Yhteisötalous nousi EU:ssa ensin osaksi teollisuustrategiaa (2020), minkä jälkeen sen kehittämiseksi laadittiin kattava toimintasuunnitelma (2021). Toimintasuunnitelman toteuttamiseksi EU:n neuvosto laati vuonna 2023 suosituksen, joka on myös Suomen uuden strategian taustalla. EU painottaa yhteisötalouden merkitystä työllisyyden ja osallisuuden lisäämisessä sekä talouden vakauttamisessa.
EU:n tavoitteena on vahvistaa yhteisötalouden asemaa osana talous‑, työllisyys‑ ja sosiaalipolitiikkaa sekä innovaatiotoimintaa, vihreää siirtymää ja digitaalista murrosta. Yhteisötalouden rooli työllisyyden hoidossa ja työllisyyspalveluissa, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukemisessa sekä paikallisen kehittämisen vahvistamisessa tunnistetaan, ja tähän rooliin halutaan myös panostaa.
Yhteisötalous EU:n strategisena voimavarana
Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa yhteisötaloutta koskevat tavoitteet heijastavat myös Euroopan laajempaa vastausta siihen, millaista yhteiskuntaa halutaan rakentaa ja ketkä siinä huomioidaan. Yhteisötalous tukee EU:n keskeistä tavoitetta alueellisesta ”koheesiosta” eli hyvinvoinnin ja palveluiden yhtenäisyydestä. Samalla se vahvistaa väestön resilienssiä eli kykyä selviytyä kriiseistä ja poikkeusoloista. Molemmista vaikutuksista on saatu runsaasti näyttöä muun muassa EU-rahoitteisissa kehittämishankkeissa ja yhteisötalouden reagoinnissa viimeaikaisten kriisien, kuten Covid-pandemian ja Ukrainan sodan seurauksiin.
Yhteisötalous on käsitteenä laajempi kuin yhteiskunnalliset yritykset, jotka nekin ovat varsin monimuotoinen toimintamalli. Yhteiskunnallista yritystä ei ole sidottu tiettyyn yritys- tai toimintamuotoon. Suomessa yhteisötalous kattaa yhteiskunnalliset yritykset, osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, taloudellista toimintaa harjoittavat yhdistykset sekä säätiöt, joiden tavoitteena on edistää yhteisöjen sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena on kannattavuus, mutta sen ensisijaisena päämääränä ei ole voiton maksimointi vaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja positiivinen muutos.
Toimintaedellytyksiä vahvistamalla kestävää kasvua
Yhteisötalouden voidaan ajatella sijoittuvan julkisen sektorin ja voittoa tavoittelevan yritystoiminnan väliin. Se edellyttää toimijoilta taloudellista kannattavuutta ja toimintaa avoimilla markkinoilla, erityisesti yhteiskunnallisten yritysten osalta.
EU:n kilpailulainsäädäntö koskee yhteisötalouden toimijoita samalla tavoin kuin muitakin talouden toimijoita. EU:n valtiontukea koskeva lainsäädäntö tarjoaa kuitenkin rajoitettuja keinoja tukea yhteisötaloutta. Niitä sisältyy ryhmäpoikkeussäädökseen (GBER), vähämerkityksisen tukeen (de minimis) ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin (SGEI). Näiden keinojen täysimääräinen hyödyntäminen on osa yhteisötalouden kestävän rahoituksen kokonaisuutta.
Geopoliittinen epävarmuus, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja työllisyyden hoidon rakenneuudistukset sekä näitä palveluja tuottavaan järjestösektoriin kohdistuvat rahoitusleikkaukset asettavat yhteisötalouden suurten haasteiden eteen. Uusi strategia ja sen toimeenpanoa varten laadittava toimenpidesuunnitelma määrittävät suunnan sille, miten kaikkien hyvinvointia ja osallisuutta tukevaa toimintaa rakennetaan tulevaisuudessa.
Suomen kannalta on äärimmäisen tärkeä, että myös meillä tunnistetaan yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten potentiaali turvallisen ja palvelutuotannoltaan omavaraisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina. Suomen tulee määrätietoisesti hyödyntää kaikki keinot vahvistaa yhteisötaloutta. Yhteisötaloutta vahvistamalla voidaan rakentaa kasvua, joka on tutkitusti vakaata myös haastavissa olosuhteissa ja tukee koko yhteiskunnan resilienssiä.
Lue myös:
Kirjoittajat:
Jukka Lindberg toimii Silta-Valmennusyhdistyksessä johtajana sekä hankejohtajana Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -hankkeessa. Hankkeen taustalla on 11 organisaation muodostama verkosto, joka toteuttaa osaamiskeskuksen toimintaa vuoden 2027 loppuun.
Susanna Kallama on Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtaja. ARVO on ollut mukana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa sen perustamisesta lähtien ja johti konsortiota sen alkuvaiheessa vuosina 2021–2023.