Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka rakenteellisista tai asenteista johtuvista syistä jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tämä osatyökykyisten ja muuta tukea tarvitsevien ihmisten joukko on merkittävässä roolissa yhteiskunnan tavoitellessa 80 prosentin työllisyysastetta sekä ratkaisuja työttömyyteen ja työvoimapulaan.
Uusien työpaikkojen ja tekijöiden lisäksi tarvitsemme myös tukea, ohjausta, koulutusta, jatkuvaa oppimista sekä työtehtävien mukauttamista. Näin luomme työtä monimuotoisemmissa työyhteisöissä ja lisäämme kaikkien työntekijöiden hyvinvointia, jolloin työssä jatkaminen pidempään mahdollistuu. Samalla tämä kasvattaa kyvykkyyksiä, lisää osallisuutta ja on sekä yksilölle että yhteiskunnalle työttömyyttä kannattavampaa.
Muutamme rakenteita ja käytännön asenteita siitä, mitä työ ja työkyky ovat. Yksilön työkyky ei ole joko–tai, eikä se pysy vakiona. Työkyky vaihtelee, ja siihen vaikuttavat monet ulkopuoliset tekijät. Osatyökykyinen henkilö voi kuitenkin olla täysin työkykyinen silloin, kun hänen tehtävänsä ja työolosuhteensa on mukautettu yksilöllisiin voimavaroihin.
Yhteiskehittämällä saadaan vaikuttavimpia työllistämisen ratkaisuja
Työllistymistä tukevia menetelmiä on kehitetty vuosien varrella runsaastikin. Ongelmana on ollut toiminnan pirstaleisuus ja hankekeskeisyys. On saavutettu hyviä ja jopa erinomaisia tuloksia, mutta niiden juurruttaminen, puhumattakaan valtakunnallisesta levittämisestä, on jäänyt varsin vähäiseksi.
Innovatiivisten, asiakaslähtöisten ja tehokkaiden toimintamallien skaalaaminen ja monistaminen olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö, jossa ovat mukana työllistymistä tukevat palveluntuottajat, työnantajat ja työllistyvät henkilöt itse, on vaikuttava tapa kehittää kaikkia näitä tavoitteita toteuttavia toimintamalleja ja menetelmiä.
Näin on toimittu KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus -, Tuettu keikkatyö– ja Paikka auki -malleissa. Yhteiskehittämiseen osallistuivat kokemusasiantuntijoina rikostaustaiset henkilöt, osatyökykyiset henkilöt – kuten mielenterveyden kuntoutujat – sekä haastavassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret. Näissä malleissa kohderyhmien hyvinvointi, pystyvyyden kokemus ja työllisyys paranivat merkittävästi vastaaviin muihin työllistämismalleihin verrattuna.
Yhteiskunnallisissa yrityksissä ratkaistaan tämän ajan monimutkaisia haasteita
Tällä hetkellä yhteiskuntamme kohtaa useita, vaikeita haasteita samaan aikaan. Tarvitsemme kipeästi uusia tekijöitä sosiaali- ja terveysalalle, erityisesti moninaisiin hoivatehtäviin. Kasvava kiertotalouden ja uudelleenkäytön hyödyntäminen edellyttää ihmistyön lisäämistä, jota automatisaatio ja robotiikka eivät pysty paikkaamaan.
Harvaan asuttu Suomi tarvitsee uutta palveluiden vertaistuotantoa, joka vahvistaa paikallista toimijuutta ja kykyä vaikuttaa positiivisesti omaan tulevaisuuteen. Yhteiskunnalliset yritykset voivat tuoda panoksensa myös siihen, että kaikilla on pääsy digivihreään siirtymään.
Hyvien osatyökykyisten työllisyyttä edistävien mallien kehittämisestä tiedämme, kuinka suuri hyöty syntyy, kun yhteiskehittelyyn osallistuvat kohderyhmän henkilöt. Yhteiskunnallisille yrityksille on luonteenomaista vahva arvo- ja missiolähtöisyys. Ne asettavat työntekijöidensä ohella palveluiden käyttäjät keskiöön.
Siksi yhteiskunnallisilla yrityksillä on potentiaalia vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa siten, että kaikki väestöryhmät ja ihmiset tulevat huomioiduiksi. Kestäviä, osallisuutta ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja luodessaan ne lisäävät toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.
Teksti: Jaana Toikkanen, Harri Kostilainen, Eeva Salmi ja Jukka Lindberg
Jaana Toikkanen on Diakin erityisasiantuntija, joka on kiinnostunut monimuotoisesta ja kestävästä työelämästä sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä.
Harri Kostilainen on Diakin erityisasiantuntija, YTT, jonka ydinosaamista on useita intressejä ja toimijoita yhdistelevien kehittämisprojektien suunnittelu, toteutus ja johtaminen hyvinvointi- ja työllisyyspalveluiden uudelleen suuntaamiseksi.
Eeva Salmi työskentelee johtajana yhdistysmuotoisessa työhön integroivassa yhteiskunnallisessa yrityksessä eli Silta-Valmennusyhdistyksessä sekä sen sisarjärjestössä Valo-Valmennusyhdistyksessä. Salmi toimii asiantuntijana yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa.
Jukka Lindberg työskentelee Vates-säätiössä kehittämispäällikkönä. Hänen työnsä keskittyy välityömarkkinoiden ja yhteiskunnallisten yritysten toiminnan, toimintamallien ja verkostojen laaja-alaiseen kehittämiseen.
