”Small Acts, Big Changes: Connecting Social and Everyday Entrepreneurship” -seminaarin järjestivät Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osallistujia saapui Suomesta ja ulkomailta, muun muassa Irlannista.
Seminaariin oli hyväksytty 18 yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsittelevää tutkimuspaperia, jotka esiteltiin kehittämistyöpajoissa. Osallistujien omien tutkimusten kehittämisen ohessa keskusteluissa perehdyttiin niin tutkimuksen nykytilaan kuin tulevaisuuden mahdollisuuksiinkin.
Marginaalista valtavirtaan?
Seminaarin toisen päivän avasi Sophie Bacqin (Professor of Social Entrepreneurship, IMD Lausanne) keynote-puheenvuoro. Bacq on tutkinut yhteiskunnallista yrittäjyyttä jo vuodesta 2006. Hän kuuluu myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen akateemiseen kumppanuusryhmään.
Bacqin esitys tarjosi kiinnostavan katsauksen tutkimuksen kehitykseen kahden vuosikymmenen ajalta. Varhaisista käsitteiden määrittelyistä on siirrytty kohti monimutkaisempia kysymyksiä: vaikuttavuuden mittaamista, yhteiskunnallisten ja kaupallisten tavoitteiden yhteensovittamista sekä mission säilyttämistä toiminnan kehittyessä.
Tutkimusta tehdään yhä enemmän eri tasoilla. Yksilötasolla kiinnostavat esimerkiksi yhteiskunnallisten yrittäjien motiivit ja ajurit, kun taas yhteisötason tarkastelussa korostuu yhteistyön merkitys yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.
Vaikka yhteiskunnalliset yritykset eivät vielä ole valtavirtailmiö, ala on kasvanut huomattavasti: maailmassa toimii jo noin 10 miljoonaa yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät arviolta 200 miljoonaa ihmistä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on kehittää kestäviä liiketoimintamalleja, vahvistaa yrittäjien osaamista ja edistää yhteistyötä – tinkimättä yhteiskunnallisesta missiosta.
Julkaisuprosessit ja tekoäly puhuttivat paneelissa
Yrittäjyyden alan johtavien tiedelehtien päätoimittajien paneelikeskustelussa pureuduttiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimuksen julkaisemiseen liittyviin käytäntöihin. Keskusteluun osallistuivat professorit Friederike Welter (IfM Bonn), Ewald Kibler (Aalto), Maija Renko (Aalto) sekä Sophie Bacq (IMD Lausanne).
Keskustelussa pohdittiin muun muassa tekoälyn vaikutuksia tutkimus- ja julkaisuprosesseihin. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että vastuu tekoälyn vastuullisesta käytöstä kuuluu kaikille: kirjoittajille, arvioijille ja toimittajille. Hyviä käytäntöjä ja yhteisiä pelisääntöjä luodaan muun muassa päätoimittajien yhteisissä keskusteluissa.
Julkaisuprosessin kulusta panelistit nostivat esiin erityisesti tarpeen kerätä palautetta jo ennen artikkelin lähettämistä tieteelliseen julkaisuun. Arvioijien ei tulisi olla artikkelin ensimmäisiä lukijoita, ja palaute auttaa aina kehittämään tutkimusta oikeaan suuntaan. Mikään artikkeli ei ole täydellinen, vaan paranee toimitusprosessin aikana – tärkeintä on ottaa palaute vastaan ja reagoida siihen.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimusartikkelien määrä kasvaa jatkuvasti, ja erilaisille metodeille ollaan aiempaa avoimempia. Uusille laadukkaille tutkimuksille on myös kysyntää. Olennaista on tuntea oma tutkimusaihe hyvin ja ymmärtää, mihin ja miten oma työ vaikuttaa – vaikka pieneltäkin tuntuvassa mittakaavassa.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksesta seminaariin osallistui kuusi tutkijaa, ja järjestelyistä yhdessä Aalto-yliopiston kanssa vastannut professori Kaisu Puumalainen (LUT-yliopisto) oli erittäin tyytyväinen päivien antiin: ”Oli erityisen hienoa saada nyt ensimmäistä kertaa alan johtavat tutkijat maailmalta tänne kohtaamaan suomalaiset yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkijat eri yliopistoista. Vastaaville tilaisuuksille on selkeä tarve ja niitä tullaan varmasti järjestämään jatkossakin.”
Lue lisää yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimuksesta täältä
Teksti: Maarit Laakso