Webinaarissa Katri Lätt ja Tshinar-Kristi Shahmardan Mustan ja valkoisen teatterista kertoivat kokemuksiaan Interreg Central Baltic -rahoitteisesta FestiSkillsHunters -hankkeesta. Marjatta Pikkarainen Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista puolestaan jakoi ajatuksiaan Horisontti-rahoitteisesta SERIGO-hankkeesta.
Valmis idea vauhditti Interreg-hanketta
Imatralla toimiva Mustan ja valkoisen teatteri ry lähti hakemaan Interreg Central Baltic -rahoitusta Etelä-Karjalan liiton suosituksesta. Hankeidea oli jo valmiina, sillä yhdistys oli aiemmin hakenut muuta rahoitusta saamatta sitä. Maakuntaliiton kautta löytyi myös kokenut virolainen kumppani, Peipsi koostöö keskus.
Yhteinen hankeidea muotoutui alueiden samankaltaisista haasteista: tavoitteena oli edistää yli 40-vuotiaiden naisten työllisyyttä, yrittäjyyttä ja innovointia sekä lisätä rajat ylittävää kulttuuriyhteistyötä. Näin syntyi 16 kuukauden mittainen FestiSkillsHunters -hanke, joka käynnistyi toukokuussa 2025. Interreg-rahoitus kattaa 80 prosenttia kustannuksista, ja omarahoitusosuudeksi jäi 20 prosenttia.
Vaikka lähtökohdat olivat hyvät, vaati englanninkielisen hakemuksen viimeistely silti useiden kuukausien työn.
– Kansainvälisissä hankkeissa kannattaa varata aikaa valmisteluun ja yhteiseen keskusteluun. Kulttuurierot ja erilaiset toimintatavat voivat tuoda yllätyksiä, teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Katri Lätt muistuttaa.
Hänen mukaansa tärkeintä on rohkeus ja joustavuus.
– Pitää olla valmis erilaisiin toimintatapoihin. Jos joku asia menee pieleen, ei pidä jäädä ongelmiin lillumaan, vaan mennä eteenpäin.
Sekä Lätt että projektiassistenttina toimiva Tshinar-Kristi Shahmardan iloitsevat siitä, että yhteistyö virolaisen kumppanin kanssa on sujunut hyvin ja ollut tiivistä. Myös hankkeen osallistujat ovat verkostoituneet vahvasti ja löytäneet toisistaan yhteistyökumppaneita.
– Hanke yhdistää koulutuksen, mentoroinnin ja pilotit. Mukana on yli 30 osallistujaa Suomesta ja Virosta, ja moni on saanut lisää itseluottamusta sekä uusia työmahdollisuuksia, Shahmardan kertoo.
Horisontti-hanke yhdistää tutkimuksen ja käytännön
Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Marjatta Pikkarainen työskentelee Horisontti-rahoitteisessa SERIGO-hankkeessa, joka tarjoaa Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maaseudun naisille ja yhdistyksille yhteisöllisen yrittäjyyden teemoja. Itä-Suomen yliopiston koordinoima hanke kokoaa yhteen 17 kumppania 11 eri EU-maasta, ja sen puitteissa toteutetaan viisi pilottia eri maissa. SERIGO on 100 % EU-rahoitteinen hanke.
– Meidän pilotissamme tavoitteena on elinvoimainen ja kestävä Itä-Suomi. Tarjoamme koulutusta, yrityspalveluja ja tapahtumia muun muassa ruoka-, ympäristö- ja yrittäjyysneuvonnan näkökulmista, Pikkarainen kuvailee.
Pikkaraisella on aiempaa kokemusta mm. Interreg-hankkeista ja niihin peilatessaan hän kokee Horisontti-hankkeen hallinnollisesti helpommaksi. Sen sijaan hankkeen tutkimuksellisen puolen vahvuus on yllättänyt – toiminnan arviointi on jatkuvaa.
– Maa- ja kotitalousnaisille tekeminen on yleensä ”se juttu”, mutta tässä hankkeessa on päästy kokemaan niin sanotusti laajaa kirjallista seikkailua metodologian ja vaikuttavuuden arvioinnin maailmassa, Pikkarainen naurahtaa.
Kulttuurierot haastavat – ja rikastuttavat
Kansainvälisessä yhteistyössä kulttuurieroihin törmäämiseltä ei voi välttyä, mutta sekä Lätt, Shahmardan että Pikkarainen vakuuttavat, että se on ennen kaikkea rikkaus. Haasteet kuuluvat asiaan ja hankkeiden kautta on saanut tutustua ihaniin ihmisiin, kolmikko tuumaa.
– Vaikka asioita tehdään eri tavoilla, aina on löydetty sopiva yhteinen tapa toimia. Me suomalaiset olemme kilttejä ja teemme kaiken aina etunenässä. Joskus ohjeet tulevat vasta sen jälkeen, sanoo Pikkarainen.
Käytännön haasteita tuovat kieli ja hallinnointi.
– Kansainvälisissä hankkeissa toimiminen vaatii englannin kielen taitoa ja myös kykyä ymmärtää erilaisia aksentteja. Jos ei ole tottunut käyttämään englantia työkielenä, se voi olla väsyttävämpää, toteaa Pikkarainen.
Hänen kokemuksensa mukaan myös hankkeen hallinnointiin tarvittavan EU-portaalin käytön opettelu on ollut vaativampaa kuin vastaavien kotimaisten järjestelmien, kuten Euran ja Hyrrän. Shahmardan on samaa mieltä.
– Raportointi tuntui aluksi vaikealta, mutta ohjeisiin perehtymällä ja koulutuksiin osallistumalla siitäkin selviää, hän toteaa.
Rohkeasti mukaan!
Katri Lätt muistuttaa, että kansainvälisiinkin hankkeisiin apua on saatavilla myös suomeksi. Kaikki kolme ovat samaa mieltä siitä, että kansainvälisiin hankkeisiin kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Haasteita tulee, mutta niistä selvitään oppimalla ja tekemällä yhdessä.
Lopulta tärkeintä on yksinkertainen periaate – joustavuus vie eteenpäin.
Lue lisää:
FestiSkills Hunters – Mustan ja Valkoisen Teatteri- Imatra
Kirjoittaja Heidi Similä. Hän toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Pohjois-Pohjanmaan aluesuunnittelijana.