IPS-työhönvalmennus

Toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.

  • Kohderyhmä: Työikäiset mielenterveyden häiriöihin sairastuneet 
  • Kehittäjät: IPS-malli (Individual Placement and Support) perustuu Yhdysvalloissa 1990-luvulla kehitettyyn tuetun työllistymisen (Supported Employment) menetelmään, jonka tavoitteena on tukea mielenterveyshäiriöitä sairastavien työllistymistä nopeasti avoimille työmarkkinoille. Suomessa mallia koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 
  • Yhteistyökumppanit: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 
  • Hanke, jossa malli toteutettu: IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke 
  • Toteutusaika: 2020–2027 
  • Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 

Mallin esittely

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman IPS–kehittämishankkeen aikana IPS-työhönvalmennus on otettu käyttöön mielenterveyspalveluihin integroituna yli puolessa hyvinvointialueista. Työikäisten sosiaalipalveluihin integroituneena IPS-työhönvalmennusta on pilotoitu kuudella hyvinvointialueella. Hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset mielenterveyden häiriöihin sairastuneet. Aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa IPS-työhönvalmennusta on hankkeen aikana totutettu nimellä ”Laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus”. 

Mielenterveyden häiriöön sairastuneiden asiakkaiden parissa toimivat IPS-työhönvalmentajat ovat usein sosiaali- tai terveysalan ammattilaisia kuten psykiatrisia sairaanhoitajia tai toimintaterapeutteja. IPS-työhönvalmentajaksi voi kuitenkin ryhtyä monenlaisella pohjakoulutuksella. 

Asiakkaan tukena on IPS-työhönvalmentajan lisäksi psykiatrinen hoitotaho. Alueellisissa kokeiluissa on hankkeen aikana mallinnettu ne käytänteet, joilla tuetun työllistymisen näyttöön perustuva IPS -työhönvalmennus toteutuu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. 

Toimintaa vakiinnutetaan vuosina 2025–2027 osana sosiaali- ja terveysministeriön Terveydeksi-ohjelmaa. 

 

Keskeiset toimenpiteet

IPS-työhönvalmennus toteutuu tiimityönä, jossa IPS-tiimiin kuuluu vähintään kaksi työhönvalmentajaa ja yksi tiiminvetäjä. Keskeiset valmennusmenetelmät ovat yksilö- ja uravalmennus sekä työhönvalmennus. Lisäksi tärkeässä roolissa mallissa ovat työnantajayhteistyö, asiakkaan osaamisen kehittäminen ja kokemusasiantuntijuus.  

IPS-toimintamallissa käytössä on toipumisorientaation mukainen työote, jossa avataan asiakkaan tulevaisuusperspektiiviä. Hänen pysymistään tai palaamistaan yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi tuetaan esimerkiksi työnteon avulla.

Tavoitteet

IPS-työhönvalmennuksessa etsitään palveluun ohjautuneelle henkilölle työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Samalla vastataan työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen. Työtä voidaan tarvittaessa mukauttaa asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti.   

Mallin tavoitteena on mielenterveyden häiriöitä sairastavien henkilöiden työllistymisen ja työllisyyden sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Tavoitteena on myös, että ammattilaisten osaaminen lisääntyy ja vahvistuu. Laajempana tavoitteena on, että hyvinvointialueiden psykiatrisissa palveluissa rakennetaan työllistymisen tuen sekä psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluista toisiaan tukeva palveluprosessi. 

Tulokset

IPS-toimintamalli on kansainvälisesti tuottanut hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IPS-palvelun tuloksellisuus on kaksin- tai kolminkertainen verrokkipalveluihin nähden. Eurooppalaisella tasolla IPS-työhönvalmennuksen asiakkaista on työllistynyt keskimäärin 37 prosenttia, Suomessa parhaimmillaan jopa 46 prosenttia. 

Tutkimuksissa IPS-työhönvalmennukseen osallistumisen on lisäksi todettu tuottavan myönteisiä vaikutuksia työnhakijoiden psykososiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi työllistyminen palkkatyöhön voi vähentää henkilön tarvetta muille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. 

Vaikuttavuutta on mitattu THL:n on tuottamilla lomakkeilla: uraprofiili, A-, B- ja C-lomakkeet, joista viimeisin tehdään työllistymisen yhteydessä. THL on seurannut hankkeen työllisyysastetta ja raportoinut siitä kuukausittain. Mallin ”fidelity-arvioinneissa” on kartoitettu seurannan toteutumisen laatua. 

Mallin vahvuudet 

  • Asiakkaan mielenkiinto, voimavarat ja osaaminen ohjaavat toimintaa 
  • Toimintamalli on kansainvälisesti tuottanut hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa
  • Mallin kustannusvaikuttavuudesta on näyttöä 

Mallin käyttöönotossa tai skaalaamisessa huomioitavaa

  • Malli on käytössä käytännössä kaikissa Euroopan maissa ja sen pyrkimyksenä on olla skaalattava.  
  • Malli sopii myös muille asiakasryhmille, kuten erilaisten sosiaalipalvelujen asiakkaille ja henkilöille, joilla on kroonisia kipuja. 
  • IPS-työhönvalmentajien tulisi voida keskittyä kokopäiväisesti työhönvalmentamiseen.  
  • On hyvä muistaa, että hyvien tulosten saavuttaminen vaatii uskollisuutta menetelmälle. 
  • IPS-toimintamallin käyttöönoton avaintekijöitä psykiatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa ovat organisaation johdon ja työyhteisön tahtotila sekä riittävät resurssit. Lisäksi tärkeää ovat toimiva asiakasohjaus, IPS-työhönvalmentajien pääsy osaksi moniammatillista työyhteisöä sekä heidän hoitotyöstä erillinen työnkuvansa.  
  • IPS-työhönvalmentajien integraatio sosiaalihuoltoon tai muuhun asiakkaiden pääasialliseen palveluun on keskeinen mallia laajennettaessa muiden kohderyhmien parissa työskentelyyn.