemimäinen työskentely. Osaamisen kehittämisen kokonaisuuteen kytkeytyy siis koulutuksen tuottajia, viranomaisia ja asiakkaita ohjaavia sekä valmentavia tahoja.
Tuetun osaamisen kehittämisen asiakkaalle valmentaja tarjoaa tukipalveluita, joihin sisältyy myös yhteistyön ja tukitoimien näkökulman huomioiminen. Tuetun osaamisen kehittämisen saatavuus kannattaa aina selvittää, koska se tarjoaa lisätukea yrityksen arkeen.
Työyhteisön jäsenellä, joka kehittää osaamistaan, voi olla taustallaan monenlaisia tilanteita, joihin liittyy erilaisia taloudellisia ja muita tukimuotoja. Tämä on otettava huomioon, jotta osaamisen kehittämisestä ei aiheudu työntekijälle taloudellista haittaa. Tästä huolehtiminen on yleensä työntekijän vastuulla, mutta työnantaja voi tarjota neuvoa ja tukea tarvittaessa.
Työyhteisössä osaamisen kehittämistä käsitellään kehityskeskusteluiden yhteydessä. Yhdessä rakennettu suunnitelma tehdään tavoitteelliseksi, eli se aikataulutetaan ja dokumentoidaan niin, että molemmat osapuolet voivat palata siihen tarvittaessa. Suunnitelmassa on hyvä sopia myös osaamisen kehittämiseen kuluvien työtuntien palkallisuudesta. Jos osaamisen kehittäminen palvelee selkeästi yrityksen osaamistarpeita, on siihen kulunut työaika yleensä palkallista. Jos taas kyseessä on enemmänkin työntekijän työhyvinvoinnin lisääminen, voi osaamisen kehittäminen tapahtua myös omalla ajalla, jolloin sovitaan siitä, saako koulutusta varten hakea palkatonta vapaata tarvittaessa.
Kun kyseessä on oppilaitoksen kanssa yhdessä toteutettava henkilön osaamisen kehittäminen, eli opinnollistaminen, koulutussopimus tai oppisopimus, tehdään HOKS, eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman luomisesta vastaa oppilaitoksen henkilökunta yhdessä opiskelijan ja yrityksen kanssa.
Työelämässä tarvittava osaaminen painottuu nykyään enemmän geneerisiin kuin ammatillisiin taitoihin. Geneeristä osaamista ovat esimerkiksi työelämätaidot, oppimisen ja tiedon etsimisen taidot ja itsensä johtaminen. Ammatillista osaamista, eli työtehtävän vaatimaa osaamista ovat esimerkiksi laillistetut ammattinimikkeet, lisenssikoulutukset (esim. ohjelmistot) ja tarvittavat korttikoulutukset.
Ammatillisen koulutuksen tutkintotasoja ovat perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Ammatillista osaamista voi hankkia kuitenkin hyvin monenlaisissa eri ympäristöissä. Osaamista voi kertyä jo ennen kuin opinnot ovat edes mielessä tai osaamista voi alkaa kerryttämään suunnitelmallisesti esimerkiksi uuden tehtävän aloittamisen yhteydessä.
Työllistymisen tukea tarvitseva henkilö palkataan yritykseen tiedostaen, että hän tarvitsee tukea onnistuakseen työssä. Yritys sitoutuu palkatessaan työntekijän huomioimaan työkyvyn tuomat rajoitteet. Tehtävän räätälöinti ja osaamisen kehittäminen toimivat työkaluina, joiden avulla osatyökykyisen henkilön on mahdollista työskennellä yrityksessä.
Tukea tarvitsevan työntekijän osaamisen kehittäminen
Osatyökykyisellä henkilöllä voi olla oikeus opiskella oppisopimuksella palkkatuella tai joissain tilanteissa työeläkeyhtiöt maksavat palkan uudelleenkouluttamisen ajalta.
TE-palveluiden kautta voi myös suorittaa lupakorttikoulutuksia maksuttomana työvoimakoulutuksena, jos henkilöllä on tiedossa työpaikka tai työkokeilupaikka. TE-palvelu ei kuitenkaan maksa koulutuksia työsuhteen aikana.
Pätevyyden hankkimiseen oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto kaikilla työntekijöillä. Oppisopimuskoulutuksella voi suorittaa koko ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia. Työnantaja voi tehdä opiskelijan kanssa myös koulutussopimuksen, jossa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla. Opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa.
Osa korkeakoulututkinnoista on tarkoitettu työn ohessa suoritettavaksi. Korkeakouluissa on myös ns. opintopolku, jolloin avoimen opintoja tietyn määrän suorittamalla voi päästä opiskelijaksi. Opintojen yksilölliseen etenemiseen opiskelija saa tukea oppilaitoksesta.
Työssä tapahtuva ammatillisen osaamisen kertyminen on mahdollista saada näkyväksi tutkintosuorituksina silloin kun kyseessä on työ, jonka tehtävät vastaavat ammatillisen koulutuksen eri tutkintojen sisältöjä. Tällöin puhutaan työskentely-ympäristön opinnollistamisesta yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Näissä tapauksissa osaamisen kerryttäminen tehdään opetussuunnitelmaan pohjautuen. Opetussuunnitelmiin voit tutustua täällä.
Muita keinoja ammatillisen tutkinnon suorittamiseen työssä ovat tutkinto-opiskelijaksi hakeutuminen ja koulutussopimuksella opiskeleminen tai oppisopimus. Kaikissa edellä mainituissa on mahdollista räätälöidä koulutus vastaamaan oppijan sekä työnantajan tarpeita. Ammatillisista tutkinnoista voi suorittaa vain tutkinnon osia, jos ei ole tarvetta koko koulutuksen käymiselle.
Kun ammatillista osaamista opiskellaan työssä, on automaattisesti tukena työyhteisö, josta yksi henkilö on nimetty erityisesti opiskelijan ohjaajaksi. Lisäksi tukea ja ohjausta tarjoaa oppilaitoksen henkilökunta: opettaja, opinto-ohjaaja sekä opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Tuetussa osaamisen hankkimisessa näiden lisäksi oppijalle on tarjolla valmennuksen tuki.
Oppisopimusopiskelun tueksi on joillain oppilaitoksilla tarjolla erilaisia palveluita. Vieraskieliselle opiskelijalle voi olla esimerkiksi saatavilla suomen kielen oppimiseen työpaikalle jalkautuvaa lisäopetusta.
Jos tarvittava osaaminen on korkeakoulutusta vaativaa, tulee opinnot aloittaa hakeutumalla ensin sisään korkeakouluun. Korkeakouluopinnot toteutuvat yleensä ennalta ilmoitetun aikataulun ja suunnitelman mukaan ja niissä on vähemmän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen räätälöintiin kuin ammatillisissa opinnoissa. Ammattikorkeakoulussa on mahdollista tehdä aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) ja se kannattaa huomioida opintoja aloittaessaan.
Tuettu osaamisen kehittäminen on malli, jossa valmennus tarjoaa tukea ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Valmennus tukee niin työnantajaa kuin työntekijää. Tuettu osaamisen kehittämisen malli on monesti käytössä tilanteessa, jossa oppija hakee välityömarkkinoilta lisää osaamista työllistyäkseen tai hakeutuakseen opiskelemaan oppilaitokseen.
Työnantajalle valmennus tarjoaa neuvoja taloudellisista tukimuodoista sekä lisää ymmärrystä työntekijän prosessista. Valmennus voi toimia myös tukena työntekijän ja työnantajan välisissä keskusteluissa. Valmentaja toimii linkkinä työntekijän muihin ammattilaisverkostoihin. Oppijalle, eli työntekijälle, valmennus tarjoaa lisätukea työyhteisön ja oppilaitoksen ohella. Opinnoista työhön siirtyminen ei kuitenkaan aina kulje yhtä suoraviivaisesti kuin prosessi on kirjoitettu. Tällöin rinnalla kulkeva valmennus tukee, ohjaa ja selvittelee asioita.
Aloitusvaiheessa kartoitetaan oppijan elämäntilanne sekä osaaminen, jotta voidaan yhdessä suunnitella juuri hänen tarpeisiinsa vastaava oppimispolku. Valmentaja toimii tässä työnantajan kanssa yhteistyössä. Elämäntilanteen kokonaisuuteen kuuluvat perhetilanne, terveys, toimintakyky, opiskelua kuormittavat tekijät ja muut käytännön asiat. Osaamiseen liittyy aiemman osaamisen lisäksi valmiudet, vahvuudet sekä erityisen tuen tarve opintojen suorittamiseen liittyen.
Jos oppija on jo jossain tietyssä työssä, otetaan tässä vaiheessa huomioon myös työnantajan tarpeet osaamisen kehittämiselle. Oppijan ollessa työtön tai työvoimapalvelussa oleva henkilö, rakennetaan tavoitteet ja oppimispolku työllistyminen huomioon ottaen. Jatkopolku opinnoista työhön tai koulutukseen rakentuu aina henkilökohtaisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Esimerkiksi tietyissä ammateissa on hyvä käydä osa tutkinnosta ensin työssä oppien, jonka jälkeen osa oppilaitoksessa ja lopulta palata oppisopimuksella jatkamaan opinnot loppuun.
Kaikessa ammatillisessa koulutuksessa on voimassa henkilökohtaistamisen periaate. Kaikki tuleva koulutus rakennetaan aiemman osaamisen päälle palvelemaan työllistymistavoitteita. Välityömarkkinoilla työssä opiskelu on myös hyvä keino testata alan sopivuutta.
