Toukokuussa 2025 tutustuimme Tanskan työllisyyskenttään. Tanskassa työllisyysasioista vastaa työministeriö ja käytännön toteutuksesta 98 kunnan työvoimatoimistot (Jobcenterit) kumppaniensa kanssa. Mukana ovat järjestöt, työmarkkinatoimijat ja yritykset. Työttömyystilanteita ratkotaan yksilöllisesti ja monipuolisin menetelmin.
Jobcenterien asiakkaat on jaettu 13 ryhmään tuen tarpeiden pohjalta. Työvoimapalvelut tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien työllistymistä tuetaan IPS-toimintamallin avulla (Individual Placement and Support).
Siirtymiä työttömyydestä työhön tasoittaa socialt frikort, jonka avulla sosiaalisesti heikossa asemassa olevat henkilöt voivat ansaita tietyn summan rahaa verovapaasti ja ilman, että se vaikuttaa heidän sosiaalietuuksiinsa. Järjestelmä helpottaa osa-aikaisten ansioiden ja työttömyysturvan yhdistämistä. Suoja-osan suuruus on jopa 5 800 euroa vuodessa.
Fleksjob-malli tarjoaa väylän tuettuun ja eläkettä kerryttävään työhön niille, joilla on pysyvästi alentunut työkyky. Toimintatavat ovat osa joustoturva-ajattelua (flexicurity), jossa yhdistyvät joustavat työmarkkinat, vahva sosiaaliturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka.
Kielenkäytöllä on tärkeä rooli: Tanskassa puhutaan ihmisten mahdollisuuksista ja aktiivisuudesta, ei pysyvistä statuksista. Työttömyyttä pidetään väliaikaisena tilana, johon liittyy oikeus tukeen ja aktivointiin. Ajattelun tulokset näkyvät: työttömyysaste on 2,6 %, mikä on yksi Euroopan alhaisimmista.
Yhteiskunnallinen yritys Væksthuset
Yksi työvoimatoimistojen kumppaneista on yhteiskunnallinen yritys Væksthuset. Sen liiketoiminta muodostuu mm. Jobcenterien ostamista työllisyyspalveluista. Væksthusetin tutkimuskeskus kehittää työllisyydenhoidon toimintatapoja yhdessä palveluntuottajien ja tutkimuslaitosten kanssa. Talon osaamiskeskus kouluttaa työelämän ammattilaisia, kuten työhönvalmentajia ja palveluohjaajia, ja tukee organisaatioita osaamisen ja toimintakulttuurin kehittämisessä.
Palvelut perustuvat yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen; työnhaun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Työllistymiset, työkokeilut ja harjoittelut tapahtuvat aina aidossa ympäristössä, yrityksissä Væksthusetin ulkopuolella.
Væksthusetin työ on käytännönläheistä ja ihmislähtöistä. Esimerkiksi oma koulutuskeittiö tarjoaa työyhteisön, jossa parikymmentä ihmistä oppii sekä ammatillisia että sosiaalisia taitoja. Samassa pihapiirissä Kööpenhaminassa on asunnottomien tilapäismajoitusta, kuntoutuspalveluja ja kestävän kehityksen yhteisöpuutarha kaupunkimehiläisineen.
Væksthusetin mallit ovat osoittautuneet niin toimiviksi, että niitä on otettu käyttöön Ruotsissa ja Norjassa.
Työ muotoillaan ihmiselle sopivaksi
Århusista käsin operoiva asiantuntijaorganisaatio Cabi toimii linkkinä työnantajien ja Jobcenterien välillä. Se tulee yrityksiä sosiaalisen kestävyyden toteuttamisessa. Cabi saa rahoitusta työministeriöltä, palvelutuotannosta, hankkeista ja säätiöiltä.
Yksi Cabin keskeisistä työkaluista on työn muokkaus (job carving) yksilön vahvuuksien ja työkyvyn mukaan. Työtehtävät pilkotaan osiin ja tunnistetaan ne suoritteet, joita voi tehdä osa-aikaisesti tai ilman laajaa ammattiosaamista. Tehtävät vaihtelevat yksinkertaisista ja helposti opastettavista töistä (esim. lajittelu, siivous) ammatillista pätevyyttä vaativiin (esim. hitsaus, kuljetus).
Työn muokkaus ei ole ainoastaan keino työllistää heikommassa asemassa olevia, vaan se on työnantajien resurssien optimointia ja vastaus työvoimapulaan. Menetelmä tuo joustavuutta niin työaikoihin kuin työn sisältöön. Suomessa työn muokkauksesta on saatu vastaavia kokemuksia mm. THL:n Iisisti töihin -hankkeessa.
Osallistavaa työelämää
Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka osoittaa, että osallistava työelämä on mahdollista, kun tahto, tuki ja työkalut ovat kunnossa. Työnhakija nähdään mahdollisuutena eikä ongelmana. Työttömyyteen on tarjolla ripeää apua esimerkiksi Væksthusetin tapaan. Työnantajille sosiaalinen vastuu tarkoittaa muutakin kuin hyvän tekemistä: se on strategista henkilöstöpolitiikkaa ja osa kestävää työllisyyttä. Tätä tavoitetta tukee Tanskassa Cabi.
Vaikka edes Tanskan malli ei ole täydellinen, voisi sen asenneilmastosta ja toteuttamisesta ottaa oppia Suomessa. Kun yritykset, julkinen sektori ja yhteiskunnalliset toimijat tekevät yhteistyötä, voi syntyä työelämä, jossa jokaisella on paikka ja merkitys.
Teksti: Veera Laurila & Ville Grönberg
Kirjoittajat työskentelevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimintakyky ja työllistymisen tuki -tiimissä, joka edistää heikossa asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Lukuvinkki! Lisätietoa Tanskan mallista Kuntaliiton julkaisusta: Tanskan työllisyysmalli eilen, tänään, huomenna – ja mitä Suomi voisi siitä oppia?