– Autismin diagnoosi ei ole vika tai vamma vaan toinen käyttöjärjestelmä. Teet samat asiat, mutta eri tavalla, sanoo toimitusjohtaja Jukka Mikkonen Unicukselta, joka työllistää IT-konsulteiksi ainoastaan autismikirjon henkilöitä.
Unicus Oy tarjoaa IT-palveluja testaukseen, koodaukseen ja laadunvarmistukseen ja aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2019. Yrityksen mukaan autismikirjon diagnoosi vahvistaa juuri niitä ominaisuuksia, joita hyviltä ohjelmistotyöntekijöiltä vaaditaan.
– Olemme tehneet alusta lähtien yhteistyötä kuntien työllistämispalveluiden sekä Autismiliiton ja Autismisäätiön kanssa. Ensimmäiset rekrytointihaastattelut vuonna 2019 järjestettiin Autismisäätiön tiloissa, koska yrityksellä ei vielä tuolloin ollut omaa toimistoa, muistelee Mikkonen.
Nyt palkkalistoilla on 17 IT-konsulttia. Tavoitteena ei ole tuottaa omistajalleen voittoa, vaan sijoittaa tulos kasvuun palkkaamalla lisää autismikirjon työttömänä olevia henkilöitä töihin.
Unicus Oy on esimerkki siitä, että yritys voi olla yhteiskunnallinen, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai vaikka sille ei olisi haettu yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä.
”Tarina, josta kaikki tykkäävät”
– Meillä on osaajapula IT-alalla. Samaan aikaan on paljon ihmisiä, joilla olisi hyvät valmiudet toimia alalla, mutta jäävät työttömäksi. He eivät läpäise rekrytointiprosessia esimerkiksi sen takia, etteivät katso silmiin tai juttele mukavia sosiaalisissa tilanteissa, kertoo Mikkonen autismikirjon henkilön työllistymisen esteitä.
Mikkonen on tehnyt pitkän uran eri IT-yritysten johtotehtävissä. Enää hänen ei tarvitse elää kvartaalitaloudessa, jonka tulisi tuottaa jatkuvalla syötöllä voittoa, mikä lopulta valuu esimerkiksi yhtiöön sijoittaneille amerikkalaisille eläkesäätiöille. Aiempaan verrattuna hän kokee työnsä merkityksellisenä, koska keskiössä on ihminen.
– Tämä on tarina, josta kaikki tykkäävät. Tuottotavoitteemme yhdistyy suoraan yhteiskunnalliseen tavoitteeseen eli siihen, kuinka paljon olemme palkanneet työttömänä olleita autismikirjon henkilöitä.
Unicus Oy:n pääomasijoittaja on norjalainen Ferd Social Entrepreneurs, jonka tavoitteena on luoda mitattavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta sijoittamalla yhteiskunnallisten yritysten toimintaan ja niiden kasvuun. Unicus on kansainvälinen konserni, joka toimii Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa ja Hollannissa. Yhteensä konserni on työllistänyt jo noin 150 autistista IT-konsulttia näissä maissa.
– Pääomasijoittajan ohjeet ovat, että palkkaa paljon autismikirjon ihmisiä ja katso, että he voivat hyvin. Tee vain sen verran tulosta, että pärjäätte. Jos teette liikaa voittoa, palkatkaa lisää porukkaa, kuvailee Jukka Mikkonen.
Rekrytointiin panostetaan
Unicus Oy:llä on jatkuva haku ja työpaikkahakemuksen voi jättää verkkosivujen kautta. Vaatimuksena on autismikirjon diagnoosi sekä kiinnostus tietotekniikkaan ja ohjelmointiin. Kun hakemus on tullut, otetaan hakijaan myöhemmin yhteyttä.
– Pyrimme ymmärtämään, millaisen henkilön kanssa olemme tekemisessä. Siihen tarvitaan useampia keskusteluja, koska autismikirjon henkilön voi olla hyvin vaikea alussa kertoa itsestään, sanoo Mikkonen kokemuksiaan.
Sen jälkeen selvitetään, mitä hakija osaa ja millainen koodaustausta hänellä on.
– Edellytämme ainakin jotain tutkintoa ja englannin kielen taitoa, koska IT-alalla iso osa asiakkaista puhuu englantia ja myös termistö on englanniksi. Monet konsulteistamme ovat tietotekniikkainsinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Muukin tutkinto käy, jos on harrastanut koodausta ja asia kiinnostaa, kertoo Mikkonen osaamisvaatimuksista.
– IT-konsultit tekevät työtä aina asiakkaalle. Koulutamme työntekijämme itse esimerkiksi ohjelmatestaukseen, koodaukseen ja datatieteisiin tarpeen mukaan. Työtä tehdään lähes kokonaan etänä ja nykyisin on vain yksittäisiä työpäiviä asiakkaan luona, kertoo Mikkonen.
Osalla hakijoista on oikeus palkkatukeen ja osalla ei.
Työkokeilun kautta
– Uudet henkilöt tulevat ensin työkokeiluun, jotta opimme tuntemaan toisemme. Osa ei ole ollut koskaan palkkatyössä. Työkokeilussa moni suorittaa IT-alan sertifikaatteja tai työelämän perustaitoja, kuten sitä, miten Teams-kokouksissa käyttäydytään, kuvailee Mikkonen uuden IT-konsultin työuran alkua.
Työkokeilussa selvitetään, millainen työpaikka autismikirjon henkilölle soveltuisi parhaiten niin teknisten haasteiden kuin sosiaalisen ympäristön suhteen.
– Pohdimme myös, miten työolosuhteet järjestetään. Voiko kyseistä työtä tehdä etänä, vaihtuuko porukka ympärillä paljon tai onko paljon sekavia ympäristöjä. Sellainen ympäristö ei välttämättä ole oikeanalainen. Selkeät ohjeet siitä, miten pitää toimia, vaikuttaa myös työn onnistumiseen, kertoo Mikkonen.
Työkokeilijoista kahdeksan kymmenestä työllistyy yritykseen. Joku on voinut löytää työpaikan muualta tai hän ei halua tulla meille. Välillä on jouduttu myös toteamaan, ettei työkokeilijalle ole tarjota työtä juuri nyt.
Työkokeilijan kanssa tehdään työsopimus silloin, kun hänelle on löydetty sopiva asiakasprojekti. Kun projekti päättyy, palkanmaksu ei katkea, vaan sen jälkeen hänelle etsitään uusi työ. Rekrytoitu henkilö on aina työsuhteessa Unicus Oy:lle, vaikka työtä tehdään IT-palveluita tilanneelle asiakkaalle etänä tai asiakkaan luona. Unicus Oy tarjoaa työntekijöilleen erikoislääkäritason työterveyshuollon.
Asiakkaat tyytyväisiä
Unicus Oy:n tehtävä on löytää autismikirjon ihmisille työpaikka, jossa hän pystyy tekemään työtään hyvin. Unicus myy henkilön potentiaalia, ei pelkästään sitä, mitä henkilö osaa tällä hetkellä.
– IT-alalla rekrytoidaan usein kapeakatseisesti eli henkilön pitäisi osata juuri nyt tiettyä asiaa. Me tarjoamme asiakkaalle ihmistä, jolla ei ole paljon työkokemusta. Hänellä on kuitenkin jotain osaamista ja hän tulee olemaan asiakkaan ykköstähti puolen vuoden päästä. Käännämme keskustelua siihen, että hän voi oppia, painottaa Mikkonen.
– Asiakkaalla pitää olla halu tutustua uudenlaiseen ihmiseen ja nähdä CV:n taakse. Onhan niitä ennakkoluuloja ja joku voi ajatella, tuleeko meille ”Rain Man”.
– Meidän työntekijämme ovat tavallisia ihmisiä ja jokainen on silti oma yksilönsä. Kun IT-konsulttimme on tehnyt hetken aikaan töitä, asiakas saattaa kysyä, että mikä se ongelma alun perin olikaan. He ymmärtävät, että tämä ei ole hyväntekeväisyyttä vaan liiketoimintaa.
Autismikirjo ja esimiestyö
Mikkonen on oppinut paljon uutta autismikirjon tavasta ajatella. Alussa hän saattoi kysyä rekrytointihaastattelussa, että oletko hyvä Pythonissa. Vaikka henkilö olisi todella hyvä ohjelman käytössä, autistinen henkilö miettii, mihin verrattuna ja vastaa, ettei ole. Ainahan voi olla parempia.
– En ole koskaan tavannut henkilöitä, jotka osaavat yhtä hyvin ja tarkasti analysoida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. He tietävät täsmälleen, keitä he ovat. Ehkä siksi, että ovat joutuneet käymään siitä keskustelua niin usein, pohtii Mikkonen.
– Aiemmin ihmisen kanssa piti keskustella siitä, tehdäänkö töitä riittävästi. Meillä keskustelu kääntyy siihen, muistatko myös levätä, oletko nukkunut, syönyt ja käynyt ulkona, kuvaa Mikkonen sitä, miten IT-alan esimiehen työ on muuttunut.
Mikkonen on myös oppinut, ettei autismikirjon työntekijä puhu smalltalkia tai kysele viikonlopun kuulumisia. Keskusteluissa ei kannata katsoa silmiin, mutta kävelykokoukset toimivat hyvin.
Kohti kasvua
Unicus Oy:n asiakkaat ovat yksityisellä sektorilla. Poikkeuksen tekee Helsingin kaupunki.
– Teemme Helsingin kaupungille saavutettavuuskonsultointia. Olemme pohtineet, että mihin suuntaan voisimme laajentaa palveluita. Esimerkiksi taloushallinto voisi olla ala, jossa työntekijä voisi pärjätä matemaattisilla lahjoillaan, miettii Mikkonen.
Julkiset IT-hankinnat ovat Unicus Oy:lle liian suuria, koska puitesopimuksiin voidaan edellyttää esimerkiksi 10 miljoonan liikevaihtoa tai 20 sertifikoitua konsulttia.
Mikkonen ehdottaa, että julkisiin hankintoihin liitettäisiin mukaan sosiaalisen työllistämisen ehto niin, että esimerkiksi Unicuksen kaltainen toimija olisi taho, joka auttaisi isoa IT-taloa täyttämään asetetun työllistämisehdon.
– Yritys voi kasvaa 50 konsultin yritykseksi viiden vuoden sisällä. Olemme miettineet myös sitä, pitäisikö meidän perustaa konttori myös Helsingin ulkopuolelle esimerkiksi Ouluun, jotta voisimme rekrytoida sieltä lisää autismikirjon IT-osaajia, avaa Mikkonen tulevaisuuden visioita.
Teksti: Tiina Jäppinen
Kuva: Unicus Oy