– Teemme työtä asiakkaiden kanssa, joiden toiminnassa on hyvä missio. Se voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Hyviä ja meidän arvojemme mukaisia juttuja, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja yritysidean alkuun pannut Sami Hakkarainen.
Kreatos Films on erikoistunut yhteiskunnallisiin ja sosiaalisen vaikuttamisen videosisältöihin. Yritys haluaa tehdä työtään asiakkaiden kanssa, jotka haluavat muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa kestävän kehityksen mukaisesti.
Hakkarainen toimii osuuskunnassa käsikirjoittajana, ohjaajana, kuvaajana ja tuottajana. Hän hallinnoi projekteja, organisoi tuotantoja, etsii esiintyjät ja paikat sekä suunnittelee kuvauksia ja ohjaa niitä.
Halu vaikuttaa
– Yhteiskunnallisen yrityksen perustamisen taustalla oli vahvat emotionaaliset ja anarkistiset tendenssit. Kyse ei ollut mistään markkinointikeinosta, vaan aidosta halusta tehdä asiat toisella tavalla kuin yleensä, kertoo Sami Hakkarainen.
– Nykyisin perustetaan perhe, ostetaan asunto ja otetaan laina. Sen jälkeen tarvitaan työ, joka tuottaa riittävästi, jotta elämäntapa voidaan säilyttää. Emme halunneet tällaista tulevaisuutta, vaan käyttää taitojamme siihen, että teemme jotain merkityksellistä, avautuu Hakkarainen.
– Meidän mielestämme onnellisuuden ja merkityksellisyyden kannalta on tärkeää, että voi päättää omasta elämästään ja ajastaan. Jos näin ei ole, lopulta koskaan ei voi tehdä sitä, mitä oikeasti on halunnut. Tähän liittyy myös ekologisuus. Sosiaalista arvoa ei tule hakea kulutuksesta vaan päinvastoin siitä, että elää vähemmällä, perustelee Hakkarainen.
Hän ei jaa edellisten sukupolvien käsitystä jatkuvasta talouskasvusta hyvän elämän tai hyvinvointiyhteiskunnan perustana.
– Nyt meillä on käsissämme ilmastomuutos. On luotava uudet arvot. Meille yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa sitä, että keskeiset eettiset valinnat tehdään arjen toiminnoissa. Siinä päämäärä ei pyhitä keinoja.
Osuuskunta sopivin yhtiömuoto
Sami Hakkarainen ja hänen ystävänsä Aaro Aho olivat miettineet pitkään yhteiskunnallisiin asioihin keskittyvää videotuotantofirmaa. He päättivät laittaa Facebookissa kutsun kaikille, joita asia kiinnostaisi. Yhteiskunnallisen yrityksen yhtiömuodoksi valikoitui lopulta osuuskunta, jossa on nyt kahdeksan jäsentä.
Osuuskunnassa eri henkilöiden osaamisen yhdistäminen onnistui ilman suurta aloituspääomaa ja yritystoiminta saatiin nopeasti, mutta turvallisesti alkuun.
– Emme halunneet ottaa lainaa, vaan jokainen toi yritykseen omat välineensä ja ohjelmistot, joilla ensimmäiset videokeikat saatiin alkuun.
– Halusimme oppia lisää tekemisen kautta ja osuuskunnan perustamismaksukin tuntui kevyeltä, kertoo Hakkarainen.
Toisaalta työosuuskunnalla jäsenet varmistivat myös sen, että jos töitä ei olisi heti riittävästi, osuuskunnan jäsenyys ei välttämättä estäisi esimerkiksi sosiaaliturvaa. Hakkarainen kuitenkin painottaa, että myös yhteiskunnallisella yritykselläkin pitää olla liikevaihtoa riittävästi niin, jotta kulut saadaan katettua ja kaikki osapuolet saavat riittävästi toimeentuloa.
Paljon selvittämistä
Sami Hakkarainen kertoo, että osuuskunnan perustaminen ei ollut helppoa.
– Olisipa joku kertonut selkeästi, mitä viranomaiset odottavat meiltä osuuskuntana, millaisia lakeja meihin kohdistuu ja mitä ne käytännössä tarkoittavat.
– Tietoa oli saatavilla paljon, mutta eri tahot puhuivat samasta asiasta eri painotuksilla ja oli hankala saada selvyyttä siitä, mitä mikäkin asia tarkoittaa, kertoo Hakkarainen.
Hän olisi kaivannut selkeää tietopakettia, jossa olisi kerrottu myös sairaus- ja eläkevakuutuksista, sosiaaliturvasta ja rahoituksesta. Tärkeä kysymys oli myös työosuuskunnan ja laskutusosuuskunnan rajanveto, tai milloin pitää maksaa työnantajan ja milloin yrittäjäeläkettä.
– Uuden osuuskunnan voi olla hankala saada ulkopuolista pääomaa. Meillä oli sikäli hyvä tilanne, että jäsenillä oli omasta takaa riittävästi kalustoa, jolla ensimmäinen videosarja saatiin myydyksi. Sen jälkeen on investoitu lisää sitä mukaan kun on saatu tuottoja.
Työn ja yrittäjyyden käsitteet ahtaita
Sami Hakkarainen kertoo, että yhteiskunnallisen yrityksen perustamisen taustalla oli myös jonkinlainen protesti tavanomaista työn käsitettä kohtaan. Nykyiset määritelmät, jotka annetaan työlle tai yrittäjyydelle ovat Hakkaraisen mielestä aikansa eläneitä.
– Luovaa palvelutyötä tehdään usein projektiluonteisesti ja töitä tilataan pienin erin. Riippumatta siitä, oletko yrittäjä tai työntekijä, kaikki ovat tavallaan koko ajan etsimässä työtä. Ainoa objektiivinen tapa mitata työ, on eri osapuolten välillä oleva sopimus, pohtii Sami Hakkarainen.
– Mutta jos työtä pitää mitata sen mukaan, mikä tuottaa arvoa, silloin lopulta kaikki elämään liittyvät asiat vaikuttavat siihen ja pitäisi laskea mukaan. Näitä töitä ei saada siten, että jäädään odottamaan, että joku niitä minulle hankkii. Sen sijaan töitä saadaan erilaisten verkostojen ja eletyn oman elämän kautta, hän jatkaa.
Hakkarainen on kuitenkin jo havainnut pientä muutosta ajattelussa. Esimerkiksi ansiopäivärahan sitominen rahanmäärään eikä niinkään ajankäyttöön, on ollut siitä yksi merkki.
Kiinnostaako yhteiskunnallinen yrittäjyys?
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen neuvonta- ja ohjauspalvelut on avattu. Jos toimit yhteiskunnallisessa yrityksessä tai olet perustamassa sellaista, ota yhteyttä.
Jarmo Hänninen 040 766 0236, jarmo.hanninen@pellervo.fi
Tom Tarvainen 050 575 5690, tom.tarvainen@arvoliitto.fi
Tutustu myös Usein kysyttyihin kysymyksiin.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus palvelee yhteiskunnallista yritystoimintaa koko Suomessa. Osaamiskeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville yritysmuodosta tai toimialasta riippumatta.