FinSERN on yhdessä Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen kanssa valinnut vuoden parhaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsittelevän opinnäytetyön. Palkinnon saivat vuonna 2024 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuneet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet jalkaterapeutti Mira Piilonen ja sosionomi Hanna Salonen.
Opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia tukevien tiedolla johtamisen käytänteiden kehittämistä yhteiskunnallisissa yrityksissä. Voittaja julkistettiin 21.11.2024 järjestetyssä Yhteiskunnallisten yritysten päivässä.
Kilpailu oli tänä vuonna erittäin korkeatasoinen, ja siihen osallistui yhteensä seitsemän työtä. Opinnäytetyökilpailun raatiin kuuluivat erityisasiantuntija Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta, apulaisprofessori Helena Sjögren LUT-yliopistosta ja toimitusjohtaja Susanna Kallama Yhteiskunnallisten yritysten liitosta ARVO ry:stä.
– Aihe on erittäin ajankohtainen. Tutkimuksen kirjallinen viitekehys on hyvin rakennettu ja tutkimuksessa on käytetty keskeisiä tieteellisiä lähteitä. Aineisto on analysoitu hyvin ja tutkimusmenetelmävalinta on onnistunut työn tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan työ on erinomainen osoitus tutkimus- ja kehitysprosessin yhdistämisestä, summasi Harri Kostilainen voittajatyön valintaa.
Aineeton pääoma on yrityksen tärkein voimavara
Tieto on voimavara, jota organisaatiot hyödyntävät toimintansa strategisessa suunnittelussa. Liiketoimintaorganisaatiot ovat käyttäneet tiedolla johtamista jo vuosikymmeniä, kun taas terveys- ja hyvinvointialalla lähestymistapa on uudempi.
Yhteiskunnalliset yritykset kiinnostivat opinnäytetyön tekijöitä toimintaympäristönä ja kehitystyön kohteena. Niiden toiminnan avoimuus, läpinäkyvyys ja vahva arvopohja sekä tavoite luoda ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin hyödyntäen voitot tavoitteelliseen toimintaan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia muutoskyvykkyyteen.
– Kiinnostuksemme kohdistui erityisesti työhyvinvoinnin, työkyvyn tukemisen ja tiedolla johtamisen käytänteiden kehittämiseen, joista tarvitaan lisää tutkimustietoa, Piilonen ja Salonen kertovat.
Yksilöillä oleva osaaminen ja sen säilyminen organisaatioissa ovat yritysten menestystekijöitä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä vahvistaa työntekijöiden pysyvyyttä työssä on hyvä johtaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen, mikä korostaa tiedolla johtamisen kehittämistarvetta. Piilosen ja Salosen mukaan onnistunut tiedolla johtaminen on tiimityötä, jossa ymmärretään aineettoman pääoman olevan organisaation tärkein voimavara:
– Sen mahdollistaa arvostava ja osallistava johtaminen sekä käytäntöön jalkautetut toimintamallit, jotka tukevat tiedonhallintaa sekä etenkin avoimen, kohdennetun ja oikea-aikaisen tiedon jakamisen kaikilla organisaation tasoilla.
Arkisia toimintatapoja kaikkien hyödynnettäväksi
Kehitystyön tuloksena luotu toimintamalliehdotus jakaa tiedolla johtamisen viiteen osa-alueeseen: olemassa oleva tieto, tiedon jakaminen, kehittäminen, soveltaminen käytäntöön ja arviointi. Se tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja ja arkisia toimintatapoja tiedolla johtamisen toteuttamiseen eri osa-alueilla. Toimintamalliehdotusta voivat hyödyntää kaikki asemasta ja työtehtävästä riippumatta.
– Malli ohjaa kiinnittämään huomiota työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin, kuten avoimeen vuorovaikutukseen, osallisuuteen ja tiedonhallinnan selkeyteen. Johdon näkökulmasta malli korostaa vastuita ja toimia sekä auttaa luomaan käytänteitä, jotka edistävät työyhteisön toimivuutta, organisaation kehittämistä ja johtajuutta, kiteyttävät voittajat mallin hyödyntämistä käytännön työssä.
Tutustu Piilosen ja Salosen palkittuun opinnäytetyöhön Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen yhteiskunnallisissa yrityksissä: toimintamalliehdotus täällä.
Yhteiskunnallisen yritystoiminnan opinnäytetyökilpailu järjestetään vuosittain. Sen tavoite on tehdä teemaa tunnetummaksi opiskelijoiden keskuudessa sekä edistää suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten osaamista tieteen keinoin. Kilpailuun voivat osallistua yliopistojen maisteritutkintojen ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt. Opinnäytteen kielenä voivat olla kotimaiset kielet tai englanti.
Lisätietoja:
Harri Kostilainen, erityisasiantuntija, Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, harri.kostilainen@diak.fi
Hanna Salonen, hanna.e.salonen@gmail.com