Interreg Auroran mahdollisuuksista olivat kertomassa Anna-Mari Auniola Lapin liitosta ja Niko Auer Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Interreg Aurora -ohjelma-alue kattaa vuodesta 2024 alkaen Pohjois-Suomessa seitsemän maakuntaa: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Lisäksi alue kattaa Ruotsin ja Norjan pohjoiset maakunnat.
– Tarkoitus on rohkaista rajaa ylittävään yhteistyöhön ja siten tehdä ohjelma-alueesta pito- ja vetovoimaisempi alue elää ja yrittää. Interreg Aurora on EU-rahoituksista ainoa, jossa myös saamelaiset ovat mukana ohjelmassa omilla kieleen ja kulttuuriin liittyvillä painotuksillaan, Auer kertoo.
Painotus kestävässä kehityksessä
Interreg Auroran ohjelmakieli on englanti. Ohjelmassa on neljä erityistavoitetta, joihin hakemusten täytyy liittyä: kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa, vihreämpi Eurooppa, sosiaalisempi Eurooppa sekä yhteistyön hallinnoinnin parantaminen. Kestävä kehitys – niin sosiaalinen, ekologinen kuin taloudellinenkin – on läpileikkaava teema kaikissa erityistavoitteissa.
Interreg Aurora -hakkeiden rahoitusprosentti suomalaisille toimijoille on 65 % ja hankkeen kustannukset lasketaan hankehenkilöstön palkkojen perusteella, kuten esimerkiksi ESR+ -hankkeissakin. Lisäksi maksetaan flat rate -osuus 40 %. IA-rahoituksen myöntämisen jälkeen suomalaisilla tuensaajilla on mahdollisuus hakea Lapin liitolta kansallista vastinrahoitusta, jota voidaan myöntää enintään 70 % suomalaisten tuensaajien muusta kuin Euroopan unionin rahoitusosuudesta.
IA-hakukierroksia järjestetään vuodessa kaksi; tammi-helmikuussa ja syys-lokakuussa. Projektit voivat jatkua heinäkuun 2029 loppuun saakka.
– Meidän nettisivuiltamme löytyy järkyttävän paljon tietoa ja hyvä UKK-osio. Interreg Auroran LinkedIn-sivuilla kannattaa verkostoitua ja sieltä voi löytää myös kumppaneita. Ja aina voi kysyä suoraan meiltä, tyhmiä kysymyksiä ei ole, Auniola vinkkaa lopuksi.
Horisontti panostaa tutkimukseen ja innovointiin
Horisontti Eurooppa -ohjelman mahdollisuuksia webinaarissa esitteli Emmi Nahi Business Finlandista. Lisäksi Kari Heikkinen LUT-yliopistosta toi webinaariin kokeneen horisonttihakijan näkökulmaa.
Horisontti Eurooppa on maailman suurin yksittäinen TKI-rahoituksen instrumentti, jolla tavoitellaan kansainvälistä yhteistyötä, globaalia vaikuttavuutta ja kilpailukykyä. Horisontti rahoittaa niin tutkimus-, innovaatio- kuin kaupallisiakin hankkeita. Hakijat voivat hyödyntää tätä hakemalla ensin rahoitusta tutkimukseen ja sen jälkeen systemaattisesti innovaation kehittämiseen ja kaupallistamiseen.
– Hankkeiden ainoa hyöty ei suinkaan ole rahoituksen saaminen, vaan suurin hyöty saattaakin lopulta olla osaamisen vahvistuminen, mukaanpääsy globaaleihin arvoketjuihin, markkina- ja asiakasymmärrys, verkostot tai esimerkiksi vaikuttaminen tulevaisuuteen, muistutti Nahi puheenvuoronsa aluksi.
Laajat mahdollisuudet, kova kilpailu
Nahi kuvailee horisonttirahoitusta hyvin ylhäältä päin ohjatuksi: käytännössä Euroopan komissio säätää, mihin rahoitusta halutaan ohjata, millaisia toimijoita halutaan mukaan ja mitä projektissa tehdään. Haastetta tuo myös se, että tietyn teeman rahoitushaku saattaa olla auki vain kerran, mikä ei aina sovi potentiaalisten hakijoiden TKI-kalenteriin.
– Käytännössä rahaa voi kuitenkin hakea mihin vain. Horisonttirahoituksen tarkoituksena on yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisu, siksi myös osallistuvat organisaatiot usein edustavat hyvin laajasti koko toimijakenttää, Nahi kertoo.
Horisontti Eurooppa -rahoitus on avustusmuotoista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Rahoitusprosentit ovat korkeita – tutkimushankkeissa rahoitustaso on jopa 100 %. Se mahdollistaa myös korkeamman riskin oton. Toisaalta rahoitusohjelma on myös hyvin kilpailtu ja vain noin 20 % hakijoista lopulta saa rahoituksen.
– Minimikriteerit täyttämällä ei näissä hauissa käytännössä voi voittaa, Nahi sanoo.
Kumppaneita kannattaa etsiä ja omille verkostoilleen kannattaa viestiä toiveistaan jo hyvissä ajoin ennen haun alkamista. Kansainvälisiä kumppaneita voi löytää esimerkiksi Euroopan komission ylläpitämästä Funding & Tenders -portaalin partnerinhakutoiminnosta.
Kari Heikkinen kertoi, että LUT:sta lähtee noin sata horisonttihakemusta vuodessa ja arveli, että isommista yliopistoista vielä sitäkin enemmän. Eri puolilta Suomea löytyy siis hyvinkin paljon osaamista näistä hauista.
– Usein menestyvä hankehakemus tarvitsee kaikenlaisia toimijoita. Järjestön tai yhteiskunnallisen yrityksen kannattaa siis ilmaista kiinnostuksensa ja hakeutua yhteistyöhön esimerkiksi korkeakoulujen kanssa, Kari Heikkinen kannustaa.
Lue lisää:
Kirjoittaja Heidi Similä. Hän toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Pohjois-Pohjanmaan aluesuunnittelijana.