Toimintakyvyllä viitataan ihmisen fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin edellytyksiin selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista, kuten opiskelusta, työstä, harrastuksista sekä itsestä ja toisista huolehtimisesta. Työkyky tarkoittaa puolestaan henkilön kykyä suoriutua työstä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi työn sisältö, työolosuhteet, johtaminen sekä työntekijän osaaminen ja motivaatio. Myös työntekijän terveys ja yksityiselämän asiat kuuluvat laaja-alaiseen työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin Työkykytalo-mallin mukaisesti (Ilmarinen 2006).
Toimintakyky ja työkyky ovat osittain päällekkäisiä, mutta eivät täysin sama asia. Toimintakyvyn heikkeneminen voi toisinaan alentaa myös työkykyä, kun taas samalla toimintakyvyllä henkilö voi olla työkykyinen johonkin työhön ja työkyvytön toiseen työhön. Henkilön työkyky voi olla erinomainen toimintakyvyn alentumisesta huolimatta, kuten esimerkiksi pyörätuolia käyttävällä henkilöllä, jonka fyysinen toimintakyky on alentunut, mutta työkyky on erinomainen.
Työkyvyn näkökulmasta työnantajan on tärkeää kiinnittää huomiota henkilön osaamiseen, työtehtäviin ja -olosuhteisiin. Kaikissa työuran vaiheissa ja tilanteissa ja kaikenikäisten työntekijöiden kohdalla on tärkeää ylläpitää ja edistää työn merkityksellisyyden kokemusta, osaamista ja psykologista turvallisuutta. Työuran yhdenvertainen johtaminen huomioi yksilölliset tarpeet ja tukee työkykyä edistävien ratkaisujen yhdessä kehittämistä.
Työuran eri vaiheisiin ja tilanteisiin liittyy erilaisia tarpeita, joita työnantajan ja esihenkilön täytyy ottaa huomioon. Työturvallisuuskeskuksen infograafi esittelee tukikeinoja seitsemään eri vaiheeseen ja tilanteeseen: Työpaikkaan kiinnittyjä, Työn ja muiden elämänalueiden yhteensovittaja, Työtehtävän vaihtaja, Voimavarojen vahvistaja, Työhön palaaja, Eläkkeelle siirtyjä ja Työuran jatkaja.
Työkyvyn varhaisen tuen keinoja
Iso osa työkykyongelmia voidaan välttää arkisilla teoilla ja hyvällä riskienhallinnalla. Työnantajan tulee tunnistaa työpaikan vaarat ja kuormitustekijät sekä varmistaa työnteon sujuvuus joka tilanteessa. Keinoja ongelmien ennaltaehkäisyyn on monia: huolehtimalla työergonomiasta, panostamalla perehdytykseen, auttamalla työntekijää kehittämään osaamistaan ja edistämällä palautumista päästään jo pitkälle. Terveellisten ja turvallisten työ- ja elintapojen tukemisen lisäksi hyvän ja keskustelevan työilmapiirin luominen vahvistaa työhyvinvointia.
Varhaista tukea tarvitaan silloin, kun on herännyt huoli yksittäisen työntekijän työssä suoriutumisesta. Varhainen tuki tarkoittaa kaikkia niitä tukitoimenpiteitä, jotka aloitetaan henkilön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työpaikalla hyödynnettävät keinot voivat liittyä paitsi työntekijöiden työkykyyn myös työpaikkaan ja työhön itsessään. Työterveyshuollon erityisosaamista on puolestaan työn ja terveyden välisen yhteyden ymmärtäminen.
Varhainen tuki pohjautuu välittävään työkulttuuriin. Usein työkyvyn tuen ratkaisut löytyvät jo työpaikalla esihenkilön ja työntekijän varhaisen tuen keskustelussa. Kattava työkyvyn edistämisen ja tukemisen muistilista löytyy Työkyvyn tukeminen työpaikalla -oppaasta.
Työ osana toimintakyvyn vahvistamista
Haasteet työ- ja toimintakyvyssä eivät automaattisesti tarkoita työelämän ulkopuolelle jäämistä – oikein tuettuna työ itsessään voi olla keskeinen osa toimintakyvyn vahvistumista. Esimerkiksi erityisesti mielenterveyskuntoutujille suunnatussa IPS-mallissa (Individual Placement and Support) lähtökohtana on siirtyminen avoimille työmarkkinoille yksilöllisen tuen kanssa: työnhakua tehdään henkilön omien toiveiden pohjalta, ja tuki jatkuu työssä suoriutumisen rinnalla. Keskeisiä keinoja ovat yksilöllinen työvalmennus, työn räätälöinti henkilön vahvuuksien ja voimavarojen mukaisesti, tiivis yhteistyö työnantajien kanssa sekä arjen ja työkyvyn yhteensovittamisen tuki.
Samankaltainen ajatus näkyy EskoTyö-mallissa, jossa täsmätyökykyisille tarjotaan mahdollisuus kokeilla työelämää tuetun keikka- ja osa-aikatyön kautta. Mallissa työntekijä saa työvalmentajan tukea ja pääsee tekemään oikeita töitä työehtosopimuksen mukaisella palkalla, samalla kun työtehtävät sovitetaan hänen voimavaroihinsa ja tilanteeseensa. Tämä madaltaa kynnystä vastaanottaa ja tarjota työtä ja mahdollistaa joustavan etenemisen kohti pysyvämpiä työsuhteita.
Työn tekeminen rytmittää arkea, vahvistaa sosiaalisia taitoja, lisää merkityksellisyyden kokemusta ja tukee psyykkistä hyvinvointia – kaikki ovat keskeisiä toimintakyvyn osa-alueita. Kun työ nähdään osana kuntoutumisen polkua eikä vain sen päätepisteenä, avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia myös niille, joiden työ- ja toimintakyky on osittain heikentynyt.
Mari Ruuth työskentelee erityisasiantuntijana Kuntoutussäätiössä. Hän työskentelee tällä hetkellä Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeessa ja Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) -hankkeessa. Ruuthilla on kokemusta työllistymisen, työllistämisen ja/tai työhyvinvoinnin edistämisen teemoista vuodesta 2004 alkaen.
Anna Ojapelto-Multala työskentelee Silta-Valmennusyhdistyksessä kehittäjänä osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Hän on kiinnostunut työllistymisen edistämisen teemoista monipuolisesti ja vastaa työssään osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kokonaisuuden erityisasiantuntijatyöstä sekä teemaan liittyvästä tiedontuotannosta.
Lähteet
EskoTyö (i.a.) Mallin esittely Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen verkkosivuilla. (Viitattu 20.5.2026)
IPS-työhönvalmennus (i.a.) Mallin esittely Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen verkkosivuilla. (Viitattu 20.5.2026)
Palvelutarpeen tunnistaminen -oppimateriaali (i.a.) Työterveyslaitos. (Viitattu 21.5.2026)
Rauramo P (2022) Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työturvallisuuskeskus.
Työkyky (i.a.) Työterveyslaitos. Verkkosivu. (Viitattu 18.5.2026)
Työkyvyn tukeminen työpaikalla -opas (i.a.) Suomi.fi-palvelut. (Viitattu 18.5.2026)
Työkyvyn varhainen tuki (i.a.) Työterveyslaitos. Verkkosivu. (Viitattu 19.5.2026)
Työterveysyhteistyö ja työkyvyn tuki (i.a) Työturvallisuuskeskus. Verkkosivu. (Viitattu 19.5.2026)
Työterveysyhteistyön keinoin parempaan työkykyjohtamiseen -oppimateriaali (i.a.) Työterveyslaitos. (Viitattu 19.5.2026)
Työuran eri vaiheita ja tilanteita (i.a.) Työturvallisuuskeskus. Verkkosivu. (Viitattu 19.5.2026)
Yhdistämme työt ja tekijät (i.a) EskoTyö Oy. Verkkosivu. (Viitattu 20.5.2026)