YYO:n maaliskuun rahoitusteemaisessa webinaarissa aiheena oli maaseuturahoitus. Sen mahdollisuuksista olivat kertomassa erityisasiantuntija Laura Jänis Maa- ja metsätalousministeriöstä sekä toiminnanjohtaja Riikka Hautala Nouseva rannikkoseutu -Leader-ryhmästä.
– Noin puolet suomalaisista asuu maaseuturahoituksen näkökulmasta tukikelpoisella alueella ja yrityksistäkin 30 % toimii maaseuduksi katsottavalla alueella, kertoo Laura Jänis.
Maaseudun yritys- ja hankerahoituksilla tavoitellaan elinkeinojen monipuolistamista ja ihmisten kokeman hyvinvoinnin lisäämistä. Rahoituksella vauhditetaan yritysten kasvua, kehitetään infrastruktuuria ja maaseutuyhteisöjä, saadaan uusia yrittäjiä maaseutuelinkeinoihin sekä mm. kehitetään suomalaista ruokajärjestelmää, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Maaseuturahoitus myös tasapainottaa alueellista kehitystä ja luo työllisyyttä eri sektoreille.
– Esimerkiksi maaseuturahoitteiset laajakaistaprojektit ovat tärkeässä roolissa luodessaan toimintaedellytyksiä harvaan asutuilla alueilla ja ydinmaaseudulla. Niistä eivät kaupalliset toimijat ole olleet kiinnostuneita, sanoo Laura Jänis.
Omasta Leader-ryhmästä kannattaa aloittaa
Rahoitusta haetaan alueellisista elinvoimakeskuksista ja Leader-ryhmistä, joita Suomesta löytyy 53. Leader-toiminnan kantavana ajatuksena on valjastaa alueen kehittämistyöhön paikallisten asukkaiden oma asiantuntemus, osaaminen ja toiminta. Leader-ryhmien hallitukset päättävät, mitä alueilla rahoitetaan. Hallitukset muodostetaan paikallisista asukkaista, yrityksistä sekä yhdistysten ja julkisen hallinnon edustajista.
Rahoitusta yrityksen käynnistämiseen, kehittämiseen ja yrittäjyyskokeiluun
Yritysrahoitusta voi saada esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin, mutta myös yrittäjyyskokeiluun tai osa-aikaiseen yrittäjyyteen. Sitä myönnetään pääosin alle viisi henkilötyövuotta työllistäville yrityksille. Leader tukee myös yritysryhmähankkeita, joissa tavoitteena on esimerkiksi usean yrityksen tuotannollisen yhteistyön tai markkinointiyhteistyön kehittäminen.
Hanketukea on puolestaan tarjolla yleishyödyllisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin sekä koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin. Riippuen tukimuodosta hakijana voi olla yritys, yhteisö, järjestö, osuuskunta, kunta tai muu yhteisömuotoinen toimija. Tukisummat ja -kohteet vaihtelevat eri Leader-ryhmien välillä.
– Jokainen alue määrittää itse Leader-kohtaisten valintakriteerien puitteissa, millaisia hankkeita alueella rahoitetaan. Esimerkiksi Nouseva rannikkoseutu myöntää maaseuturahaston yritys- ja hanketukia sekä omia Nuoriso-, Yhteisö- ja Yritys-Leader -tukiaan, kertoo Riikka Hautala.
Hautala vinkkaa, että tukimahdollisuuksien kirjavuudenkin vuoksi kannattaa aina jo varhaisessa vaiheessa olla yhteydessä oman alueen Leaderiin ja keskustella heidän kanssaan.
Leader-ryhmän tehtävä on aktivoida, innostaa, tiedottaa, kouluttaa ja toimia hankkeiden toteuttajien apuna.
Leaderillä juhlavuosi
Suomeen Leader-toimintamalli rantautui EU-jäsenyyden myötä vuonna 1996, joten tänä vuonna Leader-toiminta viettää Suomessa 30-vuotisjuhlaa.
Leader-hankkeet voivat olla paikallisia tai alueellisia, mutta ne voivat olla myös valtakunnallisia tai jopa kansainvälisiä. Toistaiseksi Leader-toiminnan päärahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta, ja siksi myös pääosa hankkeista on toteutettu maaseudulla. Leaderin toimintatapa sopii kuitenkin ihan yhtä hyvin myös kaupunkeihin ja osa Leader-ryhmistä onkin toteuttanut toimintaa myös kaupunkialueilla Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) tuella.
Lue lisää:
https://nousevarannikkoseutu.fi/
Kuva: (Mitä on Leader? – Leader Suomi)
Kirjoittaja Heidi Similä. Hän toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Pohjois-Pohjanmaan aluesuunnittelijana.