Rahallisen tuen lisäksi osatyökykyisen työntekijän työllistämiseen voi saada apua erilaisista työnantajalle tarkoitetuista palveluista. Tämä ammattilaisten apu pitää sisällään esimerkiksi avun eri tukien hakemiseen ja niihin liittyvään raportointiin.
Voit saada tukea osatyökykyisen henkilön työllistämiseen TE-toimistosta työhönvalmentajilta ja työkykykoordinaattoreilta. Nämä asiantuntijat auttavat sovittamaan yhteen työnhakijan ja hänelle sopivat työtehtävät. Osatyökykyinen henkilö voi tarvita henkilökohtaista tukea työllistymisessä ja työssä pysymisessä.
Työhönvalmentaja tukee työnantajaa ja työntekijää työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Hän etsii ratkaisuja, jos työtehtäviin tai työoloihin tarvitaan mukautuksia. Työhönvalmentajat etsivät ja räätälöivät työntekijälle sopivia työpaikkoja ja työtehtäviä sekä tukevat työnantajaa työsuhteen muodostamisessa ja mahdollisesti myös työsuhteen aikana. Työhönvalmentajat ovat työelämän, kuntoutuksen, palvelujärjestelmän ja asiakastyön ammattilaisia.
Tuki voi olla muun muassa:
Työhönvalmentaja tarjoaa henkilökohtaista tukea esimerkiksi työsuhteen alussa. Työhönvalmennuspalvelun käyttö on työnantajalle turvallinen ja helppo tapa rekrytoida osatyökykyisiä työnhakijoita. TE-palvelujen kautta saatavaa työhönvalmentajan tukea voi saada 50 tuntia vuodessa. Erilaisissa työhönvalmennuspalveluissa palvelun kesto ja kattavuus on voitu rajata myös toisella tavalla.
Työkykykoordinaattori hallitsee sosiaalietuudet, kuntoutusmahdollisuudet ja työllistymistä edistävät palvelut ja soveltaa niitä asiakkaan tarpeisiin. Hän on perehtynyt työkyvyn säilymistä edistävään keinovalikoimaan ja keinojen yhdistelmiin, olipa kyse tuki- ja liikuntaelinvaivoista, mielenterveysongelmista tai muusta työkykyä uhkaavasta syystä.
Työkykykoordinaattori on työelämän, työ- ja toimintakyvyn, palvelujärjestelmän ja asiakastyön ammattilainen. Koordinaattori myös vahvistaa ja pitää yllä työntekijän motivaatiota ja omatoimisuutta.
Työkykykoordinaattoreita toimii järjestöissä, säätiöissä, yrityksen henkilöstöpuolella, työterveyshuollossa sekä TE-toimistojen yrityspalveluista.
Työkokeilun aikana työnantaja ja työntekijä voivat molemmin puolin kokeilla työtehtävien ja uuden työntekijän soveltuvuutta toisilleen. Työkokeilu on työnhakijalle ratkaisu erilaisiin tilanteisiin. Työkokeilua voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, missä tehdään uramuutos terveydellisistä syistä, palataan töihin pitkän työttömyysjakson jälkeinen, tai halutaan lisätietoa työkyvyn muutoksesta. Työkokeilussa selvitetään, miten osaaminen ja työkyky soveltuvat kokeiltuun työtehtävään. Järjestäjä sopii työkokeilusta TE-toimiston tai Työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Työkokeilu ei ole työsuhde eikä siitä aiheudu järjestäjälle kustannuksia.
Työkokeilun pituus yhdessä yrityksessä on enintään 6 kuukautta. Työaika voi olla työntekijän tilanteen mukaan 1–5 päivää viikossa ja 4–8 tuntia päivässä. Jos kokeiltavissa tehtävissä tehdään tyypillisesti vuoro- tai viikonlopputyötä, voi työaika ajoittua myös näiden aikoihin. Työkokeilun kesto, tavoitteet ja työtehtävät sovitaan yhdessä yrityksen, työkokeilijan ja työkokeilun järjestäjän kanssa ja sen pohjalta tehdään kirjallinen työkokeilusopimus. Työkokeilusopimus tehdään yleensä 1–3 kuukauden mittaisena, jonka aikana työaikaa voidaan lisätä ja muokata. Parhaimmillaan työkokeilu päättyy työkokeilijan rekrytointiin ja mahdolliseen palkkatukeen.
Työkokeilu ei kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä. Työkokeiluun osallistuva ei ole myöskään työterveyshuollon piirissä. Työkokeilun järjestäjä vastaa työkokeiluun osallistuvan henkilön vakuutuksista. TE- toimisto/ Kuntakokeilu voi purkaa työkokeilusopimuksen esimerkiksi luvattomien poissaolojen tai työn sopimattomuuden takia. Työtehtävien opetteluun voidaan joissakin tilanteissa käyttää työkykykoordinaattorin tai työvalmentajan tukea.
TE-toimisto/ Kuntakokeilu ohjaa ja valvoo työkokeilua ja arvioi myös, voiko työkokeilusta koitua työnantajalle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua. Kilpailun vääristyminen estää työkokeilun järjestämisen.
Toimi näin:
Työkokeiluja järjestetään myös osana ammatillista kuntoutusta Kelan ja työeläkeyhtiöiden toimesta. Näiden työkokeilujen kesto ja ehdot ovat erilaiset. Lue lisää Kelan ja Työeläkelaitoksen sivuilta.
Tiedätkö hyvän tyypin, jonka haluaisit palkata mutta jolla ei ole vielä täyttä osaamista tehtävään? Voit kouluttaa yritykseesi osaavaa työvoimaa oppisopimuksella. Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, jossa opiskelija saa palkkaa työsuhteen ajalta. Työnantajalle ei tule oppisopimusopiskelijan rekrytoinnista ja kouluttamisesta muita suoria kustannuksia kuin palkka sivukuluineen. Oppisopimukseen voi hakea myös työntekijälle palkkatukea. Työtunteja yrityksen tulee tarjota vähintään 25 viikossa.
Työnantajalle voidaan oppisopimuksen ajalta maksaa koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta. Koulutuskorvausten suuruus vaihtelee riippuen oppisopimuskoulutuksen sisällöstä ja suoritettavasta tutkinnosta. Se on 0–200 euroa kuukaudessa opiskelijaa kohden.
Vaihtoehtona voi olla myös tuettu oppisopimuskoulutus. Tuettu oppisopimus on oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tuki, esimerkiksi työhönvalmennus. Tuen tarve voi liittyä opintojen suunnitteluun, oppimisen haasteisiin, sosiaalisiin taitoihin tai elämänhallintaan. Tuella varmistetaan ennakoivasti, että oppisopimuksen tavoitteet saavutetaan. Myös tuettuun oppisopimukseen voi saada palkkatukea.
Hyvä tietää:
Toimi näin:
Tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat enemmän tukea opintoihinsa kuin työpaikkaohjaaja tai oppilaitoksen opettaja voivat normaalisti antaa. Tuettuun oppisopimusjaksoon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tuki, esimerkiksi opintojen suunnitteluun, oppimisen haasteisiin, sosiaalisiin taitoihin tai elämänhallintaan. Myös tuettuun oppisopimukseen voi saada palkkatukea. Tukea antaa työhönvalmentaja yhdessä työpaikan ja opiskelijan kanssa sovitulla tavalla.
Koulutussopimusjakso (ent. työssä oppiminen ja työharjoittelu) on työpaikoilla tapahtuvaa, toisen asteen ammatillisiin opintoihin kuuluvaa oppimista. Koulutussopimus tarkoittaa kirjallista määräaikaista sopimusta, jossa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, ja jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Koulutussopimuksella voidaan suorittaa tutkinnon osa tai osia. Opiskelija ei ole sopimuksessa työsuhteessa, jonka takia hänelle ei makseta palkkaa. Opiskelijan tulona on joko opintotuki tai työttömyysetuus. Koulutussopimus on työnantajalle tilaisuus esitellä omaa yritystä, tutustua opiskelijan osaamiseen ja kouluttaa mahdollinen tuleva työntekijä.
Koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta ei makseta korvausta työnantajalle. Koulutuksen järjestäjä ja työpaikan edustaja voivat kuitenkin sopia korvauksesta, jos opiskelija on vaativaa erityistä tukea tarvitseva. Koulutussopimuksen ajaksi opiskelijalle sovitaan työpaikalta työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaajan tehtävä on kertoa opettajalle osaamisen kertymisestä ja koulutussopimuksen noudattamisesta.
Erilaiset apuvälineet ja työelämätulkkauksen sekä kuljetuspalvelun kaltaiset palvelut ovat työntekijän oikeuksia, mutta ne monessa tilanteessa mahdollistavat työsuhteen solmimisen, eli ovat tärkeässä osassa osatyökykyisen työntekijän rekrytoinnissa myös työnantajan näkökulmasta.
Erilaisten apuvälineiden avulla työkyky voidaan palauttaa osin, tai kokonaan. Liikuntaelinrajoitteiden ja tunto- ja aistielinrajoitteiden kohdalla apuvälineiden merkitys voi olla huomattava. Kela voi järjestää ammatillisena kuntoutuksena apuvälineitä henkilölle, jolla on sairaus tai vamma, jonka takia opiskelu tai työn tekeminen ilman apuvälinettä ei onnistu tai olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Kelan kautta voi saada vaativia apuvälineitä, kuten suurennuslaitteet, erikoisnäytöt, erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet.
Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä kuljetuspalvelu siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. Matkojen järjestämisessä ei ole matkojen määrään liittyviä kuukausittaisia rajoituksia. Työmatkalla tarkoitetaan matkaa kotoa työpaikalle ja takaisin kotiin. Kuljetuspalvelu korvaa joukkoliikennettä, joka ei ole riittävän esteetöntä tai saavutettavaa vammaiselle henkilölle.
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu edistää kuulovammaisen, kuulonäkövammaisen tai puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tulkkauspalvelu on tarkoitettu niille henkilölle, joka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta.
Kela: Tarvitsetko tulkkauspalvelua?
Järjestöt, yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat tarjoavat monenlaista työllisyyspalvelua. Järjestöjen työllisyyspalvelut ovat yleensä maksuttomia. Järjestöistä saa vamma- ja sairauskohtaista tietoa esimerkiksi työkyvystä, apuvälineistä ja tukimuodoista. Palvelut on tarkoitettu myös työnantajalle.
