Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomelle pysyvä kyvykkyys yhteisötalouden kehittämiseen -politiikkasuositusta ja sen taustalla olevia perusteluja. Tutustu politiikkasuositukseen kokonaisuudessaan täällä.
Kansallisen strategian toimeenpano edellyttää kehittämiskykyä, joka ylittää yksittäiset hankekaudet ja hallinnonalojen rajat. Tällä hetkellä Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus toimii hankerahoituksella, mikä ei edesauta toiminnan juurruttamista tai jatkuvuutta. Osaamiskeskuksen toiminta on turvattava pysyvällä rahoituksella ja ohjauksella heti vuonna 2028 alkavan hallituskauden alusta.
Tämä ei tarkoita nykyisen osaamiskeskuksen tai tietyn organisaatiorakenteen lukitsemista sellaisenaan. Vakiinnutettava on nimenomaan kansallinen tehtävä ja asiantuntijarooli, minkä jälkeen toiminta voidaan organisatorisesti järjestää parhaimmaksi katsotulla tavalla.
Miksi määräaikainen hankemalli ei enää riitä?
Yhteisötalous leikkaa useiden hallinnonalojen läpi. Sen toimintaedellytyksiin vaikuttavat samanaikaisesti muun muassa elinkeino-, työllisyys-, sote-, innovaatio-, ympäristö-, koulutus- ja hankintapolitiikka. Ilman koordinoivaa rakennetta tieto, vastuut ja kehittämistoimet hajautuvat.
Suurin riski on, että eri hallinnonalat ratkovat samoja ongelmia erillään ja määräaikaisissa hankkeissa rakennettu osaaminen sekä verkostot katoavat aina rahoituskauden päättyessä.
Tämä haaste tunnistetaan myös kansainvälisesti. EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelman väliarvioinnissa kesällä 2026 monitasoinen hallinto ja toimeenpanokyky nostettiin yhdeksi keskeisistä kehityskohteista. Komissio korostaa, ettei politiikkakehysten olemassaolo yksin riitä, vaan toteutus vaatii poliittista sitoutumista ja toimivaa institutionaalista kapasiteettia.
Suomessa tämä edellyttää pysyvää toimijaa, johon kertyy alan erityisosaaminen ja joka yhdistää kansallisen politiikan, yrityspalvelut, alueellisen kehittämisen, tutkimustiedon sekä EU-tason yhteisötalouden verkostot.
Tarvitaan vahva selkäranka yhteisötalouden kehittämiselle
Pysyvän vaikuttavuuden saavuttamiseksi osaamiskeskus suosittelee poliittisille päättäjille seuraavia kolmea politiikkatoimenpidettä.
- Vakiinnutetaan Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus: Osaamiskeskus tarjoaa valtakunnallista asiantuntija- ja neuvontatukea, vahvistaa alueellisia ekosysteemejä, kokoaa tutkimustietoa ja välittää tietoa EU-rahoituksista sekä hyviä käytäntöjä Suomeen. Osaamiskeskus ei rakenna rinnakkaista yrityspalvelujärjestelmää, vaan vahvistaa olemassa olevan järjestelmän kykyä palvella yhteisötalouden toimijoita.
- Perustetaan pysyvä poikkihallinnollinen ohjaus: Operatiivinen osaamiskeskus ja poliittis-strateginen ohjaus on erotettava toisistaan. Ohjausrakenteen tehtävänä on seurata strategian toteutumista, koordinoida ministeriöiden toimia, purkaa lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä sekä kytkeä Suomen toiminta EU-politiikkaan.
- Turvataan perusrahoitus: Pysyvää kansallista tehtävää ei voi pyörittää pelkällä hankerahoituksella. Perusrahoitus ylläpitää tarvittavaa infrastruktuuria, koordinaatiota ja verkostoja. Tämän jälkeen EU-hankerahoitusta voidaan käyttää siihen, mihin se on tarkoitettu: uuden kehittämiseen, pilotointiin ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Investointi jatkuvuuteen ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin
Kun osaamiskeskuksen toiminta ja rahoitus vakiinnutetaan, syntyy pitkäaikaista vaikuttavuutta. Tämän seurauksena yrityspalvelut ja alueet osaavat tunnistaa yhteiskunnallisten yritysten tarpeet nykyistä paremmin. Rahoituksen, hankintojen ja työllisyyden esteitä päästään ratkomaan koordinoidusti, mikä helpottaa yritysten perustamista, kasvua ja yhteiskunnallisten innovaatioiden skaalaamista.
Viime kädessä osaamiskeskuksen työ kumuloituu menestyvinä ja kasvavina yhteiskunnallisina yrityksinä, joilla on merkittävä rooli vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien, kuten sote-palveluiden tarjonnan ja pitkäaikaistyöttömyyden, ratkaisemisessa. Yhteiskunnallinen yritys tuottaa yhteiskunnalle verotulojen lisäksi myös hyvinvointia ja vaikuttavuutta. Tällaisen yritystoiminnan edistäminen on kaikkien suomalaisten etu.
Suomelle pysyvä kyvykkyys yhteisötalouden kehittämiseen -politiikkasuositusta saa jakaa vapaasti, ja painettuja kappaleita voi tiedustella osoitteesta veera.semi@diak.fi.
Kirjoittajat
Jukka Lindberg, toimitusjohtaja, Silta-Valmennusyhdistys ry
Susanna Kallama, toimitusjohtaja, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry
Veera Semi, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu