Kuvassa Anne Hanhiniemi sekä Timo Linnossuo, joka on myös mukana Meilonni-konseptin kehittämistiimin jäsen ja toimii liiketalousopettajana Turun ammattikorkeakoulussa.
Varsinais-Suomessa ollaan kehittämässä Meilonni-palvelukonseptia, jonka tarkoituksena on tuoda kaupunkiympäristöön viherviihtyisyyttä ja kyläyhteisöllistä huolenpitoa. Korttelipuutarhojen kautta aiotaan vähentää asukkaiden yksinäisyyttä, parantaa elämisen laatua ja tuoda luonnollista arjen hyvinvointia asukkaiden lähelle. Konseptin ytimessä on uusi perustettava yhteiskunnallinen yritys Meilonni Oy.
– Meilonni Oy rakentaa korttelipuutarhojen ylläpidon yritys- ja yhteistyöverkostoa. Tarkoitus on perustaa eri taloyhtiöiden omistamia yhteisiä korttelipuutarhoja, jotka edistävät paitsi viher- ja asumisviihtyisyyttä ja esteettisyyttä myös sosiaalisia kontakteja ja osallisuutta sekä tuovat työmahdollisuuksia, kiteyttää Meilonni-konseptin kehittäjä ja hankkeen vetäjä Anne Hanhiniemi.
Meilonni Oy:n verkoston jäseninä ovat korttelipuutarhurit, jotka tarjoavat korttelipihojen ylläpidon, hoidon ja parantamisen niin, että jatkossa asukkailla on käytössään nykyistä enemmän esteettistä elintilaa. Pihat ja puutarhat suunnitellaan niin, että ne edistävät myös asukkaiden välistä vuorovaikutusta.
– Haluamme rakentaa onnellistavia asuinyhteisöjä siten, että muodostamme esimerkiksi Turun seudulle asuinkiinteistöjen viherketjuja ja viheralueita. Ne rakennetaan osaksi pihojen infrastruktuuria, mihin kuuluu esimerkiksi kävelypolkuja, kasvokkain istuttavia penkkejä ja suihkulähteitä, kertoo Hanhiniemi.
Korttelipuutarhoissa voidaan järjestää myös tilaan sopivia tilaisuuksia ja tapahtumia. Erityisen konseptista tekee se, että korttelipuutarhuri toimisi myös linkkinä sosiaali-, terveys- ja hoivapalveluverkostoon, mikäli asukkaiden hyvinvointi sitä vaatii.
– Kun pihaelämä talvella hiljenee, voitaisiin järjestää nuotioiltoja ja muita yhteisöllisiä tapahtumia, sanoo Hanhiniemi.
Yksi osa konseptia on myös yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Taloyhtiöissä on yleensä myös yhteisiä sisätiloja, joita voisi hyödyntää talvella. Meilonni-palvelukonseptissa on ideoitu, että tilojen käytössä voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi SPR:n läksyhelpin tai muiden kerhotoimintaa järjestävien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Meilonni-konseptiin luodaan taloyhtiöiden keskeinen yhteistyömalli, kuten osuuskunta tai vastaava juridinen yksikkö. Se sopii taloyhtiöiden omistajien erillisten tonttien viheralueiden käytöstä yhteisenä pihatilana sekä tekee kehitys- ja yhteistyötä Meilonni-palvelun kanssa.
Pihaikävä ja yksinäisyys voimavaraksi
– Alkuidea korttelipuutarhasta syntyi siitä, kun appivanhempani muuttivat omakotitalosta kerrostaloon ja heille jäi kova pihaikävä. Toisaalta olin kuullut isännöitsijältä siitä, että juurisyy moneen yhteydenottoon on yksinäisyys ja huoltomies on käynyt paikan päällä lähinnä seurustelemassa, kertoo Anne Hanhiniemi.
– Uudet asuntoalueet ainakin Turun seudulla rakennetaan liian tiheästi ja vanhoillakin asuntoalueilla pihat on varattu autojen paikoitukseen. Kaikilla ei ole mahdollisuus lähteä esimerkiksi mökkeilemään tai veneilemään, kuvaa Anne Hanhiniemi, joka on toiminut pihasuunnittelijana vuodesta 1995 lähtien.
Hanhiniemi kertoo, että taloyhtiöiden hallitukset ovat aiemmin teettäneet pihasuunnitelmia, mutta kun asia on mennyt yhtiökokoukseen, niitä on pidetty liian kalliina.
– Pihat ovat joka tapauksessa kuluerä, vaikka kukaan niitä ei käyttäisikään. Jos piha jätetään hoitamatta, sen kunnostaminen on monin verroin kalliimpaa kuin että sitä olisi säännöllisesti hoidettu. Siksi on tärkeää, että pihan hoidosta tehdään pitkäaikaisia sopimuksia. Meilonni-konseptissa luodaan myös pysyvää viheromaisuutta, muistuttaa Hanhiniemi.
Markkinointi aloitettu
– Meilonni-palvelukonsepti eroaa esimerkiksi perinteisestä puutarhapalvelujen ostopalvelusta siinä, että palvelu toimii ennen kaikkea mahdollistajana, missä korttelipuutarhat kutsuvat asukkaita tulemaan ulos asunnoistaan, tapaamaan toisiaan ja nauttimaan kauniista pihasta sekä tekemään asioita yhdessä, visioi Hanhiniemi.
Korttelipuutarhan konsepti halutaan jalkauttaa koko Suomeen ja sitä on esitelty mm. Kiinteistöliiton risteilyllä toukokuussa. Ensimmäiset pilottiyhteisöt ovat jo ilmoittaneet kiinnostuksestaan tulla mukaan, mutta niitä voidaan ottaa vielä lisää.
– Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen osaaminen tuli juuri oikeaan hetkeen. Yritysideamme oli valmis ja oli aika lähteä toimimaan. Olemme pohtineet mm. vaikuttavuutta ja saaneet lisää kontakteja. Saamme apua myös sopivan alustataloutta palvelevan tietojärjestelmän kartoittamista varten, kertoo Hanhiniemi.