Yhessä natsaa!

Kehittämisympäristön ja kohderyhmän kuvaus

Yhessä natsaa! -mallia kehitettiin tilanteessa, jossa Varkauden seudulla oli runsaasti sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita. Alueella oli tunnistettu kohtaanto-ongelma, jossa työnhakijoiden osaaminen ei vastannut yritysten osaamistarpeisiin, ja lisäksi työnhakijoiden motivaatio työllistyä tietynlaisiin töihin oli heikko. Kohderyhmänä olivat alle vuoden työnhakijana olleet työttömät työnhakijat sekä muut henkilöt, joiden katsottiin hyötyvän mallin toimenpiteistä, sekä välillisesti työnantajat.    

Keskeiset menetelmät  

Mallin keskeisinä menetelminä ovat työllistävien yritysten työvoimatarpeiden ja työssä tarvittavan osaamisen tunnistaminen, ja samanaikaisesti työnhakijoiden segmentointi koulutuksen ja työkokemuksen mukaan. Työnantajien tarpeita kartoitetaan jalkautumalla ja soittamalla yrityksiin. Työnhakijoille puolestaan tehdään työhönvalmennuksessa osaamiskartoitus. Näin saadaan selville toimialoittain ne työnhakijat, joilla on riittävä osaaminen alan työtehtäviin ja ne, joiden osaamista tulisi täydentää. Kolmantena vaiheena on työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensovittaminen. Asiakkaita ohjataan työllistäville aloille suoraan tai koulutuksen kautta.  

Tavoitteet

Mallin tavoitteena oli poistaa kohtaanto-ongelmaa täsmäyttämällä työpaikkoja ja työnhakijoita ja ohjaamalla työnhakijoita aktiivisesti avoimina olleisiin työpaikkoihin. Tavoitteena oli myös osallistaa työnantajia työhakijoiden osaamisen kehittämiseen ja vahvistaa työllisyystoimijoiden ja työntantajien yhteistyötä. Lisäksi tavoiteltiin yhteisten toimintatapojen muodostamista työnantajien ja Varkauden alueen työllisyyttä edistävien toimijoiden välille.  

Tulokset

Malli saavutti hyvät työllistymistulokset, ja sekä työnhakijat että työnantajat olivat tyytyväisiä mallin toimintaan. Työnantajat saivat lisää tietoa palkkatuen hyödyntämisestä ja tukea sopivan työntekijän löytämiseen. Työnhakijat taas arvostivat nopeaa avun saamista ja työhönvalmentajan aktiivista yhteydenpitoa. Tiedonsiirto yritysten ja työllisyyden toimijoiden välillä parani. Reilun kaksivuotisen hankkeen aikana työllistyi 109 työnhakija asiakasta, joista 22 palkkatuen avulla. Koulutukseen ohjattiin 45 henkilöä. Työnhakijoiden ohjaamisessa olennaista oli yksilöllisten ohjauspolkujen rakentuminen, joihin eri työllisyystahot linkittyvät. Mallin kehittäjät toteavat, että työnhakijat tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja saattamista työllistymispolkunsa eri vaiheessa.  

Mallin vahvuudet:

• Kaksisuuntainen työvoiman ja työpaikkojen kohtauttaminen 
• Työpaikkojen osaamisvaatimusten huolellinen analysointi haastattelemalla työnantajia 
• Työntekijöiden yksilöllinen tukeminen työhön tai koulutuksen siirtymisessä työhönvalmennuksen ja osaamiskartoituksen avulla 

Mallin käyttöönotossa tai skaalaamisessa huomioitavaa:

• Ei sovellu vahvaa tukea tarvitsevien ryhmien työllistämiseen 
• Asiakkaiden saumattomat palvelupolut edellyttävät eri toimijoilta sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen. Yhteistyön tulisi olla kiinteää ja jatkuvaa.