Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) laajensi vuoden 2023 alussa toimintaansa alueellisesti. Osaamiskeskuksella on ympäri Suomea aluetyöntekijöitä, jotka tukevat paikallisia yhteiskunnallisia yrityksiä kehittämään toimintaansa ja luomaan vahvempaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on juurruttaa kehittämisosaaminen ja kehittäminen aidosti alueille – sinne, missä muutos tapahtuu.
Yhteiskunnalliset yritykset eivät toimi tyhjiössä – niiden toimintaympäristö ulottuu julkisesta sektorista oppilaitoksiin ja paikallisyhteisöihin. Aluetyössä on kartoitettu yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden verkostoja, mutta myös laajemmin yhteisötalouden ekosysteemejä. Kartoituksissa on tunnistettu aktiivisia organisaatioita ja vaikuttajia, mutta myös alueellisia tarpeita ja haasteita, joihin yhteiskunnalliset yritykset voivat vastata.
Yhteiskunnalliset yritykset ovat monimuotoisia
Yhteiskunnalliset yritykset muodostavat laajan kirjon pieniä ja suuria toimijoita: osakeyhtiöitä, yhdistyksiä, säätiöitä ja osuuskuntia. Suuri osa niistä on järjestöpohjaisia, joiden muutoskykyä haastavat tällä hetkellä mm. rahoitusrakenteiden ja hyvinvointialueiden muutokset. Silti monessa yhteiskunnallisessa yrityksessä nähdään muutoksessa mahdollisuus. Useat ovat tarttuneet haasteisiin innovatiivisesti ja tähyävät myös kasvuun. Näillä yrityksillä on kyky tunnistaa yhteiskunnallisia ongelmia ja tarjota niihin uusia ratkaisuja – oli kyseessä sitten osatyökykyisten työllistäminen, nuorten osallisuus tai ekologisesti kestävämpien palveluiden tuottaminen.
Näistä esimerkkeinä ovat erilaiset digitaaliset ratkaisut, joilla on pystytty merkittävästi vähentämään koulupudokkuutta tai luomaan ammattikielen oppimista tukeva työkalu, joka nopeuttaa esimerkiksi hoitoalan henkilöstön kielenoppimista. Erilaisilla innovaatioilla on pystytty vaikuttamaan myös ympäristökysymyksiin, esimerkiksi uudenlaisilla kierrätys- tai hävikkiä minimoivilla ratkaisuilla.
Tulevaisuus vaatii ennakointia ja osaamista
Yhteiskunnallisten yritysten vahvuus on arjessa. Ne toimivat ruohonjuuritasolla lähellä ihmisiä ja ilmiöitä, mikä antaa niille herkkyyttä havaita hiljaisia signaaleja ja muutospaineita. Mutta tulevaisuutta ei voi rakentaa vain intuitiolla. Tarvitaan myös systemaattista tiedonkeruuta, analyysia ja kykyä tehdä päätöksiä epävarmuuden keskellä.
Ennakointitiedon hyödyntäminen on alueilla ja yrityksissä vielä kehittämisvaiheessa. Tarvitaan työkaluja, kumppanuuksia ja osaamista siihen, miten trendejä, dataa ja hiljaista tietoa voidaan yhdistää strategiseen suunnitteluun. Yksi selkeästi esiin nouseva kehittämistarve on rahoitusosaaminen. Tämä nousi esille myös yrittäjille suunnatussa ESEM-kyselyssä (European Social Entreprises Monitor), jossa rahoitus tunnistettiin yhdeksi suurimmista yhteiskunnallisen yrittäjyyden haasteista. Yritykset tarvitsevat tukea myös liiketoiminnan ja rahoitusstrategian rakentamiseen.
Korkeakoulut kumppaneina tulevaisuustyössä
Korkeakouluilla – erityisesti ammattikorkeakouluilla – on tärkeä rooli aluekehityksessä. Ne eivät ole vain koulutusorganisaatioita, vaan myös osa innovaatiotoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Yhteistyö korkeakoulujen ja yhteiskunnallisten yritysten välillä voi tuoda osaamista, tutkimustietoa ja uusia näkökulmia paikalliseen kehittämiseen.
Yhteiskehittäminen, opinnäytetyöt, harjoittelut ja yhteiset hankkeet ovat jo nyt arkea monilla alueilla, mutta potentiaalia olisi vielä paljon enempään. Oppilaitosten roolia voitaisi lisätä kokonaisvaltaisemmin aluekehittämisessä ja erilaisten paikallisten haasteiden ratkaisemisessa. Näköaloja eri mahdollisuuksiin voisi tarjota korkeakoulujen ja paikallisten yhteiskunnallisten yritysten tiiviimpi yhteistyö tiedonvaihdon ja -hyödyntämisen osalta, kun kentältä kerättyä ilmiötason tietoa päästäisi kohtauttamaan tutkimus- ja kehittämistiedon kanssa.
Kohti uusia innovaatioita
Yhteiskunnalliset yritykset eivät ainoastaan vastaa olemassa oleviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin – ne luovat uusia tapoja ajatella ja toimia. Siksi niitä kannattaa tukea systemaattisesti, pitkäjänteisesti ja alueellisesti. Ennakointi, verkostoituminen ja rahoitusosaaminen ovat avaimia siihen, että nämä toimijat voivat kasvattaa vaikutustaan lähi- ja yhteisötalouden kokonaisuudessa.
Tulevaisuudessa vaaditaan entistä enemmän muutoskyvykkyyttä, joustavampaa yhteistyökykyä ja kehittämishalukkuutta. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on huikeita mahdollisuuksia paikallisten, valtakunnallisten ja jopa globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja innovatiiviseen yhdessä tekemiseen.
Sandra Englund työskentelee Valo-Valmennusyhdistyksessä johtajana ja vastaa aluetyöstä Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeessa (ESR+).