Seminaariin toivotti tervetulleeksi RYHTI-hankkeen projektipäällikkö Eeva Erkinjuntti. Hän taustoitti hanketta ja kertoi tapahtuman tavoitteista. Viralliset avajaissanat tulivat Europarlamentaarikko Katri Kulmunilta. Hän muistutti puheessaan suomalaisen ajatusmallin kokonaisturvallisuudesta perustuvan elinvoimaisiin alueisiin, ja juuri siksi ei kannata vähätellä sosiaalisen ja alueellisen tasa-arvon merkitystä, joiden parissa yhteiskunnalliset yritykset operoivat. Lapin maakunnalla on uniikki toimintaympäristö harvaan asuttuna alueena, jolla on upea luonto. Siksi on tärkeää uskaltaa ajatella yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia uusista näkökulmista.
Yhteiskunnallisilla yrityksillä strateginen rooli
Professori Kaisu Puumalainen LUT-yliopistolta ja YYO:sta määritteli mitä tarkoitetaan yhteiskunnallisella yrityksellä ja antoi arvioita siitä, miten yleinen ilmiö tämä on maailmalla niin Euroopassa kuin Suomessakin. Suomesta löytyy noin 5000 yhteiskunnallista yritystä. Hän kertoi ESEM-kyselyn pohjalta perustietoa siitä millaisia suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset ovat.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Lapin ja Kainuun aluekoordinaattori Tarja Asilainen kertoi Lapin yhteiskunnallisista yrityksistä tilastojen valossa sekä niiden mahdollisuuksista ja tunnistetuista haasteista. Lapissa on Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen datasivuston mukaan 148 yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät noin 1300 henkilöä. Valtaosa yhteiskunnallisista yrityksistä on aatteellisia yhdistyksiä ja ne toimivat terveys- ja sosiaalipalvelujen ja muun palvelutoiminnan aloilla. Liikevaihdolla mitattuna yhteiskunnalliset yritykset ovat pieniä, mutta ne ovat kasvuhalukkaita. Yhteistyön tekeminen sekä yhteiskunnallisten yritysten välillä että kanssa on kannattavaa, sillä Lapin yhteiskunnalliset yritykset voivat vastata alueellisiin haasteisiin, täydentää hyvinvointipalveluja. Niillä on myös hyödynnettävää osaamista.
Lapin liitosta kansainvälisten asioiden asiantuntija Kaarina Mäcklin puhui miten maakunnalliset strategiat tukevat yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Lappi-sopimus (2026-2029) ja Kestävillä innovaatioilla hyvinvoiva Lappi – Lapin älykkään erikoistumisen strategia (2023-2027) lähestyvät yhteiskunnallisia yrityksiä toimintatapana. Vaikka strategioissa ei käytetä yhteiskunnallinen yritys -termiä, strategioissa on useita mainintoja elementeistä, mitkä ovat keskeisiä yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä. Keskeisimpiä elementtejä ovat kestävä paikallistalous ja yhteisöllisyys. Harvaan asutuilla alueilla yhteisöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin, palvelujen ja elinvoiman luomisessa.
Skotlannissa matkailuyritykset keskeisiä yhteisölähtöisen yrittämisen muotoja
Kansainvälisen tervehdyksen lähetti professori Yvonne von Friedrichs MERSE-projektista. MERSE-projektin tarkoituksena on helpottaa yhteiskunnallisen yrityksen perustamista ja kehittämistä Northern Periphery and Arctic -ohjelman mukaisella maaseudulla. Päähaasteet maaseudun yhteiskunnallisille yrityksille ovat rahoituksen puute, oleellisten markkinoiden tavoittamattomuus sekä yhteiskunnallisen arvon osoittaminen markkinoille. Näitä haasteita on havaittavissa myös Lapissa.
Keynote puhujana esiintyi Ella Camille, kansainvälisten kumppanuuksien johtaja Social Enterprise Academy:sta. Hän kertoi Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemin menestyksen avaintekijöistä. Ne ovat olennaisia yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yhteisön voimaannuttamisen edistämisessä. Keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi yhteiskunnalliset innovaatiot, johtajuuskoulutus sekä rahoitus ja myönteinen politiikka yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyen. Skotlannissa matkailua pidetään yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden keskeisenä strategisena sektorina. Kun matkailuyritys on paikallisyhteisön omistama, matkailun tuottama taloudellinen hyöty jää yhteisön hyväksi.
Osuuskuntana lisää painoarvoa?
Anzelika Krastina ja Pia-Maria Lausas Ryhti-hankkeesta vetivät työpajan missä mietittiin toimintamalleja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemiseksi. Ia Poikulainen, kehityspäällikkö Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:stä ja YYO:sta alusti teemaan. Lapista löytyy erilaisia yhteiskunnallisia haasteita, jotka voivat olla ominaisia Lapin alueelle, kuten pitkät välimatkat ja asuntopula. Näille erilaisille haasteille mietittiin toimenpiteitä ja yhteistyökumppaneita. Yhteiskunnallisen yrityksen perustamisen neuvontaan kaivattiin lisää osaamista yritysneuvojille. Myös rahoitusmahdollisuuksiin tarvitaan lisää tietoa. Yhteiskunnalliset yritykset voisivat lisätä yhteisöllisyyttä alueilla, myös harvaan asutulla alueella ja turvata palvelut siellä. Yhteiskunnalliset yritykset voisivat tehdä yhteistyötä ja perustaa esimerkiksi osuuskunnan, jolloin niistä tulisi suurempi toimija markkinoille. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemiseksi.
Julkisissa hankinnoissa voisi suosia paikallista yrittäjää
Marko Palmgren, erityisasiantuntija Lapin Ammattikorkeakoululta puhui matkasta kohti kokonaiskestävää paikallistaloutta. Hän pohti sitä, kuinka saadaan raha pysymään alueella ilman, että se menisi etelään. Julkisten hankintojen hyödyntäminen paikallisesti on vastaus haasteeseen, sillä niissä voi liikkua isot määrät euroja. Yhteiskunnallisten yritysten kannattaisi osallistua enemmän kilpailutuksiin.
Työllisyyteen liittyen Lapissa on kohtaannon haasteita, joita yksittäiset hankkeet eivät kykene ratkaisemaan. Tähän tarkoitukseen on perustettu hankeperhe Sosiaalinen kädenjälki. Hankeperheen hankkeet tekevät yhteisiä toimia päämäärän saavuttamiseksi.
Tukea, palvelumuotoilua ja mahdollisuuksia
Paneelikeskustelussa pohdittiin toimivatko yhteiskunnalliset yritykset Lapin elinvoiman moottorina. Keskusteluun osallistuivat Seppo Selmgren omistajanvaihdoskoordinaattori Lapin yrittäjistä, Veijo Rauhala yrityskehittäjä Business Rovaniemeltä, Harri Väliranta Osuuskunta Uurton toimitusjohtaja ja Mari Jussila Tornion Työvoimalasäätiön toimitusjohtaja. Keskustelussa nousi esiin, ettei Lappi ole saari vaan globaalitoimija, joka tulee huomioida päätöksenteossa. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei ole vielä Lapissa tunnettu toimintamalli, mutta siinä nähdään potentiaalia. Yhteiskunnallisella yrityksellä tulee olla hyvä tukijalka ja yhteistyön tulee toimia, ettei toiminta lakkaa. Onneksi vaikuttajasijoittamisen määrä on kasvussa, mikä tukee osaltaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä.
Työmarkkinoilla on monia haasteita. Paneelikeskustelussa pohdittiin, että Lapissa toimijat saattavat olla kaavoihin kangistuneita. Erilaisissa palveluissa on paljon henkilöitä, jotka voisivat olla työmarkkinoilla. Osa-aikaisena työllistyminen pitäisi olla myös kannattavaa. Lisäksi palkkatuen haasteet on huomattu pienissä osuuskunnissa. Kunnilla on suuri merkitys toiminnan suuntaamisessa alueella. Kuntien tulisi budjetoida enemmän rahaa korjaaviin toimenpiteisiin eikä vain työttömistä kertyviin sakkomaksuihin.
Elinvoimaa yhteiskunnallisilla innovaatioilla
Yhteiskunnallisia innovaatioita edistämällä saadaan Lappiin elinvoimaa. Yhteiskunnalliset yritykset voivat kokeilla uusia esimerkiksi kiertotalouden ideoita ja myydä ne eteenpäin uudelle yrittäjälle. Tällöin saadaan uusia yrityksiä ja lisää ihmisiä työllistettyä. Myös jo olemassa olevan yrityksen ostaminen tai osuuskunnan jäseneksi liittyminen nähtiin vaihtoehtoina edistää elinvoimaa.
Kulttuurinen muutos tulee huomioida jo kasvatuksessa. Koulujen oppisisällöissä tulisi huomioida yhteiskunnalliset toimijat ja kiertotalous, jotta saataisiin tulevaisuuden yhteiskunnallisia osaajia.
Paneelissa summattiin, että yhteisiskunnallinen yrittäjyys tarvitsee tuekseen asennemuutosta. Yritystukien tulisi huomioida myös yhteiskunnalliset yritykset, sillä yritykset pyörittävät yhteiskuntaa. Yhteiskunnallisten yrityksien tulisi hyödyntää palvelumuotoilun keinoja toiminnan kehittämiseen ja toiminnan kannattavuuden huomioimiseksi. Keskustelijat näkivät, että Lapissa on valtavasti potentiaalia sekä toivoa.
Yhteistyöllä vastauksia alueen elinvoiman haasteisiin
Päivä päättyi keskusteluun: onko Osuuskauppa Arina yhteiskunnallinen yritys. Katja Savilakso Lapin Prismojen johtaja kertoi Osuuskauppa Arinan toiminnasta, jossa on paljon yhteiskunnallisia piirteitä. Osuuskauppa Arina on Lapin suurin työllistäjä noin 3000 työllisellä. Se on tekemässä myös valtavia investointeja Pohjois-Suomeen ja lisäksi heillä on tukihaku meneillään muun muassa urheilu- ja nuorisojärjestöille. Osuuskaupan omistajat pääsevät vaikuttamaan edustajiston vaaleissa. Lisäksi Osuuskauppa Arinan tavoitteena on oman toiminnan ja arvoketjun päästöjen nollaaminen vuoteen 2050 mennessä.
Vaikka yhteiskunnallinen yrittäjyys terminä ja toimintamallina on vielä Lapissa vieras, on siinä valtavasti potentiaalia vastata alueen elinvoiman kysymyksiin. Haasteissa toistuivat rahoitukseen liittyvät kysymykset sekä Lapin erityispiirteet. Lapin yhteiskunnalliset yritykset voivat vastata näihin alueellisiin haasteisiin, täydentää hyvinvointipalveluja ja niillä on hyödynnettävää osaamista esimerkiksi työllistämiseen liittyen. Yhteistyön tekeminen on tärkeää monella eri tasolla, jotta saadaan vaikuttavampia yhteiskunnallisia innovaatioita tukemaan alueen elinvoimaa.
Tapahtuman järjestämisessä mukana olivat myös Hospitality experience desing project -kurssin Degree program in tourism -tutkinnon opiskelijat. He olivat järjestäneet aulaan kestävän ja vastuullisen liiketoimintaan liittyviä tehtäviä sekä vastasivat myös kahvituksesta sekä sisustuksesta. He olivat tehneet esimerkiksi kestäviä kukka-asetelmia paperista. Ryhmä koostui kansainvälisen matkailun opiskelijoista ja vaihto-opiskelijoista.
Ryhti-hanke
Rakenteet yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle Lappiin, tuttavallisemmin Ryhti-hanke, pyrkii lisäämään tietoa ja osaamista yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Lapissa. Hanke järjestää webinaareja ja tapahtumia, tuottaa videoita ja podcast-jaksoja, luo oppaita sekä rakentaa koulutusmoduleita eri kohderyhmille, jotta yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen olisi entistä helpompaa Lapissa. Päätoteuttaja on Lapin yliopisto ja osatoteuttajina toimivat Lapin ammattikorkeakoulu Oy sekä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Ryhti-hanke toteutetaan 1.10.2023-30.4.2026 ja se on Euroopan sosiaalirahasto+ osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (kokonaisbudjetti 469 251€). Hankkeesta voit lukea lisää sen kotisivuilta vaikuttavalappi.fi
Kirjoittaja Tarja Asilainen. Hän toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Lapin ja Kainuun aluekoordinaattorina.
Kuvat: Kyle Miller
