Keijo-kokemusasiantuntija koulutusmalli

Koulutuksessa hyödynnetään ryhmään kuuluvien kokemusasiantuntijuutta päihteistä irtautumisesta ja rikoksettomaan elämänhallintaan selviytymisestä.  

  • Kohderyhmä: Rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt, joiden oma toipuminen on edennyt ja joiden tavoitteena on suunnata kohti koulutusta ja avoimia työmarkkinoita  
  • Kehittäjät: Valo-Valmennusyhdistys ry yhdessä Silta-Valmennusyhdistyksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.  
  • Yhteistyökumppanit: Erilaiset välityömarkkinatoimijat, etenkin paikalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt, työnantajat. 
  • Hanke, jossa malli kehitetty: KEIJO kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta -hanke  
  • Toteutusaika: 2018–2020  
  • Rahoittaja: Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)  

Mallin esittely

Toimintamalli on syntynyt ja räätälöity rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijuuden ja -toiminnan edistämiseksi. Tälle kohderyhmälle kohdennettua kokemusasiantuntijakoulutusmallia ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Monet kohderyhmän edustajat haluavat tulevaisuudessa työllistyä alalle. Kokemusasiantuntijakoulutus edistää jo itsessään työllistymistä, mutta antaa myös valmiuksia opiskella sosiaali- ja terveysalan tutkintoja. Toimintamallissa kokemusasiantuntijakoulutukseen valikoituu valmentautujiksi rikos- ja päihdetaustaisia, joiden oma toipuminen on edennyt siten, että henkilö on valmis hyödyntämään omaa kokemustaan toisten hyväksi. Valikoituminen koulutukseen tapahtuu ammattilais-kokemusasiantuntija -työparin haastattelun kautta.  

Koulutus koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen tapahtuu joko muodollisessa tai epämuodollisessa ympäristössä. Epämuodollisen oppimisympäristön tarjosi hankkeen aikana Silta-Valmennuksen ja Valo-Valmennuksen kuntoutusta ja työpajatoimintaa sekä verkkokurssiympäristöä yhdistävä oppimisympäristö. Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt pohjautuvat toteutuksesta riippuen joko ammatillisen kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon tutkinnonosaan ”Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen” tai rikosseuraamusalan sosionomiopintojen (AMK) opintojaksoon ”Kokemusasiantuntija rikosseuraamusalalla”. 

Keskeiset toimenpiteet

Koulutuksen aikana keskeistä on vertaisryhmä, joka tarjoaa osallistujille peilin oman menneisyyden käsittelylle, toipumiselle ja rikollisuudesta irrottautumiselle. Koulutuksen vertaisryhmä tukee yksilöiden mahdollisuuksia olla oma itsensä ja tarjoaa onnistumisen kokemuksia. Koulutusta toteutetaan osin toiminnallisia ja luovia menetelmiä hyödyntäen. Luovien menetelmien avulla valmentautujat voivat myös vahvistaa omaa tapaansa ilmaista asioita sekä oppia vuorovaikutustaitoja.   

Koulutuksen kesto epämuodollisessa oppimisympäristössä vakiintui 10 viikkoon. Lähiopetusta hankkeen aikana oli kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Viikkojen rytmitys antoi valmentautujille aikaa prosessoida alkuviikosta käytyjä asioita. Lähiopetuspäivien lisäksi koulutus sisältää itsenäistä työskentelyä oppimispäiväkirjan, kotitehtävien sekä ryhmänohjauksen ja oman tarinan työstämisen muodossa. Hankkeen päättymisen jälkeen koulutuksen kesto on vaihdellut 8–12 viikon välillä. Lähiopetuspäivien määrä on vaihdellut 1–2 välillä, sillä toimintamallin verkkokoulutusympäristöä on edelleen kehitetty ja laajemmin käyttöönotettu osana koulutusta.   

Koulutuksen toinen, jälkimmäinen osa on työharjoittelujakso, jonka valmentautuja voi suorittaa esimerkiksi työkokeilulla tai palkkatuella. Koulutukseen sisältyvällä yksilövalmennuksella on iso rooli sekä työharjoittelujakson että jatkopolun suunnittelussa ja arvioinnissa. Tarvittaessa yksilövalmentaja tule mukaan työpaikalle ja auttaa valmentautujaa alkuun työyhteisössä. Tärkeä osa työharjoittelua on myös yhteistyö työnantajien kanssa sekä työnantajille tarjottava neuvonta liittyen esimerkiksi eri tukimuotoihin. 

Koulutuksen lisäksi toimintamallissa olennaista on tiivis yhteistyö ympäröivään yhteiskuntaan ja työnantajiin. Seminaarien ja erilaisten tapahtumien järjestäminen antavat valmentautujille hyvää kokemusta tuleviin tehtäviin kokemusasiantuntijana sekä mahdollisuuden tavata laajasti alan toimijoita ja myös yhteiskunnallisia vaikuttajia.  

Erityisen merkittävää on työpaikkojen ja osallistujien yhteensopivuuden analyysi. Yksilöllisten ominaisuuksien ja vahvuuksien tunnistaminen suhteessa mahdollisiin tehtäviin on olennaista. Onnistumisen näkökulmasta on tärkeää, että tehtävät ovat sopivasti mitoitettuja ja työyhteisö sopiva sinne tulijalle. Yksilövalmentajan, valmentautujan sekä työharjoittelupaikan kesken analysoidaan valmentautujan osaamista, mahdollisia haasteita ja sitä, millä tavoin lisäosaamista tai tarvittavia taitoja voitaisiin hankkia.  

Tavoitteet

Keijo-kokemusasiantuntijakoulutusmallin tavoitteena on kehittää kokemusasiantuntijuuteen perustuva koulutus- ja tukikokonaisuus rikos- ja päihdetaustaisille henkilöille, joiden toipuminen on edennyt ja jotka ovat valmiita hyödyntämään omaa elämänkokemustaan toisten tukemisessa.  

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa osallistujien osallisuutta, toimintakykyä, työelämä- ja vuorovaikutustaitoja sekä ammatillista identiteettiä, tukea rikoksetonta ja päihteetöntä elämänhallintaa sekä edistää siirtymistä koulutukseen, työelämään ja avoimille työmarkkinoille yksilöllisen ohjauksen, vertaisryhmätoiminnan ja työhönvalmennuksen avulla. 

Tulokset

Hankkeen aikana koulutuksen loppuun käyneistä osallistujista työllistyi 38 %. Luvussa ovat mukana kaikki työsuhteet: palkkatuettu työ, osa-aikatyö, määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Lisäksi 6 % siirtyi oppisopimusopiskelijoiksi ja 9 % koulutukseen.

Hankemateriaalien perusteella yksilöllinen ohjaus ja työhönvalmennus osallistujien työllistymisen tukemiseksi ja sopivan työpaikan löytämiseksi näyttäytyi tulosten kannalta olennaisena. Jokaisen onnistuneen työllistymispolun takana on yksilöllisen tarpeen mukaan räätälöityä tukea, jossa osallistujia on tuettu omien vahvuuksien tunnistamisessa, valmistautumisessa työhaastatteluun tai perehtymisessä työtehtäviin työpaikalla.  

Mallin vahvuudet

  • Tiivis yhteistyö ympäröivään yhteiskuntaan ja työnantajiin edistää osallistujien jatkopolkujen rakentamista. 
  • Koulutus koostuu oppisisältöjen lisäksi toipumisprosessin ohjatusta läpikäynnistä sekä tiiviistä työhönvalmennuksesta.  
  • Mallin idean on luonut itse kohderyhmään kuuluva henkilö ja malli kokonaisuudessaan perustuu osallistujien keskeiseen rooliin kehittämistyössä.  

 

Mallin käyttöönotossa tai skaalaamisessa huomioitavaa

  • Maantieteellisesti koulutus on siirrettävissä ja siirretty, vaatii kuitenkin paikallisia aktiivisia yhteistyökumppanuuksia työnantaja- ja oppilaitosyhteistyön osalta.   
  • Toimintamallin runko ja ydin (vertaisuus, yksilövalmennus, työhönvalmennus) on siirrettävissä muihinkin kohderyhmiin, mutta koulutuksen sisältö vaatii muokkaamista.  
  • Koulutusta on toteutettu myös hybridimallina, mutta se ei ole arvioiden mukaan ollut yhtä vaikuttava toteutuksena kuin alkuperäinen lähitapaamisia (3 pv/vko) sisältävä toteutus  
  • Kohderyhmän puutteelliset digivälineet ja -taidot tuovat erityisen haasteen toteutuksen vaikuttavuudelle etenkin hybriditoteutuksessa.  

Rahoitus

Erilaisia hankerahoituksia, työvoimapoliittinen koulutus, integroituna AMK-opintoihin, useat toimijat toteuttavat mallia.