Otsikon ajatus saattaa kuulostaa provosoivalta ja se oli kieltämättä tarkoituskin, kun Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus järjesti 16.12. uudenlaisen matalan kynnyksen keskustelu- ja verkostoitumishetken joulukuussa. Tilaisuus toteutettiin ”yleisön pyynnöstä”, kuten päivän teemakin.
Keskustelun käynnistäjänä tilaisuudessa toimi Vatesin asiantuntija Mari Bergman, joka kertoi, että otsikon ajatus on puhuttanut ”tuetun työn kuplassa” paljon. Täsmätyökyky ja osatyökyky eivät hänen mukaansa ole suoraan synonyymejä keskenään ja niiden tarkempaa määrittelyä on toivottu paljon.
Osatyökykyisyys on näistä kahdesta virallinen termi. Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen. Henkilö voi olla kykenemätön johonkin työhön, mutta toisaalta hänelle soveltuvassa työssä pärjätä hyvin. Täsmätyökyky-termiin puolestaan sisältyy ajatus, että työtehtävien muokkauksen avulla ja riittävän tuen saadessaan henkilö voi olla 100% työkykyinen tiettyyn työtehtävään.
Sillä on merkitystä, miten asioista puhutaan
Bergmanin mukaan osatyökykyisyys terminä yleistyi 2010-luvulla. Sitä edelsi termi ”vajaakuntoinen”, joka hyvin laajasti koettiin epäasialliseksi. Hieman samankaltainen kehityskulku on nähtävissä osatyökykyisyys vs. täsmätyökykyisyys -keskustelussa. Täsmätyökyky-termin lanseerasi vuonna 2020 Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo blogissaan Osittain vai riittävän työkykyinen. Termi sai heti lämpimän vastaanoton ja erityisesti vammaisjärjestöt sekä koulutus- ja työllistämispalvelut ovat viime vuosina alkaneet edistää täsmätyökykyisistä puhumista.
– Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteilijä ja ajattelen, että todellisuus on sosiaalinen konstruktio. Kieli, jota käytämme, luo todellisuutta. Siksi täsmätyökyky on erittäin hyvä termi, Bergman toteaa.
Täsmätyökyky-termillä halutaan kiinnittää huomiota niihin kykyihin, osaamisiin ja voimavaroihin, joita ihmisellä on, sen sijaan, että kiinnitettäisiin huomiota siihen, mitä häneltä puuttuu.
– Pitää huomioida myös itsemäärittely eli miten asianosaiset henkilöt haluavat itsensä nähtävän. Täsmätyökyky on koettu voimauttavana terminä, Bergman jatkaa.
Sopiva termi riippuu tilanteesta
Lisää haastetta oikean termin valitsemiseen tuo sekin, että kansainvälisissä yhteyksissä molemmat suomalaiset termit ovat haastavia kääntää. Partial work ability on usein käytetty käännös osatyökyvylle, mutta muualla maailmassa sitä ei tunnisteta. Sen sijaan kansainvälisissä yhteyksissä tunnistettu termi on employment of people with disabilities/support needs.
Yhteisessä keskustelussa todettiinkin, että sopivan termin valinta riippuu tilanteesta. Osatyökyky on termi, joka löytyy lainsäädännöstä ja on viranomaisten käytössä eri hallinnonaloilla. Siksi se on oikea termi erilaisissa virallisissa yhteyksissä. Silti puheessa ja erityisesti kohderyhmän kanssa työskenneltäessä voi olla hyvä sanoittaa asioita täsmätyökyky-termin kautta. Koettiin myös, että työnantajan näkökulmasta täsmätyökyky on hyvä termi siksi, että se avaa uudenlaisen näkökulman työkykyyn ja ohjaa miettimään, millaiseen työhön juuri kyseinen henkilö sopisi.
Seuraava Aamun ajatus -keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus järjestetään tiistaina 28.4.2026 klo 8.15-9.00. Silloin puhutaan siitä, mitä järkeä on olla yhteiskunnallinen yritys. Tule mukaan kertomaan, mitä itse ajattelet!
Kirjoittaja Heidi Similä. Hän toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Pohjois-Pohjanmaan aluesuunnittelijana.