Vaikuttavuus on sana, jota kuulemme nykyään kaikkialla – strategioissa, rahoitushauissa, hankkeiden arvioinneissa. Mutta mitä vaikuttavuus todella tarkoittaa, ja miten sitä voi johtaa tavalla, joka ei jää vain korulauseiden tasolle?
Avasin kevään YYO-webinaarissa vaikuttavuuden johtamista näkökulmasta, joka yhdistää strategisen ajattelun, tiedolla johtamisen ja yhteiskunnallisen muutoksen. On tärkeä ymmärtää, että vaikuttavuus ei ole vain muotisana – se on johtamismalli, joka ohjaa kohti merkityksellistä ja kestävää toimintaa.
Vaikuttavuus on hyvän tekemistä, mutta tiedolla
Vaikuttavuuden johtaminen voidaan kiteyttää yksinkertaisella mutta voimakkaalla tavalla: ”Tiedolla johdettua hyvän tekemistä.” Tämä ilmaisu korostaa kahta ydinelementtiä: tarkoituksellisuutta ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Vaikuttavuus ei synny sattumalta. Se edellyttää kirkasta ymmärrystä siitä, millaista muutosta halutaan saada aikaan yhteiskunnassa – ei vain sitä, mitä tehdään, vaan miksi se tehdään. Ilman tätä ymmärrystä organisaatiot voivat kyllä tehdä asioita tehokkaasti, mutta eivät välttämättä oikeita asioita.
Vaikuttavuuden johtaminen pakottaa pysähtymään peruskysymysten äärelle:
- Mikä yhteiskunnallinen tarve on toiminnan taustalla?
- Mikä on haluttu pitkän aikavälin muutos?
- Mitkä ovat ne konkreettiset vaikutukset, joita haluamme saada aikaan?
“Vaikuttavuuden johtaminen on tapa tehdä hyvää – viisaasti, tarkoituksellisesti ja vaikuttavasti.”
Vaikuttavuusketju – muutoksen rakenne
Vaikuttavuuden johtamista ei voi tehdä tyhjiössä. Se vaatii selkeää rakennetta. Tähän tarkoitukseen oivana työkaluna toimii vaikuttavuusketju – malli, joka jäsentää polun panoksista toimintaan, tuloksiin, vaikutuksiin ja lopulta vaikuttavuuteen.
Vaikuttavuusketjun vaiheet:
- Tarve: Mikä yhteiskunnallinen ongelma tai haaste on ratkaistavana?
- Vaikuttavuustavoite: Mikä on se hyvä, kestävä muutos, jota tavoitellaan?
- Panokset: Mitä resursseja ja osaamista toimintaan käytetään?
- Toiminnot: Mitä konkreettisia tekoja toteutetaan?
- Tulokset: Mitä tapahtuu välittömästi – kenet tavoitetaan, mitä syntyy?
- Vaikutukset: Miten ihmisten elämä, ympäristö tai yhteiskunta muuttuu?
- Vaikuttavuus: Onko toiminta saanut aikaan kestävää ja todennettavaa hyötyä?
Tämä malli ei ole vain raportointia varten, vaan se toimii myös johtamisen välineenä. Se auttaa kohdentamaan resurssit oikein, parantamaan toimintaa jatkuvasti ja tekemään näkyväksi sen, mitä usein ei nähdä – muutoksen yhteiskunnallisella tasolla.
Tiedolla johtaminen ja mittaaminen
Yksi vaikuttavuuden johtamisen keskeinen haaste on oikeanlaisen tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen. Vaikuttavuuden mittaaminen ei tarkoita ylettömän määrän indikaattoreita, vaan riittävää ja relevanttia tietoa, jolla voidaan aidosti ohjata toimintaa ja tehdä päätöksiä.
Mittaroinnissa ei riitä, että mitataan vain tuotoksia tai prosesseja – kuten kuinka monta ihmistä osallistui tai kuinka monta tuntia palvelua tuotettiin. Tarvitaan mittareita, jotka osoittavat vaikutuksia ja vaikuttavuutta: muuttuuko ihmisten tilanne, paraneeko hyvinvointi, vahvistuuko osallisuus?
Tähän tarvitaan myös asiakasymmärrystä. Palvelumuotoilun keinojen ja asiakaspolkujen visualisoinnin avulla voidaan konkretisoida, miten toiminta näyttäytyy ihmisille ja millaisia seurauksia sillä on heidän elämässään.
Vaikuttavuusperusteinen strategia – esimerkkinä Diak
Monille vaikuttavuus on vielä irrallinen elementti – lisäliite strategiaan. Diakonia-ammattikorkeakoulussa vaikuttavuus on nostettu strategian ytimeen. Diakin strategia rakentuu vaikuttavuusperusteisesti: korkeakoulun tehtävä on vaikuttaa eriarvoisuuden vähentämiseen Suomessa. Tämä tavoite on mallinnettu, siihen on asetettu mittarit, ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti.
Tämä esimerkki osoittaa, että vaikuttavuus ei ole vain mittaristo – se on organisaation syvä päämäärä, joka ohjaa toimintaa ja kehittämistä.
Vaikuttavuus syntyy verkostoissa
On tärkeä ymmärtää, että vaikuttavuutta ei voida tuottaa yksin. Tarvitaan yhteisvaikutusta – verkostoja, joissa organisaatiot jakavat mittareita, tietoa ja tavoitteita. Tämä tarkoittaa myös uudenlaista avoimuutta: toimijoiden on kyettävä puhumaan yhteistä kieltä ja avaamaan toimintansa myös muille.
Yhteisvaikuttavuus edellyttää koordinaatiota, yhteistä suuntaa ja sellaista dataa, joka ei ole vain oman organisaation hyödyksi, vaan toimii yhteiskunnallisen muutoksen moottorina.
Miksi vaikuttavuuden johtaminen kannattaa?
Vaikuttavuuden johtaminen ei ole ainoastaan eettisesti ja yhteiskunnallisesti perusteltua – se on myös tehokasta. Mallintamalla vaikuttavuutta organisaatiot voivat:
- Vähentää tehottomuutta ja päällekkäistä työtä
- Kohdentaa resurssit sinne, missä niillä on suurin vaikutus
- Todentaa oman työnsä merkitys ja arvo
- Luoda läpinäkyvyyttä ja luottamusta sidosryhmien suuntaan
- Lisätä työntekijöiden ja asiakkaiden kokemaa merkityksellisyyttä
Vaikuttavuuden johtaminen on sekä haaste että mahdollisuus. Se edellyttää rohkeutta tarkastella omaa toimintaa kriittisesti, tunnistaa sen tarkoitus ja rakentaa järjestelmät, jotka tukevat muutosta. Se kutsuu organisaatiot pois tuloskeskeisestä ajattelusta kohti strategista ja eettistä toimintaa, jossa kysytään: Miten teemme maailmasta parempaa – ja mistä sen näkee?
Liisa Björklund on vaikuttavuuden erityisasiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Teksti pohjautuu hänen puheenvuoroonsa YYO-webinaarissa 11.4.2025.
Koko webinaarin tallenteen voi katsoa täältä.
- Tutustu Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen ”Yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa yritystoimintaa” -itseopiskelumateriaaliin, joka antaa perustiedot vaikuttavuudesta sekä valmiudet suunnitella, johtaa ja arvioida yrityksesi vaikuttavuutta.
- Ilmoittaudu mukaan myös kevään toiseen 16.5. klo 9.00–10.00 järjestettävään ”Muutos on menestyksen mittari” – vaikuttavuuswebinaariin.