Bottom-Up – tarvelähtöistä ja matalan kynnyksen ohjausta työnhakuun

Bottom-Up on matalan kynnyksen toimintamalli, jossa työnhakijat saavat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa ilman ajanvarausta. Toiminnan keskiössä ovat osallistujalähtöisyys, helposti saavutettavat palvelut ja aktiivinen asiakasraatitoiminta, jonka avulla kohderyhmä osallistuu palvelun kehittämiseen. 

  • Kohderyhmä: Työttömät työnhakijat
  • Kehittäjä: Väentupa ry
  • Yhteistyökumppanit: kohderyhmä, julkiset palvelut, oppilaitokset ja yritykset
  • Toteutusaika: 2024–2026 
  • Rahoittaja: ESR+ 

 

Mallin esittely

Bottom-Up on työllistymistä edistävä toimintamalli, joka tarjoaa helposti saavutettavaa ohjausta ja neuvontaa työttömille työnhakijoille sekä työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille. Malli on kehitetty vastaamaan tilanteisiin, joissa henkilöllä on tarve selkeyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan, löytää reittejä työhön tai koulutukseen sekä saada tukea työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. 

Kohderyhmään kuuluu erityisesti henkilöitä, joiden työnhaku on pitkittynyt, jotka tarvitsevat tukea oman osaamisensa tunnistamiseen tai joille työelämän, koulutusjärjestelmän ja viranomaispalveluiden kokonaisuus näyttäytyy vaikeasti hahmotettavana. Monelle osallistujalle henkilökohtainen, helposti saavutettava ja luottamuksellinen tuki on merkittävä tekijä oman tilanteen eteenpäin viemisessä. 

Mallin keskeinen lähtökohta on osallistujalähtöisyys. Toiminta perustuu siihen, että osallistuja määrittelee itselleen sopivan tavoitteen ja saa yksilöllistä tukea tavoitteen saavuttamiseen. Asiakasraateja hyödynnetään aktiivisesti, jotta osallistujat voivat aidosti vaikuttaa toiminnan sisältöihin ja kehittämiseen. 

Keskeiset toimenpiteet

  • Walk-in-palvelupiste, johon voi tulla ilman ajanvarausta 
  • Yksilöllinen ohjaus ja neuvonta työnhakuun liittyvissä kysymyksissä 
  • Tuki CV:n ja työhakemusten laatimiseen 
  • Työhaastatteluihin valmistautuminen
  • Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen 
  • Koulutusvaihtoehtojen kartoittaminen
  • Tuki viranomaisasioinnissa
  • Ryhmävalmennukset 
  • Työnantaja- ja oppilaitosvierailut 
  • Säännöllisesti toteutettavat osallistuja- ja asiakasraadit 
  • Yhteistyö työllisyys-, koulutus- ja hyvinvointitoimijoiden kanssa 

Tavoitteet

  • Edistää osallistujien työllistymistä
  • Tukea opintojen aloittamista työllistymisen edistämiseksi 
  • Kannustaa ja tukea työnhaun käynnistämisessä 
  • Vahvistaa osallistujien kykyä tunnistaa oma osaamisensa ja mahdollisuutensa 
  • Tarjota helposti saavutettavaa, osallistujalähtöistä tukeatyönhaun eri vaiheisiin 
  • Mahdollistaa osallistujien aktiivinen rooli palveluiden kehittämisessä 

Tulokset

Vaikuttavuutta seurataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Määrällisinä mittareina tarkastellaan työllistyneiden, opintoihin siirtyneiden ja työnhaun aloittaneiden osallistujien määriä. Laadullista tietoa kerätään osallistujapalautteiden avulla.

Pilotointivaiheen tulokset:

Toimintaan osallistui 97 henkilöä, joista

  • 31 työllistyi
  • 14 siirtyi työkokeiluun
  • 10 aloitti opinnot
  • 2 käynnisti työnhaun

Rahoitus

Toimintamalli on kehitetty ESR+-rahoitteisessa Bottom-Up-hankkeessa. Jatkossa mallin juurtuminen ja laajempi käyttöönotto edellyttävät paikallista sitoutumista sekä resurssien varaamista matalan kynnyksen ohjauspalveluihin.

Mallin vahvuudet

  • Aidosti osallistujalähtöinen toimintatapa
  • Asiakasraateja hyödynnetään aktiivisesti ja systemaattisesti palveluiden kehittämisessä
  • Matalan kynnyksen palvelu ilman ajanvarausta
  • Hakeutuminen palveluun on helppoa ja nopeaa
  • Osaava henkilöstö mahdollistaa yksilöllisen, pitkäjänteisen ja luottamuksellisen ohjauksen
  • Vahva yhteistyö työllisyys-, koulutus- ja hyvinvointitoimijoiden kanssa
  • Mahdollistaa tuen tarjoamisen osallistujan omista tavoitteista käsin

Mallin käyttöönotossa tai skaalaamisessa huomioitavaa

  • Toimitilojen tulee olla esteettömät ja helposti saavutettavat
  • Matalan kynnyksen palvelupisteen sijainnilla on suuri merkitys palvelun tavoittavuudelle
  • Työparityöskentelyä suositellaan ruuhkatilanteiden hallitsemiseksi ja palvelun jatkuvuuden turvaamiseksi
  • Työntekijöiden on tunnettava hyvin paikallinen palveluverkosto ja palvelurakenne
  • Ohjaushenkilöstöltä tarvitaan dialogista, luottamusta rakentavaa ja ratkaisukeskeistä työotetta
  • Yhteistyö työllisyys-, koulutus- ja hyvinvointipalveluiden kanssa on toiminnan onnistumisen kannalta keskeistä
  • Asiakasraatien toteuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja, jotta osallistujien näkemykset voidaan aidosti huomioida toiminnan kehittämisessä