Väärä kysymys
Kallaman mielestä koko kysymys on väärä. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei lähde henkilökohtaisen hyödyn tavoittelusta, vaan yhteiskunnallisesta missiosta – siis halusta vaikuttaa johonkin asiaan, jossa on parannettavaa. Silloin liiketoiminta on työkalu, jonka avulla valittuun epäkohtaan voidaan vaikuttaa.
– Jos ajatus siis käännetään niin päin, että toimijalla on jokin missio ja se käyttää yrityksen toimintalogiikkaa saavuttaakseen sen, silloin yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on paljonkin järkeä, toteaa Kallama.
Erityisen paljon järkeä yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa on julkisten varojen käytön näkökulmasta. Esimerkiksi Kallama nostaa sotejärjestön, joka perustaa yhteiskunnallisen yrityksen ja myy sen kautta sotepalveluja julkiselle sektorille. Saamallaan voitolla järjestö voi rahoittaa ja kehittää yleishyödyllistä toimintaansa eikä se ole enää niin riippuvainen perinteisestä avustuspohjaisesta järjestörahoituksesta, joka on viime aikoina ollut melkoisessa murroksessa. Julkisen sektorin yhteisistä verorahoista maksama summa puolestaan kiertää takaisin alueen talouteen eikä virtaa ulos järjestelmästä, kuten käy usein silloin, jos vastaava palvelu hankitaan esimerkiksi suurelta ulkomaalaisessa omistuksessa olevalta soteyritykseltä.
Järjestösektorille yhteiskunnallinen yrittäjyys on siis yksi varteenotettava tapa monipuolistaa rahoituspohjaansa. Julkisella sektorilla ja yhteiskunnallisilla yrityksillä on usein myös hyvin yhteneväiset arvot ja tavoitteet sekä intressi tukea nimenomaan lähitaloutta ja sen elinvoimaa. Kallama kertoo, että tutkimusten mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat usein myös hyvin kasvuhaluisia. Kun yrityksen päämääränä on tehdä hyvää, sitä halutaan yleensä tehdä mahdollisimman isosti ja se taas edellyttää kasvua.
Haastava käsite
Keskustelussa yhtenä isona haasteena nähtiin yhteiskunnallisen yrityksen käsitteen epämääräisyys. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei tunne koko käsitettä, vaikka monessa muussa Euroopan maassa yhteiskunnalliset yritykset tunnustava lainsäädäntö jo on tai sellainen on vähintään valmisteilla. Kallaman mielestä sellainen tarvittaisiin ehdottomasti myös Suomeen.
– Laki helpottaisi yhteiskunnallisten yritysten huomioimista esimerkiksi julkisen sektorin hankinnoissa, toteaa Kallama.
Yleisön kysymyksissä nousi esiin muun muassa huoli myös järjestösektorin tulevaisuudesta. Todettiin, että usein etenkin järjestöjen on vaikea ymmärtää yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitettä ja sovittaa itseään yrittäjän muottiin. Kallama ymmärtää tämän, koska yrittäjyys ylipäätään mielletään niin erilaisena toimintana kuin perinteinen voittoa tavoittelematon järjestötoiminta. Elinvoima lähtee siitä, että ekosysteemi voi hyvin ja siksi kaikenlaisia toimijoita tarvitaan. Maailma kuitenkin muuttuu ja erityisesti järjestösektorilla muutos on ollut nopeaa. Siksi myös asenteiden pitäisi muuttua mukana.
– Liian vaatimaton ei pärjää kilpailussa eikä kukaan varmasti tule kotiovelta kyselemään myytävien palveluiden perään. Siksi järjestöissä tarvitaan markkinointi-, liiketoiminta- ja vaikuttavuusosaamista. Jos teillä on osaamista, ei sen myymisessä ole mitään pahaa, toteaa Kallama.
Seuraava Aamun ajatus -keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus järjestetään keskiviikkona 28.10.2026 klo 8.15-9.00. Silloin puhutaan siitä, ovatko hankkeet vain askartelukerhoja, joissa ei saada luotua mitään pysyvää. Tule mukaan kertomaan, mitä itse ajattelet!
Kirjoittaja Heidi Similä. Hän toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Pohjois-Pohjanmaan aluesuunnittelijana.