Kokonaisvaltainen työllistymisen tukimalli (Silta-Valo -malli)

Työllistyminen alkaa usein paljon ennen työpaikkaa. Silta-Valo-malli vahvistaa osallisuutta, toimintakykyä ja osaamista kokoamalla asiakkaan tarvitsemat palvelut yhdeksi sujuvaksi ja yksilölliseksi poluksi kohti koulutusta ja työelämää. 

  • Kohderyhmät: Henkilöt, joiden työllistymistä vaikeuttavat samanaikaisesti osaamiseen, toimintakykyyn, hyvinvointiin tai työmarkkinavalmiuksiin liittyvät haasteet: mm. pitkäaikaistyöttömät, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä henkilöt, joilla on mielenterveys-, päihde- tai rikostaustaan liittyviä työllistymisen esteitä. 
  • Kehittäjät: Toimintamallia on kehitetty Silta-Valmennusyhdistyksessä ja skaalattu ja kehitetty edelleen Valo–Valmennusyhdistyksessä vuodesta 2016 alkaen. 
  • Yhteistyökumppanit:  Työvoimaviranomaiset, hyvinvointialueet, kunnat, oppilaitokset, työnantajat, järjestöt, Kela, muut asiakkaan tarvitsemat julkiset ja kolmannen sektorin toimijat. Verkoston laajuus vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaan. 
  • Toteutusaika: Jatkuvaa toimintaa 
  • Rahoittaja: Liiketoiminnan tuotot, TKI-rahoitus, avustukset, oma varainhankinta   

Mallin esittely

Silta-Valo –malli on kokonaisvaltainen ja ekosysteeminen tukimalli, jonka tavoitteena on vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta, toimintakykyä, osaamista ja työllistymistä. Malli on kehitetty vastauksena tilanteeseen, jossa ihmisten tarpeet ulottuvat samanaikaisesti useille hallinnonaloille, mutta palvelujärjestelmä toimii usein erillisinä kokonaisuuksina. 

Mallin lähtökohtana on, että työllistyminen on usein seurausta pidemmästä prosessista, jossa vahvistuvat ensin arjen hallinta, hyvinvointi, toimintakyky, osaaminen ja luottamus omiin mahdollisuuksiin. Asiakkaalle rakennetaan yksilöllinen palvelupolku, joka voi sisältää osallisuutta vahvistavaa toimintaa, kuntoutumista, oppimista, valmennusta sekä työllistymistä tukevia palveluja. 

Toimintamallin keskeinen mekanismi on rinnallakulkeva työote. Asiakas saa henkilökohtaista tukea palveluiden tunnistamiseen, niihin hakeutumiseen ja niiden hyödyntämiseen. Tavoitteena ei ole ohjata henkilöä yksittäiseen palveluun, vaan rakentaa hänen tarpeitaan vastaava kokonaisuus yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asiakkaan eteneminen ei perustu ennalta määriteltyyn vaiheistukseen, vaan palvelukokonaisuus mukautuu hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa ja elämäntilanteeseensa.  

Mallin toteutus perustuu vahvaan verkostoyhteistyöhön ja alueellisten tarpeiden analysointiin. Mukana ovat esimerkiksi työvoimaviranomaiset, hyvinvointialueet, oppilaitokset, työnantajat, järjestöt ja muut paikalliset toimijat. Parhaimmillaan malli on osa paikallista ekosysteemiä. Keskeinen osa mallia on myös asiakkaiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. 

Keskeiset toimenpiteet

  • Osallisuus: etsivä työ, katutyö, matalan kynnyksen toiminnot, vertaisryhmät 
  • Kuntoutuminen: erilaiset kuntoutuksen palvelut, esim. päihdekuntoutus, kokemusasiantuntija- ja vertaistuki 
  • Oppiminen: perustaitojen lisääminen, oppimisvalmiudet, oppiminen epämuodollisessa oppimisympäristössä, vertaisoppiminen, tarpeenmukainen tuki ja ohjaus oppimis- ja koulutuspolulle, koulutukseen haku ja pääsy 
  • Työllistyminen: työhönvalmennus, työelämätaitojen parantaminen, työnhaun tuki, työnantajien tuki 

Tavoitteet

  • Vahvistaa asiakkaiden osallisuutta, hyvinvointia, toimintakykyä, osaamista ja työmarkkinavalmiuksia sekä luoda edellytyksiä koulutukseen ja työhön siirtymiselle.  
  • Ehkäistä palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta aiheutuvia katkoksia kokoamalla asiakkaan tarvitsemat palvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.  
  • Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä työelämään osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä rakentamalla yksilöllisiä ja joustavia polkuja kohti koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallista osallisuutta. 

Tulokset

  • Yksilön hyvinvointi: toimintakyvyn, osallisuuden, hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistuminen sekä luottamuksen lisääntyminen omiin mahdollisuuksiin. 
  • Työllisyys: koulutukseen hakeutuminen, työelämävalmiuksien vahvistuminen, työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai työmarkkinoille kiinnittymistä tukeviin ratkaisuihin sekä työssä pysymisen edellytysten vahvistuminen.  
  • Palvelujärjestelmätaso: palvelujen yhteensovittamisen paraneminen, monialaisen yhteistyön vahvistuminen, palvelukatkosten vähentyminen ja asiakkaan näkökulmasta sujuvammat palvelupolut. 
  • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: työelämään osallistumisen lisääntyminen, syrjäytymisen ehkäisy, resurssien vaikuttavampi kohdentuminen. 

Liiketoiminta- ja rahoitusmalli

Silta-Valo-malli perustuu laajaan rahoituspohjaan. Toimintaa rahoitetaan samanaikaisesti liiketoiminnan tuotoilla, avustuksilla sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksella. Laaja rahoituspohja mahdollistaa sen, että asiakkaan palvelupolku voidaan rakentaa joustavasti eri elämäntilanteisiin sopivaksi ilman, että tuki katkeaa hallinnollisten rajojen vuoksi.

Laaja rahoituspohja mahdollistaa myös uusien toimintamallien kehittämisen ja vaikuttavien käytäntöjen juurruttamisen osaksi pysyvää toimintaa. Samalla se edellyttää vahvaa johtamista, talouden hallintaa sekä eri toimintojen ja rahoituslähteiden läpinäkyvää eriyttämistä, jotta eri rahoittajien tavoitteet ja raportointivaatimukset voidaan täyttää. 

Mallin vahvuudet

  • Kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen lähestymistapa. Mallissa työllistymistä ei tarkastella yksittäisenä tavoitteena, vaan osana laajempaa prosessia, jossa vahvistetaan samanaikaisesti osallisuutta, toimintakykyä, osaamista ja työelämävalmiuksia.  
  • Vahva rinnallakulkeva työote sekä palvelujen yhteensovittaminen vähentävät palvelujärjestelmän pirstaleisuutta ja helpottavat asiakkaan pääsyä oikeiden palvelujen piiriin oikeaan aikaan. 
  • Laaja rahoituspohja mahdollistaa joustavan ja pitkäjänteisen tuen rakentamisen asiakkaan tarpeiden mukaisesti sekä uusien toimintamallien kehittämisen muuttuvien työmarkkinoiden ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. 
  • Paikallisen yhteistyön jatkuva vahvistaminen, ekosysteemisyys ja kyky yhdistää saman kokonaisuuden alle julkisen sektorin, oppilaitosten, työnantajien ja kolmannen sektorin osaaminen ja resurssit. 

Mallin käyttöönotossa tai skaalaamisessa huomioitavaa

  • On sovellettavissa erilaisiin toimintaympäristöihin, mutta sen onnistunut käyttöönotto edellyttää vahvaa verkostoyhteistyötä, yhteistä asiakaslähtöistä toimintakulttuuria sekä monialaista osaamista.  
  • Mallin toteuttaminen vaatii kykyä yhdistää palvelutuotanto, liiketoiminta, kehittämistoiminta ja kumppanuuksien johtaminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.  
  • Laajan rahoituspohjan hyödyntäminen lisää mahdollisuuksia rakentaa vaikuttavia palvelukokonaisuuksia, mutta samalla se edellyttää vahvaa taloushallintoa, toiminnan ja rahoituslähteiden läpinäkyvää eriyttämistä sekä kykyä vastata erilaisten rahoittajien tavoitteisiin ja raportointivaatimuksiin.  
  • Mallin juurruttaminen edellyttää lisäksi pitkäjänteistä sitoutumista, sillä luottamukseen perustuvat kumppanuudet, asiakkaiden osallistuminen sekä vaikuttavien palvelupolkujen rakentaminen syntyvät ajan myötä.