Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus järjesti verkossa 29.10.2024 paneelikeskustelun, jossa keskusteltiin tulevista TE-palveluiden ja kotoutumislain uudistuksista (TE24 ja KOTO24), niiden tavoitteista ja siitä, miten turvata tuki ja palvelut myös jatkossa, kun rahaa on aiempaa vähemmän käytettävissä.
Mukana keskustelussa olivat työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista, erikoissuunnittelija Laura Kyntölä Uudenmaan ELY-keskuksesta, Marika Nieminen Työelämän infopisteestä, Raision kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Outi Niemi, ARVO ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama sekä Mikkelin kaupungin kotoutumiskoordinaattori Riitta Lappi. Paneelin juonsi Farid Ramadan Kuntoutussäätiöstä.
TE- ja KOTO-uudistusten tavoitteena on sujuvoittaa palvelupolkuja
Vuoden 2025 alusta voimaan astuva TE-uudistus mahdollistaa aiempaa tiiviimmän yhteistyön kunnan alla toimivien organisaatioiden välillä. Kuntien koulutuslaitokset voidaan esimerkiksi liittää työllisyyspalveluiden kanssa tiiviiksi kokonaisuudeksi, jolloin voidaan paremmin huomioida alueen työvoimatarve ja muut alueen erityispiirteet, kertoi Patrik Tötterman.
KOTO-uudistus linkittyy TE-uudistukseen vahvasti. Myös kotoutumislain tarkoituksena on liittää palvelut tiiviimmäksi osaksi työllisyyspalveluita ja täten tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita. KOTO-uudistuksella pyritään selkeyttämään eri toimijoiden vastuita ja vähentämään päällekkäistä tekemistä. Sekä TE- että KOTO-uudistuksessa pyritään panostamaan erityisesti haavoittuvimmissa asemissa olevien kotoutumiseen ja työllistymiseen.
Kolmannella sektorilla vahvaa erityisosaamista
Vastuun siirto kunnille helpottaa tuen räätälöimisessä, koska kunnalla on paremmat edellytykset huomioida paikalliset erityispiirteet. Kolmas sektori pitäisi myös ottaa tiukemmin mukaan tähän kokonaisuuteen. Niillä on vahvaa osaamista erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien ja osatyökykyisten erityispiirteiden huomioimiseen liittyen.
Ennakoitava ja toimiva toimintaympäristö vaatii tiivistä yhteistyötä
Marika Nieminen korosti sitä, että yhteistyö sektoreiden välillä on tärkeää, jotta kokonaisuus varmasti palvelee palveluiden tarvitsijoita. Tiivis yhteistyö on edellytys ennakoitavan toimintaympäristön luomiselle. Tällöin myös yksityisillä yrityksillä on mahdollisuus varautua erilaisiin muutoksiin tietoon perustuen.
Uudet perustettavat työllisyysalueet tulevat vaatimaan uudenlaisia yhteistyökuvioita. Riitta Lappi toi esille, että esimerkiksi Mikkelissä uudistukset tuovat yhteen työllisyystoimijoita, jotka ovat aiemmin toimineet erillään.
Resurssit pienenevät, laatu varmistettava
Haasteita uudistukset tulevat luomaan. Resurssit pienenevät ja kotoutumislain sekä TE-palveluiden muutokset ovat suuria. Patrik Tötterman totesi, että on selvää, ettei heti vuoden ensimmäisenä päivänä kaikki ole valmista. Kokonaisuus hioutuu tulevan vuoden aikana ja muutoksiin liittyvät positiiviset tavoitteet realisoituvat, kun hyvät toimintatavat selkiytyvät, ja toimivat käytännöt leviävät alueilta toisille. Kokonaisuus rakentuu kullakin alueella hieman eri tavoin, mikä mahdollistaa alueellisen kontekstin huomioimisen.
Keskustelussa nousi esille, että moni kunta aikoo tuottaa palveluita itse sen sijaan, että hankkisi niitä ulkopuolisilta toimijoilta. Näillä alueilla yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytykset heikentyvät.
Marika Nieminen nosti keskusteluun laadun ja arvioinnin. Tuottajasta riippumatta suunnan tulisi olla se, että palveluiden laatu varmistetaan panostamalla laadun mittaamiseen ja arviointiin.
ARVO ry:n Susanna Kallama muistutti siitä, kuinka palveluiden ostajien ja palveluntarjoajien tulisi käydä markkinavuoropuhelua jatkuvasti ja avoimesti. Myös Niemisen mielestä markkinavuoropuhelu parantaa palveluiden hankintaa merkittävästi. Kunnat osaavat tällöin paremmin muotoilla, mitä he haluavat hankkia, ja palveluntarjoajat voivat paremmin tuottaa tarpeeseen vastaavaa palvelua.
Yhteistyön edellytysten vahvistaminen
Keskustelu osoitti, että tarvitaan erilaisia foorumeita, joissa myös yksityisen sektorin työnantajien ovat nykyistä vahvemmin mukana. Ekosysteemin toimijat, mukaan lukien yritykset, järjestöt ja muut relevantit tahot on otettava mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa. Yhteistyölle tulee luoda rakenne ja puitteet, jotka mahdollistavat systemaattisen ja pitkäjänteisen yhteistyön. Yhteistyön kehittämiseen ja sen rakenteiden vahvistamiseen ei ole vielä monilla alueilla ehditty, koska uudistuksiin ja leikkauksista johtuviin muutostarpeisiin varautuminen ovat vaatineet paljon aikaa.
Uudistukset ovat vasta tuloillaan ja tämänvuotisten leikkauspäätösten seuraukset alkavat todennäköisesti realisoitua vasta ensi vuoden aikana. Keskustelussa todettiin, että vuoden kuluttua olisi hyvä tarkastella tilannetta uudestaan ja arvioida, onko yhteistyötä lähdetty rakentamaan onnistuneesti.
