Neuromoninaisuuden käsitettä kuulee usein käytettävän silloin, kun puhutaan neuroepätyypillisyydestä, kuten kehityksellisistä oppimisvaikeuksista, ADHD:sta tai autismikirjosta. Neuromoninaisuus on kuitenkin kattokäsite, jonka alle mahtuvat kaikki ihmiset neurotyypillisistä neuroepätyypillisiin. Neuromoninaisuuden huomiointi työyhteisöissä tarkoittaa siten siis meidän kaikkien ihmisten huomiointia sekä kohdatuksi ja hyväksytyksi tulemista omana itsenämme.
Käsitteenä neuromoninaisuus viittaa siihen, että meistä jokainen kokee maailmaa ja prosessoi tietoa eri tavoin. Kaikilla ihmisillä on sekä omat yksilölliset vahvuutensa että asioita, jotka ovat vaikeita tai joita vielä harjoittelemme. Neuromoninaisuus neutraalina käsitteenä auttaa näkemään ja ymmärtämään ihmisten välisen erilaisuuden arvokkuuden.
Psykologisesti turvallinen työpaikka kaiken ytimessä
Neuromoninaisuuden huomiointi edellyttää psykologisesti turvallista työpaikkaa, jossa vallitsee avoin ja erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri. Psykologisesti turvallisessa työpaikassa jokainen saa olla oma itsensä. Tällöin voidaan puhua rohkeasti omista vahvuuksista, osaamisesta ja yksilöllisistä erityistarpeista.
Neuromoninaisuuden kannalta työpaikalla on tärkeää purkaa erilaisia negatiivisesti latautuneita stereotypioita. Edelleen on olemassa paljon kärjistäviä väärinkäsityksiä, kuten ”ihminen ei opi, jos on oppimisvaikeuksia”. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Oppimisvaikeuksia kokevat ihmiset oppivat omia yksilöllisiä reittejään, ja työelämässä tukena toimivat erilaiset yksilölliset työskentelyvälineet. Psykologisen turvallisuuden kannalta näitä valtavirrasta poikkeavia tapoja tai mahdollisia yksilöllisiä välineitä ei tule kritisoida tai hämmästellä.
Psykologisesti turvallisessa työpaikassa ihmisten välistä erilaisuutta ei koeta rasitteena, vaan rikkautena ja voimavarana. Erilaisilta ihmisiltä sekä heidän työskentelytavoistaan voi myös oppia uutta oman työn tueksi.
Neuromoninaisuuden huomioiminen käytännössä
Neuromoninaisuutta huomioivalla työpaikalla keskiössä ovat ihmisten väliset kohtaamiset. Kohtaamisten kautta työyhteisöön luodaan yhdessä ilmapiiriä, jossa ymmärretään ja hyväksytään erilaisia ihmisiä ja työskentelytapoja.
Neuromoninaisuuden huomiointi käsittää käytännössä usein yksilöllisiä ratkaisuja, joustoja ja mukautuksia työnteon tueksi. Neuromoninaisuutta huomioivassa ja psykologisesti turvallisessa työpaikassa voidaan avoimesti tuoda esiin yksilöllisiä erityistarpeita ilman pelkoa leimaantumisesta esimerkiksi tyhmäksi tai laiskaksi. On hyvä huomioida, että erilaiset joustot ja mukautukset voivat parantaa työnteon sujuvuutta sekä työssäjaksamista kenen tahansa kohdalla.
Työpaikoilla erilaisia käytännön ratkaisuja voivat olla muun muassa:
- Ympäristön ärsyketulvan vähentäminen
- Joustavat työajat
- Mahdollisuus etätyöhön
- Hiljaiset työtilat
- Selkeät ohjeet ja viestintä
- Työtehtävien räätälöinti
- Yksilölliset työvälineet, jotka tukevat mm. lukemista, kirjoittamista tai keskittymistä
Työyhteisöissä on tärkeää ymmärtää, ettei työkaverin saamissa joustoissa tai työnkuvan yksilöllisessä räätälöinnissä ole kyse suosimisesta tai erityiskohtelusta. Tämä ei ole epäreilua, vaan yhdenvertaisuuden toteutumista.
Neuromoninaisuutta huomioiva työpaikka on kaikkien etu
Nykypäivän työelämässä neuromoninaisuuden huomiointi on sekä koko työyhteisön että yleisesti työelämän etu. On tärkeää, että organisaation rakenteet ja työilmapiiri ovat kaikkia arvostavia, ja että ne tukevat erilaisia työskentelytapoja ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Neuromoninaisuutta huomioimalla moni työntekijä saattaa voida paremmin ja olla tehokkaampi työelämässä.
Työyhteisöjen tulee saada lisätietoa neuromoninaisuudesta, jotta ne voivat ymmärtää kyseessä olevan kaikkia koskettava, yhteinen asia. Lisäämällä tietoa puramme myös ennakkoluuloja ja arvostamme erilaisia ihmisiä. Näin rakennamme ja kehitämme työelämää, jossa jokainen voi olla oma itsensä, tuoda rohkeasti esiin omia yksilöllisiä tarpeitaan ja pääsee loistamaan vahvuuksillaan.
Lisätietoa ja tukea työyhteisöille
Tietoa ja materiaaleja neuromoninaisuuden huomioimiseksi on saatavilla jo runsaasti muun muassa Mielihyvin duunissa -materiaaleista.
Neuromoninaisuuteen liittyvät käsitteet tuntuvat muuttuvan jatkuvasti ja käytettyjen käsitteiden kirjo määritelmineen on suuri. Kuntoutussäätiöllä toteutetaan parhaillaan järjestötoimijoiden ja tutkijoiden yhteistyönä sanastotyöskentelyä, jolla pyritään selkeyttämään etenkin oppimisen vaikeuksiin liittyvää sanastoa. Tavoitteena on auttaa eri alojen ammattilaisia sekä kokijoita ymmärtämään paremmin, mitä eri termit tarkoittavat ja millaisin sensitiivisin käsittein neuromoninaisuuteen kytkeytyvistä asioista olisi tällä hetkellä hyvä puhua muun muassa työelämässä.
Marjo Naukkarinen työskentelee oppimisen tuen asiantuntijana Kuntoutussäätiöllä. Hän toimii projektityöntekijänä Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeessa ja tutkii aikuisten kokemuksia oppimisvaikeuksista ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä.