Vuoden paras opinnäytetyö käsittelee ansiokkaasti yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalleja ja herättelee saunakulttuuria

Tutkimus yhteisöllisen saunakonseptin vaihtoehtoisista liiketoimintamalleista luo laajempaa ymmärrystä arvopohjaisesta yritystoiminnasta.


Sara Nyyssölän Pro Gradu -työ Examining viable business models for the sauna operations of a communal and inclusive sauna concept by the Seurasauna Association Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta on Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen opinnäytetyökilpailun vuoden 2025 voittaja.

Parhaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsittelevän opinnäytetyön valitsivat erityisasiantuntija Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta, apulaisprofessori Helena Sjögren LUT-yliopistosta, toimitusjohtaja Susanna Kallama Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:stä ja markkinointipäällikkö Niina Ollikka Suomalainen työ ry:stä. Raati kommentoi valintakriteerejä seuraavasti:

– Laadukkaasti toteutettu tutkimus, jossa operationalisoidaan yhteiskunnallisen yrityksen hybridiorganisaation logiikka uuteen toimialaan. Liiketoimintamallien ja ansaintalogiikan vertailut ovat ansiokkaat. Työssä on pystytty tuomaan toimintamallin arvioimiseen sekä arvopohjaisia että liiketoiminnallinallisia näkökulmia, joita voinee hyödyntää laajemminkin.

Voittaja palkittiin yhteiskunnallisten yritysten päivänä 20.11. järjestetyssä Työelämän suunnannäyttäjät –tapahtumassa.

Kasvava sauna-ala kaipaa inklusiivisuutta

Nyyssölä sai tutkimuksensa toimeksiannon Seurasauna ry:ltä. Hän jatkoi heidän aloittamaansa työtä ja selvitti, millaiset liiketoimintamallit voisivat tukea Seurasaaren kansallispuistoon suunnitellun yhteisöllisen ja inklusiivisen saunakonseptin taloudellisesti kestävää toimintaa.

– Innostuin heidän visiostaan tarkastella suomalaista saunakulttuuria uudesta näkökulmasta ja päivittää sitä tähän päivään. Vaikka saunaa pidetään perinteisesti kaikille avoimena ja tasa-arvoisena paikkana, todellisuus ei aina näytä samalta esimerkiksi maahanmuuttajien tai sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta, Nyyssölä kertoo.

Nyyssölä pääsi tutustumaan 17 eri saunakonseptiin Suomessa ja Virossa työnsä aikana. Tutkimusprosessi avasi silmät sille, miten monipuolinen ja kasvava ala saunatoiminta on ja miten erilaisia toimijoita kentältä löytyy.

– Liiketoiminnan näkökulmasta opin yllättäviäkin asioita: esimerkiksi se, miten eri toimijoille vuodenajat vaikuttavat kannattavuuteen täysin eri tavoin. Tämä vaihtelu kertoi hyvin siitä, miten erilaisia toimintamalleja ja asiakaskuntia saunakentällä on, avaa Nyyssölä oppimiaan asioita.

Sauna voi parhaimmillaan olla paikka, joka tuo yhteen ihmisiä erilaisista taustoista ja luo kokemuksen yhteisöllisyydestä. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että vaikka tahtotilaa on paljon, konkreettisissa teoissa on vielä parannettavaa. Kun tilat, käytännöt ja viestintä suunnitellaan aidosti inklusiivisiksi esimerkiksi huomioimalla eri käyttäjäryhmät, tarjoamalla turvallisen ja esteettömän ympäristön sekä pitämällä hinnat saavutettavina, sauna voi madaltaa kynnystä osallistua ja saada ihmiset tuntemaan olonsa tervetulleiksi.

Vahva liiketoimintamalli ei unohda arvoja

Tutkimuksessa vertailtiin neljää eri liiketoimintamallia: vapaaehtoispohjainen yhteisömalli, hybridinen yhteiskunnallisen yrittäjyyden malli, kaupallinen hyvinvointimalli sekä kausiluonteinen konseptimalli. Malleissa on erilaisia jännitteitä arvojen ja taloudellisen elinkelpoisuuden välillä. Yhteisön rooli sekä palvelukonseptin laajuus osoittautuivat olennaisiksi tekijöiksi toiminnan onnistumisessa.

Nyyssölän mukaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa yritystoimintaa suunnittelevan on tärkeää muistaa, että toiminnan vahvuus syntyy arvopohjan ja taloudellisen mallin yhteispelistä:

– Se kannattaa kirkastaa, kenelle se luo arvoa ja miten, sekä varmistaa, että sosiaalinen missio näkyy arjen käytännöissä, eikä vain puheissa. Lisäksi sen tulisi kuunnella yhteisöään, testata ratkaisuja ketterästi ja varmistaa, että toimintaa ohjaavat sekä vaikuttavuus että taloudellinen realismi.

Avain tasapainoon on se, että yhteiskunnallinen missio ja taloudelliset tavoitteet eivät kilpaile keskenään, vaan tukevat toisiaan. Tämä tarkoittaa selkeitä arvoja, joiden pohjalta tehdään johdonmukaisia valintoja, sekä realistista ansaintamallia, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden. Kun nämä kulkevat rinnakkain, yritys pystyy rakentamaan mallin, joka on sekä vaikuttava että elinvoimainen pitkällä aikavälillä.

– Kun palvelu ja sen hinnoittelu ovat saavutettavia, toiminta on tehokkaasti organisoitu ja yhteisö otetaan aktiivisesti mukaan, voidaan rakentaa malli, jossa hyvinvointi, osallisuus ja taloudellinen kestävyys vahvistavat toisiaan eikä kumpikaan puoli joudu liikaa venymään, Nyyssölä kiteyttää.

Parhaan liiketoimintamallin selvittäminen Seurasaunalle ei ole tutkimuksen ainoa ansio. Työ luo myös laajemmin hyödynnettävää ymmärrystä arvopohjaisesta yritystoiminnasta ja esittää konkreettisia kehitysideoita Business Model Canvas (BMC) työkalun osa-alueisiin, esimerkiksi inklusiivisuuden näkökulmasta. Lisäksi se luo pohjaa tulevalle tutkimukselle yhteiskunnallisesti vaikuttavista liiketoimintakonsepteista.

Voit tutustua työhön täältä.


Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus palkitsee vuosittain parhaan opinnäytetyön, joka käsittelee yhteiskunnallista yritystoimintaa. Kilpailuun voivat osallistua yliopistojen maisteritutkintojen ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt. Kilpailuun on jatkuva haku. Lue lisää>>