Työyhteisön monimuotoisuus mahdottomasta luonnolliseksi
Lehtipiste Oy:n liiketoimintajohtaja Kalevi Koistinen jakoi ajatuksiaan täsmä- ja kv-työllistämisestä logistiikkatöissä. Korttipisteen varastolla Jyväskylässä on kokemusta sekä maahanmuuttaneista että kuuromykistä kollegoista.
– Aiemmin varasto toimi täysin yksikielisenä. Aluksi ajatus vieraskielisistä tai viittomakielisistä kollegoista tuntui jopa mahdottomalta. Pääsimme kuitenkin yhdessä jonkin asenteellisen kynnyksen yli ja lähdimme rohkeasti liikkeelle. Päivitimme esimerkiksi turvallisuuskäytäntöjä trukkien osalta ja mukautimme työyhteisön kommunikointitapoja. Nykyään monimuotoisuus on luonnollinen osa työyhteisöämme. Tällä hetkellä logistiikassa on töissä viisi ukrainalaista ja yksi kuuromykkä kollega.
Koistinen kiitteli täsmä- ja kv-kollegojen motivaatiota, työmoraalia ja työtehoa. Hän kannusti muitakin yrityksiä kokeilemaan rohkeasti työllistämistä.
– Aluksi ehkä nähdään ongelmia, joista osa ei lopulta ole ongelmia ollenkaan. Todellisiin ongelmiin puolestaan on suhteellisen nopeat ratkaisut.
Alkuun tuet madaltavat kynnystä rekrytoida
Työnhakijoita ja työllisyystoimijoita Koistinen kannusti ”tuotteistamiseen”. Yrityksen näkökulmasta on helpottavaa, jos työnhakija tai työllisyystoimija tarjoaa niin sanotusti valmista pakettia ja kertoo esimerkiksi, mitä tukia ja kuinka paljon on käytettävissä. Alkuun tuet madaltavat kynnystä rekrytoida.
Polku takaisiin työelämään ja 110-prosenttiseen työkykyyn
Kokemusasiantuntija Annukka Harjula avasi kuulijoille tarinansa siitä, millainen oli hänen polkunsa takaisin työelämään sairastumisen jälkeen. Harjula kertoi olevansa onnellinen, että on löytänyt työpaikat, joissa vallitsee avoin ja kunnioittava ilmapiiri sekä keskinäinen luottamus.
– Minulle on tärkeää, että voin vaikuttaa mihin aikaan vuorokaudesta työskentelen. Teen nimittäin mieluiten iltapainotteista työtä, koska se on keholleni sopivin rytmi. Myös työn tauotukset ovat oleellisia. Lisäksi itselleni on ollut tärkeää omien vahvuuksieni ymmärtäminen ja niiden käyttöönotto työssä.
Harjulan tilanteeseen sopii, että hänellä on useampi työnantaja ja työ sekä mahdollisuus valita keikkoja ja vuoroja. Harjula kuvasi, että nollatunti- ja runkosopimukset eivät ole ongelmattomia, mutta tällä hetkellä ne ovat hänen oma valintansa.
– Tällä hetkellä teen paljon töitä ja voisi sanoa, että työkykyni on jopa 110 prosenttia tai ylikin. Jollakin tapaa otan varmaan nyt kiinni niitä vuosia, jolloin työkykyni oli lähemmäs nolla prosenttia, enkä voinut työskennellä. Minulla on kova tahtotila saada olla työelämässä ja tehdä työtä, josta pidän ja jossa olen hyvä.
Mitä tukia on olemassa?
Yritysasiantuntija Vilja Paavola Jyväskylän kaupungilta kertasi, millaisia työllistämisen tukia yrityksillä on käytettävissään. Paavola muistutti etenkin työolosuhteiden järjestelytuesta, joka mahdollistaa sopivan työympäristön työntekijälle, jolla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Tuki kattaa työvälineiden, kalusteiden, työtilojen muutostöiden tai avustavan henkilön kustannuksia.
Älä unohda työkokeilua
– Lisäksi kannustan hyödyntämään työkokeilua, jonka aikana työnhakija saa mahdollisuuden tutustua uuteen alaan tai työtehtävään ja työnantaja puolestaan saa tutustua työnhakijaan, sanoi Paavola.
– Työkokeilu on yritykselle hyvä mahdollisuus löytää sopiva työntekijä ilman kustannuksia!
Monta kieltä, yhteinen ymmärrys
Suomen kielen valmentaja Roosa Berg International House Jyväskylästä ja Kartta työelämään -hankkeesta kertoi monipuolisesta tuesta yrityksille. Tarjolla on esimerkiksi apua vieraskielisen työntekijän perehdyttämiseen, räätälöityä suomen kielen valmennusta sekä tukea työyhteisön kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen.
Lisäksi Berg esitteli aivan äskettäin alkanutta Kartta työelämään -hanketta (ESR+), jonka keskiössä ovat kotoutumisajan ylittäneet maahanmuuttaneet. Hankkeessa vahvistetaan erityisesti kohderyhmän suomen kielen osaamista, digitaitoja ja työelämätaitoja.
– Hankkeessa kehitetään esimerkiksi työkokeilun, työpaikalle jalkautuvan tuen ja valmennuksen yhdistämistä työllistymistä tukevaksi palveluksi. Jalkautuva tuki on myös työnantajille tärkeää – etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa maahanmuuttaneiden rekrytointi on uutta tai tuntuu jännittävältä.
Ammattilainen on ammattilainen diagnoosillakin
Ammattiopisto Spesian yritysvalmentaja Tiia Ollikainen nosti esiin opiskelijoiden ammattiosaamista ja oppilaitoksen yritysyhteistyön muotoja. Usein oppiminen tapahtuu muualla kuin luokassa, kuten työpaikalla koulutussopimuksen tai oppisopimuksen avulla. Lisäksi asiakastyöt sekä sisäisten ja ulkoisten palveluiden tuottaminen ovat tärkeitä. Esimerkiksi aina vuodeksi kerrallaan perustettavat NYT-yritykset tekevät alihankintatöitä muille yrityksille.
– Spesia on ammatillinen erityisoppilaitos, mutta on huomionarvoista, että diagnoosi ei oikeastaan kerro ihmisestä yhtään mitään. Paljon tärkeämpiä ovat vahvuudet ja osaaminen. Pidämme yrityksille mielellämme monimuotoisuustietoiskuja, joiden teemana on esimerkiksi monimuotoisuuden johtaminen, monimuotoisuus rekrytoinneissa tai selkeä perehdytys.
Täsmäosuman takana
Täsmäosuma-tapahtuman takana olivat KOHTAUTUS-projekti (ESR+) sekä Live-säätiö osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta (YYO) ja Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanketta (ESR+).
KOHTAUTUS-projekti luo keskisuomalaisille yrityksille paikkoja monimuotoisuusosaamisen kehittämiseen. Monimuotoisuudella menestykseen -tietoiskujen ja muiden tilaisuuksien lisäksi projekti tarjoaa yrityksille valmennusta tai työpajoja, joissa kehitetään monikulttuurisen työyhteisön ratkaisuja yhdessä.
YYO tarjoaa keskisuomalaisille täsmätyöllistämisestä kiinnostuneille organisaatioille neuvontaa, täsmätyökävelyjä ja täsmätyön muotoilun työpajoja. Lisäksi alueen toimijoille on tarjolla hankeklinikoita ja -sparrausta yhteiskunnalliseen yritystoimintaan, täsmätyöllistämiseen ja yhteiskunnallisiin innovaatioihin liittyvissä teemoissa. Kaikille yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kiinnostuneille järjestetään neuvontaa, infoja ja koulutusta.
Pääset tutustumaan Täsmäosuma-tapahtuman esitysmateriaaliin KOHTAUTUS-projektin sivulta: jamk.fi/projekti/kohtautus.
Jos kiinnostuit aiheista, ota yhteyttä aluekoordinaattori Jetta Virtaseen, jetta.virtanen@inlive.fi, puh. 040 610 2446.
