Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset ovat uuden äärellä suunnitellessaan tulevaisuuttaan rakenteellisten muutosten muovaamassa toimintaympäristössä. Keväällä 2025 Lapin keväthangilla järjestetyissä työpajoissa pohdittiin ratkaisuja ja suuntaviivoja muutoksen keskellä. Työpajoihin osallistui yhteiskunnallisia yrityksiä, työllisyyspalveluiden edustajia, Lapin kuntien hanketoimijoita sekä edustajia ammattiopistosta, Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta.
Yksi viesti on varma: kaikille avointa työelämää rakennetaan yhdessä, ei erikseen. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistäminen vaatii laajaa yhdessä tekemisen tahtoa.
Yhteistyö perinteisten yritysten kanssa
Yhteistyön merkitys nousi esiin työpajoissa erityisesti suhteessa perinteisiin yrityksiin. Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset voivat tarjota työmahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Pysyvän työllistämisen sijaan tavoitteena on usein tarjota työntekijöille tai valmennettaville taitoja, osaamista ja työkokemusta, jotka auttavat siirtymään avoimille työmarkkinoille.
Tämän siirtymän tukemiseksi olisi tärkeää lisätä yhteistyötä mahdollisten jatkotyöllistäjien – erityisesti perinteisten yritysten – kanssa. Säännöllinen vuoropuhelu ja viestintä ovat keskeisiä yhteistyön vahvistamisessa. Matalan kynnyksen kohtaamiset, kuten yritysvierailut tai aamukahvitilaisuudet, voivat rakentaa luottamusta ja lisätä molemminpuolista ymmärrystä. Perinteisiä yrityksiä kannattaa kutsua myös mukaan työllisyystoimijoiden verkostoihin ja kehittämishankkeisiin. Tämä mahdollistaa moniulotteisemman tiedon jakamisen ja vahvistaa työllistymispolkujen mahdollisuuksia.
Työhön integroivilla yhteiskunnallisilla yrityksillä on osaamista heikossa työmarkkinatilanteessa olevien tukemisesta, jota voisi jakaa perinteisille yrityksille. Erityisen tärkeää olisi kertoa onnistuneista työllistymistarinoista – puolin ja toisin. Yrityksiä voisi myös kannustaa jakamaan kokemuksia esimerkiksi täsmätyökykyisten työllistämisestä. Näin edistetään samaistuttavien esimerkkien leviämistä, mikä voi purkaa ennakkoluuloja ja madaltaa kynnystä työmahdollisuuksien tarjoamiseen.
Vaikuttavuus näkyväksi – resursseja viestintään
Toiminnan vaikuttavuuden tunnistaminen, jäsentäminen ja kuvaaminen on keskeistä yhteiskunnallista tavoitetta edistäville toimijoille. Kun vaikutukset osataan sanoittaa ja esittää ymmärrettävästi, työ saa näkyvyyttä ja uskottavuutta. Vaikuttavuusviestintä auttaa myös sisäisesti kirkastamaan toiminnan suuntaa ja tavoitteita.
Usein käy kuitenkin niin, että viestintä vaikutuksista jää vain tuttujen sidosryhmien piiriin – niin sanottuun omaan kuplaan. Tieto ei leviä laajemmin, eikä uusia yhteistyökumppaneita tavoiteta. Viestinnän kehittäminen ja näkyvyyden lisääminen on siksi tärkeää.
Viestinnälle tulisi varata työaikaa ja tunnistaa sen rooli osana organisaation toimintaa. Monilla toimijoilla ei ole viestintään kohdennettuja resursseja. Tässäkin ratkaisu voisi löytyä yhteistyöstä: verkostot voisivat jakaa viestinnän vastuuta, esimerkiksi palkkaamalla yhteisen viestintäasiantuntijan. Näin syntyy vaikuttavampaa viestintää pienemmillä panostuksilla. Ja mikä tärkeintä – merkittävä työ pääsisi kuuluviin myös oman kuplan ulkopuolelle.
Työllistäminen julkisilla hankinnoilla
Julkisiin hankintoihin liittyvässä työpajassa käsiteltiin julkisten hankintojen roolia työllisyyden edistämisessä. Keskusteluissa pohdittiin, millaista osaamista yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat erityisesti sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin. Lisäksi pohdittiin, miten hankintoja voitaisiin suunnata tehokkaammin paikallisen työllisyyden ja elinvoiman edistämiseen.
Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa julkisten hankintojen avulla ja tarjota heikossa työmarkkina-asemassa oleville merkityksellistä työtä. Kunnat voisivat tehdä sosiaalisesti (ja muutenkin) kestäviä hankintoja, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, työllisyyttä ja yritysten elinvoimaa. Tämä onnistuu markkinavuoropuhelulla ja yhteisellä ratkaisujen etsimisellä.
Yrityksen oman perustehtävän tunnistaminen nähtiin tärkeänä hankintaprosesseissa. Hankinnoissa toivottiin huomioitavan paikallisten työllisyyspalveluiden tulevaisuus. Käytännönläheisen koulutuksen tarve hankintaviranomaisille ja muille osallistuville tahoille todettiin ilmeiseksi.
Uusi suunta tehdään yhdessä
Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten ja perinteisten yritysten yhteistyötä tulisi vahvistaa. Yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuutta ja merkitystä työllistäjinä ja työllistymispolkujen rakentajina tulee tuoda esiin. Julkiset hankinnat ovat Suomessa noin 50 miljardia euroa vuosittain ja siksi merkittävä väline ohjata yrityksiä sosiaalisesti kestävään toimintaan.
Työpajasarjan tuloksena syntyi useampi hankeidea. Ideoita lähdetään työstämään yhdessä yhteiskunnallisten yritysten, kuntien asiantuntijoiden ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kohti kehittämishanketta, jolla lisätään julkisten hankintojen työllisyysvaikutuksia ja vahvistetaan yritysten osaamista. Alueellisen hankkeen tueksi suunnitteilla on kansallinen ja/tai eurooppalainen hanke, jonka avulla tehdään työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä tunnetuksi ja etsitään hyviä käytäntöjä hankintoihin.
Teksti: Ella Autti ja Marko Palmgren
Ella Autti työskentelee Valo-Valmennusyhdistyksessä ja toimii erityisasiantuntijana Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä -hankkeessa (ESR+).
Marko Palmgren työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa erityisasiantuntijana ja koordinoi Lapin sosiaalinen kädenjälki -verkostoa sekä hankeperhettä Sosiaalinen kädenjälki.