Yhdistyksillä on toimintaympäristöstään paljon asiantuntemusta, joka mahdollistaa laadukkaiden palveluiden tarjoamisen tilaajille ja asiakkaille. Joissain tilanteissa yhdistyksen kannattaa eriyttää palvelutuotanto omaan yhtiöön, toiseen yhdistykseen tai säätiöön.
Palvelutoiminnan järjestäminen yhdistyksen sisällä vaatii taloushallinnolta ja johtamiselta tarkkuutta.
Yleishyödylliseen toimintaansa tukia saavan yhdistyksen on erittäin tärkeää varmistaa, että yleishyödyllisen toiminnan resursseja ei käytetä liiketoiminnassa: tulot ja menot tulee kohdistaa oikein.
Toiseen yhteisöön erottaminen johtaa aina toiminnan eriytymiseen erityisesti ajan kuluessa ja toiminnan kasvaessa. Strateginen palvelutuotanto kannattaakin usein säilyttää oman yhteisön sisällä.
Liiketoiminta myös muuttaa toiminnan luonnetta ja riskitasoa: mitä sanotaan yhdistyksen säännöissä, mitä sanovat yhdistyksen jäsenet?
Mikä on yhdistyksen liiketoimintaa?
Yhdistyksen liiketoimintaa voi olla esimerkiksi se, kun yhdistys myy tuotteita tai palveluja, jotka vastaavat samoilla markkinoilla toimivien yritysten tuotteita tai palveluita.
Suomessa esimerkiksi sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluja tuottaa noin 800 yhdistystä, eli vajaa 20 prosenttia kaikista tuottajista on yhdistyksiä tai säätiöitä (Peltosalmi 2020).
Yhdistyksellä voi olla eri syitä palvelujen tuottamiseen. Se voi edistää yhdistyksen strategisia tavoitteita tai sillä voidaan tavoitella rahoituspohjan vahvistamista. Yhdistyksellä on hyvä olla useampi rahoituslähde, jolloin yhden rahoituksen väheneminen tai päättyminen ei vaaranna yhdistyksen toimintaa.
Mitä riskejä palvelujen tuottamiseen liittyy?
Palvelutuotanto sisältää aina ainakin seuraavat riskit:
- Taloudellinen riski (halvin hinta on usein kilpailutusten keskeinen kriteeri)
- Kassariski (rahat tulevat merkittävästi sen jälkeen kun kustannukset ovat syntyneet, normaali viive 3-6 kk)
- Maineriski (pystytäänkö palveluja tuottamaan halvimmalla hinnalla niin laadukkaasti, että kokemus on myönteinen?)
Riskejä voi pienentää muun muassa varmistamalla hyvän maksuvalmiuden sekä tekemällä yhteistyötä muiden halukkaiden tarjoajien kanssa.
Ketkä ostavat järjestöjen palveluita?
Liiketoimintaa harjoittavat järjestöt tarjoavat palveluja suurelta osin julkisille toimijoille. Julkisten hankintojen määrä Suomessa on vuosittain yli 47 miljardia. Julkinen hankinta tulee kilpailuttaa, jos sen arvon arvioidaan ylittävän kynnysarvon. Kynnysarvo on tavaroissa, palveluissa ja suunnittelukilpailuissa 60 000 euroa ja sote-palveluissa 400 000 euroa. Palveluja hankkivat muun muassa hyvinvointialueet, kunnat, ELYt, valtion virastot ja Kela.
Julkisten hankintojen lisäksi järjestö voi tuottaa palveluja muille organisaatioille, yrityksille ja yksityishenkilöille.
Teksti: Eeva Salmi