Mihin suuntaan yhteisötaloutta tulisi viedä?

Yhteisötalouden toimijat täyttävät julkisen ja yksityisen tarjonnan väliin jäävää markkinaa ja luovat palveluita, joiden liiketoimintamalli ja ansaintalogiikka mahdollistavat kohtuuhintaisten palveluiden ja tuotteiden tarjoamisen. Yhteisötalous vahvistaakin hyvinvointiyhteiskunnan perustaa tukemalla heikommassa asemassa olevia. Yhteisötalouden organisaatiot tarjoavat lisäksi työpaikkoja ihmisille ja kerryttävät verotuloja valtiolle.


Monet yhteiskunnallisten yritysten ja muiden yhteisötalouden toimijoiden tuottamat palvelut ja tuotteet täydentävät julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluita tai muuten tukevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Julkinen sektori ja oikeastaan koko yhteiskunta hyötyvät yhteisötalouden toiminnasta, minkä vuoksi tietynlainen positiivinen erityiskohtelu on perusteltua.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus pyrkii tukemaan yhteisötaloutta kokoamalla ja jäsentämällä tukipalveluita ja tietoa, joita eri tahot tarjoavat yhteisötalouden organisaatioille. Lisäksi osaamiskeskus tuottaa oppaita ja ohjeita sekä järjestää työpajoja. Tapahtumien painopisteenä on liiketoiminnan kehittäminen, uusien yhteiskunnallisten innovaatioiden synnyttäminen, ekosysteemien vahvistuminen ja kumppanuuksien rakentaminen. Osaamiskeskus tarjoaa myös ohjausta ja neuvontaa yhteiskunnallisille yrityksille ja kaikille yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Yhteisötalouden rakenteita pitää vahvistaa

Yhteisötalouden toimintaedellytyksiä tulisi kuitenkin vahvistaa myös taloudellisesti. Liiketoiminnan rakentaminen kestävälle pohjalle ei ole yksinkertaista etenkään, kun ratkotaan monimutkaisia sosiaalisia ja ekologisia haasteita. Tämän vuoksi yhteisötalouden toimijoilla on yleensä tavanomaisia yrityksiä haastavammat lähtökohdat kannattavan liiketoiminnan rakentamisessa. Usein yhteiskunnallisten yritysten tulovirrat koostuvat sekä julkisista avustuksista että markkinaehtoisten palveluiden tuotoista.

Taloudellisia toimintaedellytyksiä pitäisi vahvistaa verohelpotuksilla sekä perustamalla rahasto, joka tukisi yhteisötalouden toimintaa ja yhteiskunnallista innovointia. Uuden rahaston lisäarvo syntyisi siitä, että nykyisiä hajanaisia ja hankalasti yhdistettäviä rahoituksia kanavoitaisiin uudella tavalla, jolloin uutta rahaa ei edes tarvittaisi. Rahastoon ohjattaisiin osa ministeriöiden valtionavustuksiin varatuista varoista.

Rahasto voisi edistää missiolähtöisyyttä ja tehostaa resurssien käyttöä, kun eri hallinnonalat yhdessä ratkoisivat haasteita ilman siiloja. Tähän kokonaisuuteen voisi yhdistää vaikuttavuussijoittamista, jolloin mukaan saataisiin myös yksityistä pääomaa. Siiloutuminen tunnistetaan yleisesti haasteeksi, johon tulisi löytää ratkaisuja. Yhteinen rahasto voisi yhteisötalouden piirissä olla yksi tapa saada eri toimijat tekemään nykyistä tiiviimpää yhteistyötä.

Osaamiskeskuksen lisäksi tarvitaan poliittinen tuki

Systeemisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää organisaatioiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä laajalla rintamalla, jolloin hiljainen tieto ja hyväksi havaitut käytännöt ja toimintamallit leviävät laajalle. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on ottanut aktiivisen roolin ekosysteemien vahvistamisessa. Se järjestää esimerkiksi tapahtumia ja työpajoja, joissa ekosysteemin jäsenet voivat löytää yhteistyökumppaneita oman missionsa edistämiseksi.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on yksi keskeinen keino, jolla yhteisötalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan Suomessa. Yhteisötalouden potentiaalin täysimittaisessa hyödyntämisessä on olennaista, että sen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä ymmärretään laajasti myös päättäjien keskuudessa.

Osaamiskeskus toimii tällä hetkellä Euroopan unionin rahoituksella (ESR+). Euroopan komissio on korostanut jo pidemmän aikaa yhteisötalouden merkitystä eurooppalaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Komissio on eri tavoin patistanut ja tukenut jäsenmaita vahvistamaan yhteisötaloutta kansallisella tasolla.

Mikäli EU:n tuki ja rahoitus yhteisötaloudelle vähenisi tulevaisuudessa, korostuisi kansalliselta tasolta tulevan tuen merkitys. Yhteisötalous ei tietenkään kuihdu, vaikkei kukaan julkisen puolen toimija sitä tukisi, mutta sen merkitys ja vaikuttavuus epäilemättä vähentyisivät.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tukipalvelut vahvistavat ekosysteemiä ja lisäävät uusien yhteiskunnallisten yritysten perustamista. Lisäksi ne kasvattavat olemassa olevien yhteiskunnallisten yritysten toiminnan volyymiä ja edistävät yhteiskunnallisten innovaatioiden syntyä ja skaalaamista.

Yhteisötalouden kokonaisvaikuttavuutta lisätään varmistamalla, että sen piirissä on hyvät edellytykset luoda yhteiskunnallista hyvää. Ilman suunnitelmallista yhteistyötä ja poliittista tukea yhteisötalouden merkitys on marginaalisempi, ja onnistumiset ja hyödyt pistemäisiä. Nykyajan nopeasti muuttuvassa maailmassa kaivataan kipeästi yhteisötalouden kykyä parantaa ihmisten elinoloja liiketoiminnan avulla. Tämän ymmärryksen toivoisi olevan laajasti jaettua yli puoluerajojen.

Teksti: Farid Ramadan

Farid Ramadan toimii Kuntoutussäätiöllä kehittämispäällikkönä ja vastaa yhteisötalouden osaamisalueesta. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa hän työskentelee erityisesti yhteiskunnallisten innovaatioiden parissa.