Resees-hanke (Reinforce Regional Social Economy Ecosystems and Stakeholders’ Capacity) kutsui toimijoita seitsemästä hankkeessa mukana olevalta Euroopan alueelta tutustumaan Lapin yhteisötalouden toimijoihin. Rovaniemellä tutustuttiin maaliskuussa hyviin käytäntöihin, kuultiin asiantuntijaluentoja yhteiskunnallisista innovaatioista sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamisesta ja arvioinnista. Tilaisuuden monipuolinen ja kattava ohjelma herätti runsaasti keskustelua yhteisötalouden kehittämiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista.
Eero Pentti Rovalan Setlementistä kertoi, että yhdistys on perustettu jo 1923. Vierailijat pohtivat, onko yhteiskunnallinen tavoite ollut yhdistyksen perusta jo alusta lähtien. Alkuvuosina lähtökohtana olivat muualta tulleiden metsätyöntekijöiden kokoaminen yhteen ja sivistäminen. Nykyisin Rovala tarjoaa erilaisia koulutuksia, palveluita ikäihmisille sekä sosiaalisia palveluita muille eri kohderyhmille. Toiminnan keskiössä on yhteisöllisyys, vastuullisuus ja ihmiskeskeisyys.
Kattava katsaus Lapin yhteisötalouteen
Vierailijat pääsivät tutustumaan monien paikallisten toimijoiden panoksiin alueelliselle taloudelle. Kaarina Mäcklin Lapin liitosta kertoi alueellisista strategioista, joista löytyy yhteisötalouden keskeisiä elementtejä, kuten kestävä paikallistalous ja yhteisöllisyys. Näiden tekijöiden merkitys korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Jarkko Parpala Metsäliitosta ja Sami Heikkilä Pohjolan Osuuspankista kertoivat osuuskuntien toiminnasta. Metsäliitto palvelee metsänomistajia sekä puuteollisuutta ja on sitoutunut suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, hillitsemään ilmastonmuutosta ja käyttämään luonnonvaroja kestävästi ja eettisesti. Suomen suurin rahoituspalvelujen tuottajan Op Pohjolan arvoja ovat ihmiset ensin, kestävä kehitys ja yritysvastuu sekä yhdessä menestyminen.
– Suomen pinta-alasta 36 % on poronhoitoaluetta, joka sijoittuu Pohjois-Suomeen, kertoi Matti Särkelä Paliskuntain yhdistyksestä.
Särkelä kertoi eurooppalaisille vieraille poronhoitoon liittyvästä maankäytöstä. Poronomistajia on Suomessa yhteensä 4400. Poronhoito-osuuskuntien järjestelmä määrittelee jokaiselle osuuskunnalle oman paimennusalueen. Osuuskuntien ei tarvitse omistaa maata. Porot vaeltavat alueella vapaasti. Maankäyttöön kuitenkin vaikuttavat kaivostoiminta, tuulivoima ja turpeen tuotanto, mitkä kaikki vaikeuttavat poronhoitoa. Lisäksi pedot ja liikenne aiheuttavat onnettomuuksia. Poronhoidon erilaisuus muihin elinkeinoihin verrattuna kirvoitti keskustelua kansainvälisten vieraiden joukossa.
– Suomessa yhteiskunnallinen yrittäjyys voi toteutua monenlaisissa muodoissa, kertoi Lapin ja Kainuun aluekoordinaattori Tarja Asilainen Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksesta.
Hän kertoi Lapin yhteiskunnallisista yritysten tilastoista sekä mahdollisuuksista ja tunnistetuista haasteista. Vieraita kiinnosti erityisesti se, että Suomessa ei ole yhteiskunnallisille yrityksille omaa yritysmuotoa. He olivat myös vaikuttuneita yhteiskunnallisten yritysten panoksesta työllistämisen parissa.
Lapissa paljon hyviä käytäntöjä
– Sosiaalinen kädenjälki -hankeperhe edistää kokonaiskestävää paikallistaloutta, sekä sosiaalisesti kestävää taloutta että liiketoimintaa, valotti Marko Palmgren.
Palmgren Lapin ammattikorkeakoulusta esitteli Sosiaalinen kädenjälki verkostoa ja sen muodostamaa hankeperhettä.
Arja Kilpeläinen Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksestä kertoi Lapin liiton perustamasta järjestöneuvottelukunnasta, joka toimii yhteistyöelimenä järjestöille ja aluekehitysviranomaisille. Neuvottelukunta toteuttaa ja seuraa muun muassa järjestöstrategian toteuttamista maakuntatasolla.
Lapissa on laadittu järjestöille järjestötyöllistämisen työkalupakki.
– Työkalupakista löytyy muun muassa tietoa työnhausta, työsuhteen vaiheista, sekä niihin liittyvistä velvollisuuksista ja oikeuksista, kertoivat Marika Ahola ja Liisa Väänänen MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys yhdistyksestä.
Outi Hedemäki-Kantola esitteli Meriva säätiössä käytössä olevaa EkoKompassia. Se on ympäristöjärjestelmä ja sertifikaatti, joka on rakennettu Merivan tarpeisiin sopivaksi. EkoKompassin avulla seurataan organisaation ympäristövaikutuksia ja pyritään vähentämään niitä.
Osallisuutta ja työllisyyttä edistämässä
Vierailijoiden matka jatkui Eduro-säätiölle, jossa toimintaa esittelivät Maaria Välitorppa ja Johannes Collins. Eduro-säätiö edistää erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta ja työllisyyttä Lapissa. Heillä työskentelee 40 ammattilaista, ja vuosittain palveluissa on noin 600 asiakasta. Vieraat löysivät asiakkaiden valmistamista tuotteista tuliaisia kotiin vietäväksi.
– Kansalaistalo on myös hyvä käytäntö Lapista, kertoivat Marika Ahola ja Liisa Väänänen.
Kansalaistalo on asukkaille ja järjestöille matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja olohuone keskellä kaupunkia. Se tukee paikallisten järjestöjen toimintaedellytyksiä tarjoamalla esimerkiksi kokoustiloja ja koordinoimalla paikallisia elämänkaariverkostoja.
Vieraat pääsivät myös tapaamaan poroja Konttaniemen Porofarmille ja syömään maukkaan lappilaisen illallisen.
Mittavasti rahoitusta pohjoiseen
Ohjelman toinen päivä keskittyi erityisesti arviointiin, mittaukseen ja seurantaan sekä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden vaikutuksista kertoi Riitta Ilola Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta.
– Lapissa on vuoden 2026 alussa 92 Euroopan sosiaalirahaston hyväksymää hanketta. Eniten rahaa on myönnetty erityistavoite 4.2:een “Uutta osaamista työelämään”, totesi Ilola.
Suurimmat tuensaajat Lapissa ovat Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen kaupunki. Kommenttipuheenvuoron piti Taija Hirvonen Nuorten ystävät ry:stä. Heillä on ollut menestyneitä ESR+ -hankkeita Lapin alueella. Rahoitusasiantuntija Liisa Irri on toiminut pitkään Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden parissa Lapissa. Hän kiitteli onnistuneesta yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa.
STEA-rahoituksen tuloksien arvioinnista kertoi Sini Seemer Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta.
– Euroissa avustuksia on myönnetty noin 127 miljoonaa euroa. Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin noin 6 miljoonaa euroa vuonna 2026. Asukkaiden määrään suhteutettuna tämä tarkoittaa 34,5 euroa jokaista lappilaista asukasta kohden. Luku on Suomen korkein asukasta kohden verrattuna muihin hyvinvointialueisiin, avasi Seemer mittakaavaa.
Vuonna 2026 STEA-apurahoja sai yhteensä 737 hakijaa.
Kommenttipuheenvuoron piti Arja Kilpeläinen Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:stä. STEA:n rahoitusta on pienennetty usein, mikä on asettanut järjestöt haastavaan tilanteeseen. Yhteistyö on sujunut kuitenkin hyvin STEA:n ja järjestökentän välillä.
Työkaluja mittaamiseen ja arviointiin
Miia Wikström Työterveyslaitokselta esitteli kykyviisarin. Se on itsearviointikysely työikäiselle henkilöille. Outi Hedemäki-Kantola Meriva säätiöstä toi terveiset työntekijöiltä, jotka ovat käyttäneet kykyviisaria työssään. Työkalu on hyödyttänyt sekä työntekijöitä että asiakkaita arvioimaan asiakkaan tilannetta sekä sen muutosta ajan kuluessa.
Marja Uusitalo Luonnonvarakeskuksesta ja Laura Jokela Lapin ammattikorkeakoulusta kertoivat LuovaLumot -hankkeessa käytetystä SROI-analyysistä. Hankkeessa asiakkaiden ja lähiyhteisöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan luontoon tukeutuvalla yhteisöllisellä taidelähtöisellä työskentelyllä. SROI (Social Return on Invest) on arviointikehikko, joka muuntaa toiminnan vaikutukset euroiksi.
Anne Patana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksesta puhui arvioinnin roolista kehitettäessä yhteiskunnallisia innovaatioita. Hän kertoi yhteiskunnallisten innovaatioiden spiraalimallista ja sen vaiheista. Malli lähtee liikkeelle tarpeista, joihin tuotettuja ideoita kokeillaan ja sen jälkeen toimivat ratkaisut vakiinnutetaan. Yhteiskunnallinen innovaatio voi levitä yhteiskunnassa laajasti. Näkökulma voi valtavirtaistua ja integroitua yhteiskunnan rakenteiksi saakka, kuten esimerkiksi neuvolajärjestelmä.
Vieraat pääsivät myös tutustumaan Markus Pellikan vetämään Lapin Startup Hubiin. Lapissa Startup Hub on tuore toimintamalli, jossa startupin perustajaa tuetaan ideoinnissa ja jatkossa ohjataan oikean asiantuntijan, kuten yritysneuvojan tai rahoittajan luo.
Uusia näkökulmia ja verkostoja
Lapin monipuolinen tapahtuma tuki Resees-hankkeen yhteisötalouteen liittyviä tavoitteita monin tavoin. Vierailijat korostivat erityisesti verkostoitumisen ja yhteistyön merkitystä sekä alueellisten käytäntöjen kehittämistä, tietoisuuden lisäämistä ja osaamisen vahvistamista. Tapahtuma tarjosi vieraille ideoita uusiin projekteihin ja havaintoja erilaisten käytäntöjen arviointiin ja mittaamiseen.
Resees-vieraat arvioivat oppineensa paljon yhteistyöstä, hyvien käytäntöjen jakamisesta ja yhteisötalouteen liittyvistä teemoista. Esiin nostettiin muun muassa henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Alueiden välinen käytännön yhteistyö havaittiin keskeiseksi tarpeisiin perustuvan kehittämisen tukipylvääksi.
Vieraat kertoivat saaneensa uusia näkökulmia, joita voi soveltaa oman organisaationsa strategiaan, alueelliseen yhteistyöhön ja EU-tason hankkeisiin. Lisäksi osallistujat mainitsivat oppineensa uusia tapoja perustella tarvittavia toimenpiteitä päättäjille sekä edistää sosiaalista, luontoa kunnioittavaa ja aktiivista toimintaa.
Resees-hanke kerää yhteisötalouden hyviä käytäntöjä
Resees-hanke (Reinforce Regional Social Economy Ecosystems and Stakeholders’ Capacity) keskittyy yhteisötalouden vahvistamiseen Euroopan alueilla.
Hankkeessa kerätään hyviä käytäntöjä ja kokemuksia neljältä alueelta: yhteisötalouden tunnetuksi tekeminen, toimijoiden osaamisen kehittäminen, verkostoituminen ja yhteistyö sekä alueellisten käytäntöjen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi. Hanketta toteutetaan kuudessa Euroopan kohdealueessa: Navarrassa (ES), Murciassa (ES), Nouvelle Aquitaine’ssa (FR), Podravjessa (SI), Lapissa (FI) ja Emilia Romagnassa (IT).
Hanke tuottaa 24 hyvää käytäntöä, kuusi alueellista analyysiä, kuusi tiekarttaa käytäntöjen kehittämiseksi, alueellisen yhteisötalousmallin sekä kartoituksen toimijoiden osaamisesta.
Resees –hankkeen toteutusaika on 1.4.2024 – 30.6.2028 ja sen kokonaisbudjetti on 1 834 630 euroa. Rahoitus hankkeeseen on saatu Interreg Europe ohjelmasta. Hankkeesta voi lukea lisää sen kotisivuilta https://www.interregeurope.eu/resees
Kirjoittajat
Tarja Asilainen (YTM, AmO) työskentelee Valo-Valmennusyhdistyksessä ja toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Lapin ja Kainuun aluekoordinaattorina.
Aija Saari (Sosionomi YAMK, AmO) työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa sosiaalialan koulutuksessa asiantuntijana.