Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen laatimassa politiikkasuosituksessa esitellään tavoitteita ja toimia, joilla vauhditetaan yhteiskunnallisten yritysten kykyä luoda uusi työpaikka 100 000 ihmiselle, erityisesti osatyökykyisille ja muille tukea tarvitseville tekijöille. Keinot ovat jo olemassa, eivätkä ne vaadi julkista lisärahoitusta nykytasoon verrattuna.
Avainasemassa on yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen sekä alkuvaiheen rahoituksen saatavuuden helpottaminen. Lisäksi julkisen sektorin on otettava aktiivinen rooli työllisyyden edistämisessä ja työn vastaanottamiseen liittyviä kannustinloukkuja on purettava.
Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset vaihtoehto työttömyydelle
Tällä hetkellä työvoimapalveluiden ylläpitoon käytettäviä resursseja on suunnattava uudelleen yhteiskunnallisille yrityksille, jotka tarjoavat työtä ja työllistymisen edellytyksiä parantavia palveluja.
Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset tukevat heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymistä monin tavoin, esimerkiksi osaamista kehittämällä, tuetulla työllä tai valmentamisella. Ne vähentävät työttömyydestä koituvia kustannuksia ja lisäävät hyvinvointia.
Työllisyysasteen nostoon tarvitaan sekä rakenteiden että asenteiden muutosta. Osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen vaatii työn sovittamista yksilöllisiin voimavaroihin. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on hyvät valmiudet kehittää työkykyä ihmislähtöisesti.
Muutoksen ytimessä neljä aluetta
Uusia tekijöitä ja ratkaisuja tarvitsevat erityisesti neljä kriittistä aluetta: sosiaali- ja terveysala, kiertotalous ja uudelleenkäyttö, uusia palveluja vaativa monipaikkainen Suomi sekä digivihreä siirtymä. Näillä kasvavilla aloilla toimii jo nyt merkittävä määrä yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka luovat laadukkaita työpaikkoja.
Yhteiskunnallisten yritysten toimintaan liittyvät kiinteästi avoimuus, työntekijöiden vahva osallisuus ja demokratia. Nämä työhyvinvointia lisäävät tekijät auttavat myös rakentamaan kestävämpää työelämää, jossa jaksetaan pidempään.
Esimerkiksi resurssipulasta kärsivällä sote-alalla toimii tällä hetkellä noin 900 yhteiskunnallista yritystä. Toimialalla on vahvoja näyttöjä yhteiskunnallisten yritysten luomista sosiaalisista innovaatioista ja mahdollisuuksista parantaa ala pito- ja vetovoimaa.
Julkiset hankinnat tuottamaan sosiaalisia ja ekologisia hyötyjä
Julkinen sektori tekee hankintoja 47 miljardilla eurolla vuodessa. On tärkeää, että yhteinen raha käytetään siten, että se kannustaa yrityksiä toimimaan vaikuttavasti ja kestävästi. Julkisia hankintoja on kehitettävä painottamaan toiminnan myönteisiä vaikutuksia, esimerkiksi työllisyyttä tai ympäristökestävyyttä.
Yhteiskunnalliset yritykset luovat uusia sosiaalisia ja ekologisia innovaatioita ja ovat avainasemassa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisessä. Jotta ne voivat jatkossakin tuottaa hyötyä yhteiskunnalle, tarvitaan vaikuttavuusperusteisten hankintojen lisäksi myös rahoitusohjelmia, jotka tukevat työllistävien sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä.
Lue politiikkasuositus kokonaisuudessaan tästä.
Lisätiedot:
Kimmo Kumlander, toimitusjohtaja, Silta-Valmennusyhdistys ry
puh. 050 529 9675, kimmo.kumlander@siltavalmennus.fi
Jukka Lindberg, kehittämispäällikkö, Vates-säätiö sr
puh. 040 541 9493, jukka.lindberg@vates.fi
Tuija Oivo, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö
puh. 029 504 9040, tuija.oivo@gov.fi
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus palvelee yhteiskunnallista yritystoimintaa koko Suomessa. Verkostomaisesti toimivaa osaamiskeskusta koordinoi ARVO ry. Verkoston muut jäsenet ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Osuustoimintakeskus Pellervo, Silta-Valmennusyhdistys ja Vates-säätiö. Osaamiskeskus on osa Suomen hallituksen hyväksymää yhteiskunnallisten yritysten strategiaa sekä Työkykyohjelmaa. Sen toimintaa ohjaa ja rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö.