Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tuore politiikkasuositus esittelee päättäjille kolme keinoa työllisyystilanteen parantamiseksi. Määrätietoisilla politiikkatoimilla voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia: yhä useammalla on mahdollisuus kiinnittyä työelämään, työurat pidentyvät ja työvoiman saatavuus paranee. Samalla vähennetään palvelu- ja etuusmenoja ja vahvistetaan julkista taloutta.
Julkisilla hankinnoilla ja työllistämisvastuulla lisää työpaikkoja
Työllistämisehdon ja varattujen hankintojen käyttöä on lisättävä ja tehtävä siitä nykyistä suunnitelmallisempaa.
”Työllistämisehtoa edellytetään hankinnoissa yhä useammin. Toistaiseksi se on yleistynyt erityisesti niillä aloilla, joilla työllistämisen mahdollisuudet on helppo nähdä, kuten työllisyydenhoidon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa. Tavoitteena pitäisi olla, että ehtoa käytetään kaikissa julkisissa hankinnoissa. Se ei rajoitu palveluihin, vaan sopii yhtä hyvin vaikkapa elintarvikkeiden ostoihin”, sanoo Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Kimmo Kumlander.
Kumlanderin mukaan varattujen hankintojen käyttö ja niiden markkinat ovat Suomessa vasta alkutekijöissään.
”Varatut hankinnat tarvitsevat oman, hallituskauden mittaisen ohjelmansa. Toimijoiden on voitava luottaa siihen, että tällaisia hankintoja on tulossa, sillä markkinoilla ei vielä ole valmiina riittävästi tuottajia, jotka täyttäisivät kriteerit.”
Suomessa on selvitettävä myös työllistämisvastuun mallia, jossa vastuun voisi täyttää esimerkiksi palkkaamalla heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä tai hankkimalla työpanosta yhteisötalouden toimijoilta.
”Työllistämisvastuu on EU:ssa valtavirtaa, ja eri maat ovat toteuttaneet sen eri tavoin. Suomi kulkee tässä viimeisten joukossa”, Kumlander toteaa.
Julkista rahoitusta suunnattava työllistymismahdollisuuksien lisäämiseen
Julkinen rahoitus on saatava käyttöön nykyistä vaikuttavammin ja sitä on kohdistettava erityisesti palkkatyöhön pääsemiseen, tuettuun työhön ja työpaikkojen räätälöintiin.
Kokeilut, joissa heikossa työmarkkina-asemassa oleviin kohdistuvia etuus-, palvelu- ja työllistämismenoja tarkastellaan kokonaisuutena, auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja tarvittavia toimia.
”Ranskan Territoires zéro chômeur de longue durée -mallissa pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia on muutettu työn rahoitukseksi. Kokeilualueilla pitkäaikaistyöttömät ovat saaneet vakituisen työsuhteen tekemällä paikallisesti tarpeellista työtä. Suomessakin kannattaa kokeilla, mitä tapahtuu, kun heikossa työmarkkina-asemassa olevien tukemiseen käytettäviä varoja tarkastellaan kokonaisuutena ja ne suunnataan työhön”, Kumlander sanoo.
Työkykyä ja osaamista vahvistettava koko työuran ajan
Työntekijöille, työnhakijoille ja työnantajille tarvitaan nykyistä varhaisempaa ja koordinoidumpaa tukea työkyvyn ylläpitämiseen, osaamisen kehittämiseen ja työssä jatkamiseen.
Kumlander muistuttaa, että nykyinen järjestelmä ei kannusta tukemaan työkykyä ajoissa.
”Järjestelmässämme on kannattavampaa jättää ihminen työttömäksi kuin tukea hänen työkykyään. Tuki perustuu siihen, että työkyky on jo menetetty: sairauden perusteella saadaan tukea työterveysjärjestelmästä ja lopulta eläke. Silloin kun työkyky alkaa heiketä, tukea ei juuri ole. Järjestelmän pitäisi tukea aktiivisesti työkyvyn ylläpitämistä. Voisimme esimerkiksi kokeilla, että eläkerahastoista siirretään varoja työkykyä ylläpitävään tukeen”, Kumlander kuvaa.
Yhteiskunnalliset yritykset ja muut yhteisötalouden toimijat on tunnistettava myös oppimisympäristöinä, jotka voivat toimia koulutuksen järjestäjien kumppaneina osaamisen kehittämisessä.
”Esimerkiksi Portugalissa työssä ja muualla hankittua osaamista voidaan tunnustaa osaksi tutkintoa, ja myös yhteisötalouden toimijat voivat osallistua viralliseen osaamisen tunnistamiseen. Suomessa olevat mallit, kuten opinnollistaminen, eivät tällä hetkellä toimi täysimääräisesti. Olisi syytä kehittää malleja, jossa virallisen tunnustuksen osaamisesta voi saada myös esimerkiksi yhteiskunnallisessa yrityksessä”, Kumlander toteaa.
Tutustu politiikkasuositukseen tästä
Lisätiedot: Kimmo Kumlander, toimitusjohtaja, Silta-Valmennusyhdistys, puh. 050 529 9675